Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mikä mahtaa olla suomen, viron ja englannin kielen sanan "sipuli" alkuperä?
03.02.2021 |
Nykysuomen etymologinen sanakirja (tekijä Kaisa Häkkinen) kertoo, että "suomen sipuli on lainaa muinaisruotsin sanasta sipul, joka on merkinnyt punasipulia. Ruotsin sana juontuu alasaksan välityksellä latinan sanasta caepula 'sipuli'. Suomesta sipuli on lainattu myös karjalaan. Suomen kirjakielessä sipuli on esiintynyt Agricolasta alkaen."
Olettaa sopii, että viron sana on samaa kantaa, lainasana germaanisesta lähteestä. Saksassa on edelleen sana Zwiebel ja sen erilaisia murteellisia variaatioita. Lauch esiintyy purjon merkityksen lisäksi myös yhdyssanoissa kuten Knoblauch, valkosipuli.
Englannin onion on lainaa muinaisranskasta, ranskassa on edelleen sana oignon. Ranskaan se on tullut latinan kantasanasta unionem, mikä on viitannut sipulin kerrokselliseen rakenteeseen.
Latinan ääntäminen on muuttunut ajan myötä, alun perin c on ääntynyt k-klusiilina. Myöhemmin se on muuttunut sibilantiksi, mahdollisesti välivaiheiden kautta. Kun minä kävin koulua, kysyttiin että sanotaanko "Kikero koittaa kelloa" vai "Sisero soittaa selloa." Kumpikin lienee oikein mutta sijoittuu eri aikaan latinaa puhekielenä.
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Olipa kerrassaan kiintoisaa. Onko lisää?
Valkosipuli on yksi ensimmäisistä kasveista ihmiskunnan historiassa, jota käytettiin sairauksien hoitoon ja terveyden ylläpitämiseen. Se mainitaan useissa antiikin ajan teksteissä ja Raamatussa.
Hämmästyttävää valkosipulin historiassa on se, että monet kulttuurit ja sivilisaatiot, jotka eivät koskaan olleet yhteydessä toisiinsa, tekivät samoja päätelmiä valkosipulin tehokkuudesta lääkeaineena. Nykytiede on sittemmin osoittanut monia antiikin aikaisista valkosipulin tauteja ja sairauksia ehkäisevistä uskomuksista todeksi.
Nykyisin tuntemamme valkosipuli on tutkimusten mukaan kotoisin Tienšanin alueelta Keski-Aasiasta, Kiinan ja Kyrgystanin rajalta. Keski-Aasiassa valkosipulia käytettiin mausteena jo neoliittisella kaudella.
Antiikin aikoina valkosipuli levisi myös muualle maailmaan ruokakasvina, mausteena ja lääkeaineena. Se mainitaan antiikin aikaisissa kirjoituksissa ainakin Egyptissä, Kreikassa, Roomassa, Intiassa ja Kiinassa.
Valkosipuli levisi antiikin aikoina myös Välimeren alueelle. Egyptissä sitä käytettiin ainakin jo vuonna 3000 eaa. Edistyneet sivilisaatiot nykyisen Pakistanin ja Länsi-Intian tunsivat kasvin, mistä se levisi myös Kiinaan. Espanjalaiset, portugalilaiset ja ranskalaiset esittelivät valkosipulin myöhemmin Pohjois- ja Etelä-Amerikalle.
Nykyään valkosipulia viljellään lauhkeilla ja trooppisilla alueilla kaikkialla maailmassa ja siitä on jalostettu eri ilmasto-olosuhteisiin soveltuvia tyyppejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Caupul Rooman italiassassa tarkoitti myös vetelehtijää ja tyhjänitkijää. Kerjäläisellä ja sipulilla sama kantasana ja saattanut sieltä asti tulla rahvaan kitkerän ja petollisen kasviksen "tyhjänitkijän" maine!
Mummo kutsui valkosipulia kynsilaukaksi.
Eli laukka kynnellä.
Karjalasta tämä Vienan alueelta tuttu kynsilaukka.
Valkosipulista irtoaa pieniä kynsiä.
Sllllä sipuli. Kiertääkö se sitä kehäää.
Portugalissa sanovat 'cebolas' (sibolas), espanjassa 'cebollas', ja Hollannin Drenthessä 'siepels' (siipols). Ihme sana, tulee kaikkialla vastaan. Itse veikkaisin jotain espanjan/portugalinperäistä lähdettä, siitä saksaan, (josta hollannin murteeseen) ruotsiin, suomeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sllllä sipuli. Kiertääkö se sitä kehäää.
Smaa kuinn tuo koronarokote zeneca eli elämä kiertäää kehää.
Vierailija kirjoitti:
Portugalissa sanovat 'cebolas' (sibolas), espanjassa 'cebollas', ja Hollannin Drenthessä 'siepels' (siipols). Ihme sana, tulee kaikkialla vastaan. Itse veikkaisin jotain espanjan/portugalinperäistä lähdettä, siitä saksaan, (josta hollannin murteeseen) ruotsiin, suomeen.
https://nl.wikipedia.org/wiki/Siepel
Näköjään latinan cepula on kaikkien noiden kantasana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Portugalissa sanovat 'cebolas' (sibolas), espanjassa 'cebollas', ja Hollannin Drenthessä 'siepels' (siipols). Ihme sana, tulee kaikkialla vastaan. Itse veikkaisin jotain espanjan/portugalinperäistä lähdettä, siitä saksaan, (josta hollannin murteeseen) ruotsiin, suomeen.
No jos nekin ovat peräisin latinan sanasta caepula?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Portugalissa sanovat 'cebolas' (sibolas), espanjassa 'cebollas', ja Hollannin Drenthessä 'siepels' (siipols). Ihme sana, tulee kaikkialla vastaan. Itse veikkaisin jotain espanjan/portugalinperäistä lähdettä, siitä saksaan, (josta hollannin murteeseen) ruotsiin, suomeen.
No jos nekin ovat peräisin latinan sanasta caepula?
Ainakin näyttää siltä selvästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä tiedetään verbin aivastaa alkuperästä?
Ei kovin paljon. Se tunnetaan suomen lisäksi joissakin lähisukukielissä kuten karjalassa, vatjassa ja virossa. On ehdoteltu, että aivastaa olisi johdettu ennusmerkkiä tarkoittavasta sanasta aivas, joka on ollut käytössä joissakin suomen itämurteissa, mutta tämänkään sanan alkuperästä ei tiedetä mitään.
Aivastaminen on kansanperinteessä usein tulkittu niin, että se on ennusmerkki jostakin (muustakin kuin alkavasta flunssasta tai allergiasta). Esimerkiksi Rovaniemellä sanottiin: ”Kyllä soli totta se asia jota mie ajattelin ku mie aivastim pääle.” Nakkilassa voitiin aivastajalle sanoa: ”Sust puhutaan takan päi, kosk sää nii aivastat.” Murteissa on lisäksi joitakin tietoja siitä, että myös itse verbi aivastaa tarkoittaa ennustamista ja aavistamista. Esimerkiksi jos asia on ollut toisin kuin väitettiin, saattoi ilomantsilainen todeta: Sitähäm minä jo àivastin.
Verbistä aivastaa on kirjallisia merkintöjä jo 1640-luvulta asti. Jo yli 250 vuotta sitten, vuonna 1761, ohjeistettiin hyviin ja siivoihin tapoihin näin: On siivotonta ”aiwastais eli yskeis cowin räyskyä”.
Mistä on saatu kieleen esimerkiksi liikesuhteiden katkaisemiseen perustuvaa painostusta tarkoittava boikotti?
Sana on tullut suomeen ruotsin kautta englannista, ja sanan synty tunnetaan varsin tarkkaan. Sana pohjautuu henkilönnimeen. Englantilainen kapteeni Charles Cunningham Boycott (1832–1897) oli tilanhoitajana Irlannissa, ja syksyllä 1880 hän kieltäytyi alentamasta vuokraviljelijöiden maanvuokria. Irlannin maaliitto kielsi tällöin kaikenlaisen kanssakäymisen Boycottin kanssa, asetti siis hänet ”boikottiin”.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mummo kutsui valkosipulia kynsilaukaksi.
Eli laukka kynnellä.
Karjalasta tämä Vienan alueelta tuttu kynsilaukka.
Valkosipulista irtoaa pieniä kynsiä.
Mistä karjalaan on tullut tuo etuliite kynsi?
Löök ruotsiksi ja saksaksi Laak tai Lauk.
Vierailija kirjoitti:
Mistä on saatu kieleen esimerkiksi liikesuhteiden katkaisemiseen perustuvaa painostusta tarkoittava boikotti?
Sana on tullut suomeen ruotsin kautta englannista, ja sanan synty tunnetaan varsin tarkkaan. Sana pohjautuu henkilönnimeen. Englantilainen kapteeni Charles Cunningham Boycott (1832–1897) oli tilanhoitajana Irlannissa, ja syksyllä 1880 hän kieltäytyi alentamasta vuokraviljelijöiden maanvuokria. Irlannin maaliitto kielsi tällöin kaikenlaisen kanssakäymisen Boycottin kanssa, asetti siis hänet ”boikottiin”.
Poikakotihan on lainattu tuosta.
Pojat eristettiin muista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kahdella konsonantilla alkava sana kriisi on varmasti vierasperäinen, eikö niin?
Sana kriisi on tullut suomen kieleen ruotsin ja latinan kautta kreiken kielestä. Klassisessa kreikassa krísis on ’erottaminen, ratkaisu, arvostelu, oikeuden päätös, oikeudenkäynti, taudinkäänne’. Sana on johdettu kreikan krī́nein-verbistä, joka tarkoittaa erottamista, valitsemista, ratkaisemista ja tuomitsemista. Tähän kreikkalaiseen verbiin perustuvat myös esimerkiksi sanat kriittinen, kritiikki ja kriteeri.
Kreikkalainen sana lainautui latinaan muodossa crisis ja merkityksessä ’ratkaiseva käänne’. Ruotsissa kris-sanalla oli ilmeisesti ensin lääketieteellinen merkitys (vrt. epikriisi ’hoitotiivistelmä’), myöhemmin myös merkitys ’pulmallinen tilanne’.
Englanniksi:
Onion
Red onion
Garlic
Leek
Ramp
Chives
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummo kutsui valkosipulia kynsilaukaksi.
Eli laukka kynnellä.
Karjalasta tämä Vienan alueelta tuttu kynsilaukka.
Valkosipulista irtoaa pieniä kynsiä.
Mistä karjalaan on tullut tuo etuliite kynsi?
Löök ruotsiksi ja saksaksi Laak tai Lauk.
Kasvitieteen professori kertoi minulle että sillä sipulilla hoidettiin yleisesti kynsisientä, koska se myös ulkoisesti muistutti eläimen kynttä.
Vielä nykyäänkin valkosipulimurskaa suositellaan kynsisienivaivoihin ulkoisesti ja sisäisesti nautittuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sllllä sipuli. Kiertääkö se sitä kehäää.
Smaa kuinn tuo koronarokote zeneca eli elämä kiertäää kehää.
Enn tiedä. Ainakin itkettää kun sitä leikkkaa. Pitäis saaada jotain muuta kostuketta jolla sais suoraan filmin poikki.
Mistä on peräisin allergia?
Sana allergia on oppitekoinen sana. Sen keksi itävaltalainen lastenlääkäri Clemens von Pirquet (1874–1929) vuonna 1906. Aineksina von Pirquet käytti kreikan sanoja állos ’toinen’ ja enérgeia ’voima, vaikutus’, tai tarkemmin sanoen viimeksi mainitun loppuosaa ergeia ’reaktiotapa’. Tieteissä on muitakin keksittyjä sanoja, jotka perustuvat latinan tai kreikan kieleen, kuten esimerkiksi bakteeri.
Alue: Aihe vapaa
Olipa kerrassaan kiintoisaa. Onko lisää?