Jos tulisi sota ja naisten vaihtoehdot olisi mennä sotimaan tai synnyttää, kumman tekisit?

Vaikea valinta, mutta ehkä sotiminen olisi kahdesta pahasta pienempi.

Eikö sitä vielä 2020-luvullakaan nainen voi uraa ja äitiyttä yhdistää?

Jaa me vanhat räähkät jouduttais kai sotimaan sitten. Voisin kyllä olla lapsenpäästäjänä.

Vaikea valita. Lapsista olen aina pitänyt ja voisin ottaa 10 adoptiolasta, mutta omia en ole halunnut. Sotiminen on aika mahdoton ajatus myös. Jospa saisin olla vain jonkinlainen logistiikan suunnittelija siellä rintamalla. 

Sotimaan, tietenkin.

Sotimaan

Tuskin sotatilassa ruvettaisiin synnytystalkoisiin, vasta sodan jälkeenhän se vauvabuumi tulee. Eli sekä että, todennäköisesti.

Naisista ei ole sotimaan. Vain riesa jonka omat ampuu.

Synnyttämään, kävi multa tosi nopeasti ja helposti.

Jos saan komean ja isomunaisen siittäjän ja sektion, valitsen synnytyksen.

Kysyttäisiinkö miehiltäkin sitten, että menetkö taistelemaan vai jäätkö siitoshommiin kotirintamalle?

Sotimaan menisin. Sieltä saattaa selvitä hengissä ja kunnossa takaisin kotiin, synnytyksestä tulee mukaan vauriot ja vauva. Ei nappaa kumpikaan.

Sotimaan. 

Hölmö kysymys ja hölmöt vaihtoehdot. Ei armeijaa käymättömällä sodassa mitään tekisi.

Vierailija kirjoitti:

Eikö sitä vielä 2020-luvullakaan nainen voi uraa ja äitiyttä yhdistää?

Pakkohan se aktiivisen sodan aikanakin pitää olla mahdollistaa äitiys ja sotilasura. Jos lapsi sairaana, saa rintamalta poistua 4 päivän ajaksi.

Ei tarvita perässä raahattavia ja autettavia. Toiminnallaan aiheuttaa miestappioita.

Synnytys on koettu, sotimista ei. Haluaisin olla yhtä kokemusta rikkaampi, joten sotiminen.

Sotimaan lähtisin. Lapsen teko olisi loppuiän vankila

Vierailija kirjoitti:

Kysyttäisiinkö miehiltäkin sitten, että menetkö taistelemaan vai jäätkö siitoshommiin kotirintamalle?

Ja taas esimerkki älykkyydestä huoh, ei ole "siittäminen" ihan sama asia kuin synnyttäminen senkin tumpelo. 

Aloitajaa en haluaisi kumpaankaan tehtävään.