6.lk lapsi, sovitaan että on valmis tiettyyn klo aikaan, haen kaverilta tai vien harkkoihin, ei seuraa koskaan kelloa eikä ole valmis/ymmärrä että pitää lähteä

Ruotsissa myös pohdittin kouluihin digitaali kelloja kun joillekkin jo viisarikello vaikea omaksua ja jotkut vartitkin vaikeita käsitteinä oppia?

Pojalla on selvästi joku oikea, aika paha ongelma ajantajun kanssa ja sinä rankaiset? Etsikää yhdessä apuvälineet tähän: sano pojalle, että laittaa kalenterimuistutuksia tai jotain. Terveydenhuollon pariin kääntyisin myös, voi olla jotain neurologista. Ymmärrän hyvin tuon, että on niin uppoutunut johonkin että ajantaju katoaa. Pojasta on varmasti kurjaa, jos ei vain oikeasti osaa ja pysty olemaan ajoissa ja vanhempi mielenosoituksellisesti kaahailee karkuun ja pistää kävelemään sateeseen.

Kokeile sellaista välimuotoa, että käsket pojan laittamaan itse itselleen muistutuksen kännykkään. Mut eihän tuo kyllä ihan normaalilta kuulosta, tutkimuksiin vaan.

Törkeä. Jo ekaluokkalaiset käyvät itsenäisesti harrastuksissa koulun jälkeen tietyllä kellonlyömällä, puhumattakaan siitä, että menevät kouluun oikeaan aikaan. Ei ole kaikki kunnossa.

Pojilla tahtoo olla tapana elää omassa kuplassaan, hyvin usein kuulee tätä poikien äideiltä. Tytöt osaa jo pienestä pitäen huolehtia kaikesta mutta pojat on haaveilijoita, ihan totaalisen pihalla oikeasta elämästä aika usein. Näkee myös monesta aikuisesta miehestä ettei ymmärrä oikean elämän päälle yhtään mitään. Heräävät sitten joskus keski-iän jälkeen että olis pitänyt tehdä sitä ja tätä, huomioida se ja tämä ihminen.  Miehet toimii hitaalla, jo pienestä pitäen. Aina kotiavain hukassa, puhelin hukassa, ei muisteta kellonaikoja, tapaamisia, ostoslistoja, läksyjä, lappuja kotiin (sukset huomenna, retki ensi viikolla jne). Anna pojan oppia lisää virheistään (eli suuttua ja itkeä), älä passaa, ota katsekontakti kun kerrot asioita ja käske toistamaan mitä sanoit. Painotan sanoja OTA KATSEKONTAKTI kun kerrot tekemään jotain asioita. Sama ohje pätee myös aikuisiin miehiin.

Kuulostaa tutulta. Kyseessä voi olla ADD, jos lapsi ei ole muuten häröilevä ja yliaktiivinen. Kannattaa tutustua aiheeseen, ja yrittää sopeutua.

Meillä on nyt jo lukiossa oleva nuori jolla samanmoiset ajantajua koskevat ongelmat. Syö normi-ihmisen hermoa ja pahasti, mutta helpottaa vähän kun ymmärtää ettei lapsi sitä tahallaan tee.

Hänenkin kohdallaan kiinnitin asiaan huomiota 6. luokalla, kun olisi jo mielestäni pitänyt pystyä parempaan ajankulun hahmoittamiseen ja aloitekyky oli mielestäni aika olematon. 

Koulupsykologi voi tehdä alustavat testit, apua saa myös NEPSY:sta. 

Tärkeintä kuitenkin, että et pilaa välejä lapseesi kiukuttelemalla, vaan yritätte yhdessä löytää ratkaisuja asiaan. tsemppiä!

Se on tätä päivää. Ei lähes täysi-ikäinenkään osaa tulla ajoissa esim. kesäduuniin tai työharjoittelu paikkaan.

Vierailija kirjoitti:

Puhelimessa on kuitenkin herätys, kun pitää lähteä kouluun. Pitäisikö se ottaa jo pois? Yleensä näihin asioihin puutututaan viimeistään sen ekan kouluvuoden jälkeen, jos ei osaa ilman muistutusta lähteä. Ei vanha koira uusia temppuja opi.

Minulla on hälytys kertomassa koska pitää mennä töihin, ja olen aikuinen. Mitä sitten?

Mun 18-vuotias jälkikasvuni on saman kaltainen. Neurologista, veikkaan. Hänellä ei ole diagnooseja ja hyvin motivoituneena skarppaa ja ehtii. Kesätöistä ei ikinä myöhästynyt, vaikka piti herätä tosi aikaisin. Mieluisaan harrastukseen ehtii aina. Mutta ajanhallinnan ongelmia on ja elämänsä on usein hyvin kaoottista. Joskus mietittiin, että miksi tuo on niin hyvä juoksemaan. Pääsi ison kaupungin koulujenvälisiin kisoihin, vaikkei ikinä lenkkeillyt. Sitten alysimme, että sehän on aina myöhässä joka paikasta ja joutuu juoksemaan kouluun, bussiin ym. Ei hän ole tuollainen tahallaan eikä mikään rankaisutyyppinen kasvatus ole auttanut. En tiedä auttaako tuohon mikään. Itse hän tekee aikatauluja ja käyttää herätyksiä, joiden avulla pärjää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsellesi tulee suuria vaikeuksia yläkoulussa. Ei siellä kukaan ole ohjaamassa oikeaan paikkaan oikeaan aikaan.

Meidän koulussa ei enää ohjattu tokaluokan jälkeen ja jo ekalla sai jälki-istuntoa, jos myöhästyi. Vanhemmat tekee lapsille vaan karhunpalveluksen, kun laittaa muistutuksia ja soittelee perään. 

Itsekin muistan jo ykkösluokalta että jouduttiin jäämään koulun jälkeen kaverin kanssa puhutteluun kun myöhästyimme 20 min tunnilta. Asia vielä jopa hävetti meitä molempia että niin paljon myöhästyttiin eli 7 vuotiaana osattiin hävetä sitä myöhästymistä. Moniko lapsi tänä päivänä häpee tai kuumottelee edes jos on myöhässä?

Ennen oli paremmin?

En sitä sano, en tiedä miten nykyään toimitaan mutta sen tiedän että rangaistusmetodit jne. ovat muuttuneet.

Okei, jos tuo pojan kysymys siitä pitääkö lähteä harkkoihin siinä vaiheessa kun ne on jo ohi ei ole puhdasta vittuilua tältä, kannattaa laittaa hänet tutkimuksiin.

Mitäs jos lupaisit jonkin palkinnon sanktioiden sijaan? Ne eivät tässä tapauksessa selvästikään auta (harkat jää väliin, joutuu kävellä kotiin jne).

Esim. Jos on viikon aikana joka kerta ajoissa tai lähes ajoissa, saa määrän x rahaa. Rahasumma sellainen, että kesään mennessä on tienannut niin paljon, että saa jonkin todella himoitsemansa asian ostettua. Joka myöhästymisestä taas voisi ottaa yhden tienatun viikon summan pois?

Olisin tiukempi. Lopettaisin harjoitukset tuon ikäiseltä, jos ei itse pysty huolehtimaan edes muistutettuna, että pitää olla valmiina. Joko ne harkat ei oikeasti kiinnosta tai sitten hänen ei tarvitse ottaa vastuuta, koska sinä otat. Jos joutuisin odottamaan enemmän kuin akateemisen vartin sitä, että tulee kaverin luota, tulisi arestia. Varsinkin jos ei vastaa kun tavoittelen. Ottaisin myös yhteyttä lääkäriin ja rajoittaisin kaikkia laitteiden käyttöä, tuollainen välinpitämättömyys ja ymmärtämättömyys ei ole normaalia. 

N35

Omien lapsien kohdalla tuo meinaa sitä että se on tollona tuijottanut puhelinta kuola suun pielestä valuen. Vaihdettiin iPhonet mummopuhelimiin niin johan alkoi olla kirjat repussa, huoneet siistinä ja mukulat ajoissa. 

Ohis, mutta yllättävän monet yläkoululaiset eivät osaa lukea kellotaulua.

Tajusin tämän vasta hiljattain, kun aloin tarkemmin miettiä, että miksi vähän väliä joku kysyy, että paljonko tuntia on jäljellä, vaikka kello löytyy joka luokan seinältä.

Olen valtiolla asiantuntijana ja laitan itselleni aamulla herätykset esim tärkeiden puhelinaikojen tai vaikka iltaharrastusten kohdalle. En todellakaan muista/jaksa/halua vilkuilla kelloa tunnin välein että joko pitää lähteä tai valmistautua. Sano lapsellesi että laittaa herätyskellon vaikka silloin kun aika pukea päälle. Miksi ei näin?

Poika ei selvästi oppi ainakaan noilla kokeilemillasi keinoilla eli jotain muuta pitää nyt keksiä. Osaako poika kellon? Yllättävän moni yläkoululainenkaan ei muuten nykyään osaa. Digitaalisen kellon ymmärtävät joten kuten, kellotaulu kuitenkin joillekin täyttä hepreaa. Oikeasti nykyään on joka luokassa 1-3 oppilasta joille tämä on vaikeaa. Opetelkaa ensin se kello jos onglema on siinä ja sitten vaikka säännöllisin väliajoin lapselle muistutus siitä, että pitää katsoa kelloa eli ihan vaikka kännykästä kello soimaan. Jos ei millään muute opi niin ei kai se auta kuin opettaa lapsi laittamaan itselleen kännykkään tarvittavat muistutukset niin että kello soi kun pitää alkaa ripeästi etsimään tavarat ja lähtemään harkkoihin/ kaverilta kotiin/ muuhun sovittuun juttuun.