Lue keskustelun säännöt.
12-vuotiaan suhtautuminen koiran kuole maan "hyvä vaan että se kuo li"
02.02.2021 |
Lapsi itse halusi koiran pienenä ja muutenkin olimme suunnitelleet sen ottamista. 12v oli ensimmäiset 7vuotta kiinnostunut koirasta mutta sen jälkeen koira jäi minun ja miehen vastuulle. En ymmärrä miten lapsi sanoo koirasta antaa noin.
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Mä en itke edes läheisten sukulaisten hautajaisissa mutta koiran kuolema sai minut itkemään. Tosin pidänki eläimiä tärkeämpänä mulle kun ihmisiä. Mutta hyi olkoon lapsesi on psykopaatti.
Hyi olkoon, miten sairasta sanoa 12-vuotiasta lasta perusteettomasti psykopaatiksi. Eikö sinulla ole yhtään tajua siitä mikä on sopivaa ja mikä ei? Tai turhaanpa kysyn. Viestisi puhuu puolestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
enhän minä kykene tappamaan kirjoitti:
Tuon takia miehenä aina jyrähdän jos lapset haluaa lemmikkejä.
Se on niin että ei ne ota kuitenkaan sitä vastuuta niistä.
Ja minä en kykene tappamaan kissojakaan.
Se on sitten niin että minä ne paskat korjaan aamusta iltaan hiekkalaatikolta ja vien eläinlääkärille ja ostan ruuat jne.
Minähän ne teen, kun ei vaimokaan jaksa ja lapsetkaan ei jaksa, eikä minulla ole sydäntä vääntää niskoja poikki. Tätä minä aikoinaan varottelin että minun hoidoksi jää, kun ette te kuitenkaan ota huolehtiakseen.
Ehtona nimittäin oli ettei siitä tulisi minulle vaivaa ja ylimääräistä työtä. No, nyt on tiedossa ylimääräistä työtä seuraavat ainakin kymmenen vuotta vielä. Viisi vuotta on jo lusittu kissan isäntänä.
Tän on pakko olla provo. Eika kukaan niin taukki ole että kissalta vääntää niskat poikki? Hankkikaa niille kissoille parempi koti jos et niitä enää jaksa sen sijaan että mietit ettet pysty niskoja vääntämään.
Pikkulapsi saattaa helposti ruveta haluamaaan lemmikkieläimen hankkimista koska lapsi ihastuu lemmikkieläimen luonteeseen ja ulkonäköön. Mutta ei tiedä/tajua etukäteen kaikkea sitä haittaa, vastuuta, rajoitteita mitä koiran omistamisesta ja hoitamisesta yleensä seuraa. Tämä usein johtaa juuri siihen että vastuu lemmikkieläimestä siirtyy kokonaan lapsen vanhemmille.
Ei kannata käyttää sanoja, joiden merkitystä ei ymmärrä. Se, ettei itke silmiään päästä eläimen takia, ei tee kenestäkään psykopaattia. Ei edes lähelle sitä.