Lue keskustelun säännöt.
Muistatteko omalta kouluajaltanne (peruskoulu) sellaisen ääneen lausumattoman ajatuksen, että kaikki
Kuha mietin
04.02.2021 |
lapset eivät ole yhtä älykkäitä. En muista, että sellaista olisi pahemmin ääneen sanottu, mutta kaikessa toiminnassa se näkyi. Meillä hitaammat oppilaat laitettiin istumaan omaan ryhmään, ja opettaja antoi heille enemmän huomiotaan.
Nykykoulussa tuntuu ainakin omien lasten kertomusten perusteella olevan niin, että kaikkia kohdellaan tasapäisesti eikä hitaampia auteta sen enempää kuin muitakaan, ja usein tästä aiheutuu luokkaan levottomuutta ja reihuntaa.
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
No enpä onneksi muista. Kävin koulua 1990-2000 -luvuilla.
Minä kävin koulua samaan aikaan, ja yläasteella matikan, fysiikan ja kemian ryhmät oli yhdistetty rinnakkaisryhmän kanssa kolmeksi pienryhmäksi. Ei sitä muistaakseni ääneen sanottu, mutta kyllä ryhmien keskiarvoissa oli taatusti eroa eikä jako ollut tehty ainakaan aakkosjärjestyksessä.
Ala-asteella oli niin vähän porukkaa, että mitään tasoryhmiä ei ollut, mutta ekaluokkalaisista jo lukea osaavat saivat silloin tällöin opetusta toisen opettajan johdolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän älykkyys välttämättä korreloi käytöksen kanssa. Toki aika usein kiusatut ovat hiljaisia nynnyjä, mutta ei se tarkoita että koulumaailman pitäisi pelata heidän ehdoillaan. Ekstrovertti ja älykäs kaveri saattaa olla melkoinen häseltäjä, mikä varmaan ahdistaa näitä pullossa kasvaneita. Jos se ahdistaa, pitää opetella niitä sosiaalisia taitoja. Älykkyyden laji sekin.
Minusta kaikkien pitäisi aluksi edetä samaan tahtiin, jotta hitaammat ehtivät mukaan. Hitaat, joiden oppimisvaikeutta ei vielä ole alettu kuntouttaa, putoavat muuten kokonan j pysyvästi.
Esim Mun lapsen lukihäiriö suostuttiin huomaamaan vasta neljännellä luokalla, vaikka me vanhemmat oltiin pyydetty apua jo ekalla luokalla.
Seulontatesteistä pääsi aina läpi. Kukaan koululla ei sanonut, että psykologi testaa lukihäiriöitä. Minä luulin aina, että erityisope ja pyysin siltä moneen kertaan apua ja testejä. Sitten vasta neljännellä luin jostain, että psykologit niitä testaa. Vaadin päästä koulupsykologille ja heti huomasi testeissä lukihäiriön. Saatiin maksusitoumus neuropsykologille kuntoutukseen. Neuropsykologi vielä varmisti testeillä, että on lukihäiriö. Nyt on jo ylioppilas.
Vähän ohis, mutta Huomatkaa että ne lukiseulat kouluissa ovat aivan älyttömän huonoja. Jos mielestänne lapsella on lukihäiriö, vaatikaa psykologille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No enpä onneksi muista. Kävin koulua 1990-2000 -luvuilla.
Minä kävin koulua samaan aikaan, ja yläasteella matikan, fysiikan ja kemian ryhmät oli yhdistetty rinnakkaisryhmän kanssa kolmeksi pienryhmäksi. Ei sitä muistaakseni ääneen sanottu, mutta kyllä ryhmien keskiarvoissa oli taatusti eroa eikä jako ollut tehty ainakaan aakkosjärjestyksessä.
Ala-asteella oli niin vähän porukkaa, että mitään tasoryhmiä ei ollut, mutta ekaluokkalaisista jo lukea osaavat saivat silloin tällöin opetusta toisen opettajan johdolla.
Meillä yläasteella 2000-luvun alkupuolella oltiin omissa luokissa kaikki tunnit, eikä ollut mitään tasoryhmiä. Lukiossa sitten oli pitkä matikka, jossa mentiin nopeimman mukaan ja lyhyt matikka, jossa mentiin hitaimman mukaan. Olisi pitänyt olla joku välivaihtoehto siihen.
.... 2020. Kaikki altistuivat koronalle.
Missä sun lapset käy koulua? Ei minun lapsien koulussa ainakaan ole näin, vaan ennemminkin voi edetä omaan tahtiin. Lapseni on kolmannella ja hänen luokallaan esimerkiksi eräa oppilas tekee jo viidennen luokan matematiikan kirjaa.