Asumisahdistus lasten kanssa.

Me muutettiin vähän samanlaisesta tilanteesta, lapset vaihtoi koulua, kaveripiiri meni uusiksi ja muutettiin ihan eri alueelle, kauemmas keskustasta isompaan taloon. Meillä kaksi kolmesta lapsesta sopeutui loistavasti, vaikka muuttoa edeltävät viikot oli tosi itkuista ja ikävää. Saivat kavereita täältä, on iso piha ja omat huoneet, kouluikäisiä olivat jo, eli koulua joutuivat vaihtamaan.

Teini-ikäinen ei koskaan oikein kotiutunut tänne, kaipasi niitä entisiä kuvioita, eikä isompi huone, piha tai luonto ympärillä häntä liiemmin kiinnostaneet ja koki harrastus- ja koulumatkat raskaiksi kun entisissä ryhmissä halusi jatkaa ja oli jo sen verran vanha että koulu pysyi samana, ei riippunut kouluunottoalueesta. Muutti täysikäistyttyään lähemmäksi entisiä kulmia ja viihtyy siellä paremmin.

Eli teinien kanssa en ehkä lähtisi muuttamaan ja pienempienkin kanssa varmaan paljon riipuu siitä, saako uudessa koulussa kavereita ja sitä ei voi tietää etukäeen.

Lapset 7-13v. Ei millään haluaisi muuttaa vaan pitää pysyvyyden, vaan kaksiossa on hurjaa lasten kanssa etenkin että tulevat teini-ikään. Ap

Onko tuo 13-v jo yläkoulussa? Joutuisiko vaihtamaan koulua?

Mun tuntuma on, että alakoulussa koulunvaihto on jotenkin helpompaa, yksi ope joka kattoo vähän et uusi pääsee porukkaan.

Onko lapsia kaksi? Kaksiossa kaksi lasta voisi kai jakaa huoneen ja sitten vanhemmille parvi olohuoneeseen, jolloin tulisi vähän enemmän tilantunnetta?

Toisaalta, ei ihan kaikkea voi tehdä lasten mukaan myöskään, jos löytyy kiva koti, jossa tilaa ja johon aikuiset oikeasti haluavat muuttaa, niin kyllä lapset useimmiten sopeutuu. Sitten vaan tuo esille niitä uuden kodin hyviä puolia, muutto on usein pelottavampi ajatus kuin mitä se oikeasti on, ainakin jos tule lisää tilaa/pihaa tms.

Miljardit ihmiset asuvat ahtaammin ja epämukavammin kuin te. Ei ole mikään pakko muuttaa, kukaan ei kuole eikä kenenkään kehitys häiriinny.

Ei ollut helppoa ala-asteen puolivälissä muuttaa toiseen kaupunkiin ja jättää entiset kaverit taakse. Ja yrittää sopeutua uuteen kouluun ja saada kavereita. Olin yksinäinen ja kiusattu muuton jälkeen pitkään. Siksi päätin jo lasten ollessa pieniä että heitä en siihen tilanteeseen laita ellei ole aivan välttämätön pakko. Eikä sellaista ole onneksi tullut. Tsemppiä vaikeisiin ratkaisuihin, toivottavasti asiat järjestyvät hyvin, mihin päädyttekään.

Jos nyt on 7 luokalla niin eikö kannata odottaa että ne kaksi viimeistä vuotta on myös käyty samassa koulussa ja muuttaa vasta sitten, yläkoulu on kuitenkin tosi lyhyt.

Itsellä sama ongelma. Olen jäänyt pieneen. Esikoinen kun menee lukioon niin voi muuttaa omaan kämppään. Problem solved.

Vanhin lapsi on vielä kutosella eli vaihto olisi tässä kohtaa järkevin, vaan lapset ovat valtavasti vastaan. Jo ero oli muutos eivätkä halua pois ystävien läheltä, tuttu koulu jne kaikki tärkeä heidän mukaansa tässä. Kolme lasta ja äiti kaksiossa. Olen tilanteessa kovin stressaantunut, haluaisi jatkaa tässä siihen asti kun lapset ovat koulut käyneet mutta ikäksemme kaupungilta ei ole irronnut asuntoa eikä tästä ole vara ostaa. Mitä ihmettä teen. Yöuneni menetän kun pohdin tilannetta.

Ap

Haaveeni on muuttaa takaisin kotiseuduille ni, olisi myös töitä, mutta nyt exän takia pitäisi pysytellä täällä kun lapset vielä pieniä. Hän ei halua heidän muuttavan muualle. Muuten lähtisin jo nyt, sinne olisi lapsetkin ok lähdössä kun on serkut ja tutut. Vaan nyt pitäisi sinnitellä täällä vielä n 7v.

Ap

Ero siis ollut eli missäs se isä asuu ja millaiset tilat hänellä käytössä? Eihän tuo muutto lasten kannalta kiva ole, mutta ei ne osaa nähädä itseään ylä-aste ikäisinä ja samassa huoneessa. Saattaa olla parin vuoden päästä eri ääni kellossa.

Kotiseuduille vaan, jos se on lapsillekin ok ratkaisu... Vai auuko isä sitten aivan liian kaukana. 100-200km ei liene ongelma. Tai sitten osa lapsista muuttaa isälleen, että pienempi asunto riittää

Ne lapset jotka haluaa jäädä muuttaa isän luo ja ne jotka haluaa muuttaa, lähtee äidin mukaan.

Ns. kalliimmaltakin alueilta löytyy sillointällöin edullisempia asuntoja sekä omistus, aso että vuokra. Hakuvahdit päälle vaan ja muutat nykyisellä alueella kun asunto tulee eteen. Ei kannata tehdä tilanteesta turhan vaikeaa. Nimim. LKV

Vierailija kirjoitti:

Vanhin lapsi on vielä kutosella eli vaihto olisi tässä kohtaa järkevin, vaan lapset ovat valtavasti vastaan. Jo ero oli muutos eivätkä halua pois ystävien läheltä, tuttu koulu jne kaikki tärkeä heidän mukaansa tässä. Kolme lasta ja äiti kaksiossa. Olen tilanteessa kovin stressaantunut, haluaisi jatkaa tässä siihen asti kun lapset ovat koulut käyneet mutta ikäksemme kaupungilta ei ole irronnut asuntoa eikä tästä ole vara ostaa. Mitä ihmettä teen. Yöuneni menetän kun pohdin tilannetta.

Ap

Nyt on sitten oiva sauma muuttaa kesällä. Yläasteilla luokkajaot menevät usein uusiksi ja uusia oppilaita tulee. Teini ei näin jää ulkopuoliseksi vaan on yksi muista uusista. Nuoremmat taas sopeutuvat helpommin, kun sama opettaja pysyy melkein joka tunnilla. Kyllähän se muuttaminen on iso muutos, mutta yleensä se todetaan hyväksi vaihtoehdoksi yksityisyyden lisääntymisen kanssa. Etenkin teinit tarvitsevat omaa tilaa ja paljon.

Lapset asuvat äidin kanssa ja isä arvatenkin uuden mirkun kanssa hiukan leveämmin? Ja isä naukuu lasten muutosta äidin kotiseudulle? V i t t u mikä miehen irvikuva.

M/45

Lähialueenkin aso-kolmion vastike 1220e. Isä asuu hieman kauempana uuden luona. Sieltäkään ei lapset tutuille kouluille ja kavereille tulisi, toisaalta niin että voi halutessa tavata arki viikollakin. Jos muutettaisiin kotiseudulle niin sellainen ei onnistu eikä isä suostu muuttoomme. Ap

Up

Up

Kallis on.

No laita lapset olohuoneeseen, jaa se kahtia, molemmille parvet, sitten verhot kiinni parveen että parven alle jää oma kolo jossa saa olla rauhassa. Väliin sermejä. Muuta itse makkariin. Jos on sohvia niin jätä lapsille. Telkkari molempiin huoneisiin. Saat oman huoneen, äidin mh/oh makkariin ja lapset saa isomman jaetun huoneen olkkariin.