Saako lapsen tuhota jos on hyvä tarkoitus?
Greta Thunberg: "Katsoimme koulussa filmin. Siinä oli nälkiintyneitä jääkarhuja, tulvia, hirmumyrskyjä ja kuivuutta. Tutkijat sanoivat, että pian olisi myöhäistä tehdä muutos. Silloin aloin masentua. Ahdistuin ja lakkasin syömästä ja puhumasta. Olin sairas. Olin vähällä nääntyä nälkään. Sitä jatkui useita vuosia."
https://www.iltalehti.fi/tv-ja-leffat/a/6dc04772-cc8f-4fe7-8264-a2e654e…
Sääliksi käy lasta, kun aikuiset kaatavat huolensa ja pahan olonsa hänen kurkustaan alas.
Kommentit (8)
Niin, kyllähän se historiakin elävöityisi jos koulussa voisi katsoa Schindlerin listan, mutta siinä on ikärajat ja niin pitäisi näemmä olla myös luontomateriaaleissa
Aikanaan lapsia peloteltiin Amerikassa ydinsodalla ja harjoiteltiin kuinka maastoutua pulpetin alle kun räjähdys tulee.
Aikuisten kuuluu olla turva lapselle. Lapsen pitää voida luottaa, että aikuiset osaavat, huolehtivat ja että heihin voi turvautua.
Vierailija kirjoitti:
Aikuisten kuuluu olla turva lapselle. Lapsen pitää voida luottaa, että aikuiset osaavat, huolehtivat ja että heihin voi turvautua.
Miten on mielestäsi aikuisilla onnistunut luonnonsuojelun suhteen?
Miksi aikuiset ovat rakentaneet sellaisen maailman, mistä ei voi puhua lapsille?
Lasten tehtävä ei ole ratkoa aikuisten tekemiä ongelmia ja vielä vähemmän tulla niistä syyllistetyiksi ja pelotelluiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuisten kuuluu olla turva lapselle. Lapsen pitää voida luottaa, että aikuiset osaavat, huolehtivat ja että heihin voi turvautua.
Miten on mielestäsi aikuisilla onnistunut luonnonsuojelun suhteen?
Suht hyvin. Ainakin siihen kiinnitetään nykyään paljon enemmän huomiota kuin ennen. Lapsuudessani esim. Vanajavesi oli niin likainen, että rannat oli ihan vaahdossa. Nykyään puhdas ja ihan hyvä kalavesi.
Mutta pointtihan tässä ei ole se, miten hyvin tai huonosti aikuiset ovat toimineet, vaan se, että lasten niskaan ei pidä kaataa maailmantuskaa, koska lapset ottavat sen tosi raskaasti, ja kaikkein vähiten saa käyttää lapsia siihen, että yritetään vaikuttaa aikuisiin. Se on raukkamaista.
Opettajien pitää ymmärtää koulussa esiteltyyn materiaaliin liittyvä vastuu. Ei liene tarkoituksenmukaista, että lapsi ahdistuu niistä pitkäaikaisesti sillä se vaikuttaa koulumenestykseen-, elämänlaatuun ja pahimmassa tapauksessa koko loppuelämään?
Tavoitteet voivat olla tärkeitä, yleviä ja kannatettavia, mutta silloinkaan tarkoitus ei pyhitä keinoja. Aikuinen on viime kädessä aina vastuussa siitä mille materiaalille lapsi altistetaan.