Lue keskustelun säännöt.
Suurin yksittäinen syy sinkkuuteesi?
Kommentit (2591)
Olen melko rasittava kaveri pitempään katsottuna. Vitsailen melkein koko ajan naiseni tekemisistä.
Ainoan yli kolmivuotisen suhteeni pilasin lopulta kutsumalla tyttöystävän kissaa paksuksi. Toki se oli viimeinen pisara.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä parisuhteita. Tai siis toisaalta juu, ihmisen ikävä toisen luo jne, mutta en kerta kaikkiaan käsitä sitä jatkuvaa draamaa ja säätöä siinä ympärillä. Hampaat irvessä pitää väkisin päästä suhteeseen ja sitten ulvotaan kun kumppanissa on kaikki väärin, tai sitten ulvotaan kun naisissa/miehissä on kaikki vialla kun juuri minä en kelpaa, ja taas on kymmenestuhannes alastomat sinkut alttarilla ja maajussien kanssa pyörimässä telkkarissa.
Ei helvata.
Kun orgasmikin on taattu vain kun sen itse tekee niin miksi ihmeessä pitäisi uhrata aikaa ja energiaa parisuhteen perässä juoksemiseen? Kun muillakin on?
Ruma, laiha ja masentunut. Olen myös korkeakouluttautunut ja yhteiskunnan mielestä ns. "hyvissä hommissa", mutta mitäpä noillakaan loppupeleissä tekee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ruma, laiha ja masentunut. Olen myös korkeakouluttautunut ja yhteiskunnan mielestä ns. "hyvissä hommissa", mutta mitäpä noillakaan loppupeleissä tekee.
Siis laiha on jotenkin huono asia? Eikö se ole se mitä kaikki tavoittelee, vai menikö multa nyt jotain ohi
Ei enää edes kiinnosta miettiä syytä, eli varmaan juuri siksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruma, laiha ja masentunut. Olen myös korkeakouluttautunut ja yhteiskunnan mielestä ns. "hyvissä hommissa", mutta mitäpä noillakaan loppupeleissä tekee.
Siis laiha on jotenkin huono asia? Eikö se ole se mitä kaikki tavoittelee, vai menikö multa nyt jotain ohi
Naisella varmaan juu. Mutta miehellä se on tosi paha juttu. Se on yks vartalotyyppi, ettei liho vaikka kuinka söisi ja lihakset kasvaa jotenkin sisään päin. Eli outo juttu, kun voimaa on kuin bodarilla, mutta lihakset ei vaan näy. Ja se vaikuttaa naamaankin eli on ns. lommoposket.
Viihdyn paremmin yksin.Introverttina en jaksa ihmisten seuraa 24/7.Olis kamalaa jos joku nainen tulis sekottaan mun kämppää ja rutiineja.Pari kertaa kuussa vois nainen kyllä käydä seksin vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina kun alkaa tehdä mieli naista niin vetäsen käteen. Sen jälkeen ei jaksakaan enää nähdä vaivaa. Ihan hyvin toi nyrkkikyllikki kelpaa ja riittää.
Vierailija kirjoitti:
Aina kun alkaa tehdä mieli naista niin vetäsen käteen. Sen jälkeen ei jaksakaan enää nähdä vaivaa. Ihan hyvin toi nyrkkikyllikki kelpaa ja riittää.
Toimii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yrittämisen puute. En käy koskaan missään vapaa-ajalla, enkä halua tinderiä tai mitään nettideittijuttuja.
Ei ne sovellukset ja nettijutut pakosti hyödytä mitään. Jos ei saa aikaseksi sovittua mitään niiden välityksellä, niin turhaan käyttää niihin aikaa.
Koska oon jo liian vanha ukko, pian 25. Nuoret miehet pärjäävät paremmin naismarkkinoilla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sillon se vaan onnistuu kun toinen tulee kotoa hakemaan. Kerran jopa kävi näin. Oli tosi hyvä palvelu.
Vierailija kirjoitti:
Koska oon jo liian vanha ukko, pian 25. Nuoret miehet pärjäävät paremmin naismarkkinoilla
Poika vielä. Nuoret naiset etsivät monesti itseään muutamaa vuotta vanhempaa.
Ei vaan huvita leikkiä. Vanhemmiten en välitä seksistä yhtään, joten ei ole siltäkään osin tarvetta. Ihmissuhteet tuntuvat vain olevan jotain peliä - ne eivät ole minua varten.
En ole löytänyt ketään, kenen kanssa kokisin pystyväni jakamaan arjen. Ihastun myös hyvin harvoin (max. kerran viiteen vuoteen). Ainoa potentiaalinen "ehdokas" jäi ulkomaille.
N27
Olen aseksuaali. Kesti se vuosikausia tajuta, kun ei moisesta ollut mitään tietoa kun olin teini. Luulin vain, että olen "hidas syttymään" tai "ei ole oikea tullut vastaan" tai jotakin, kun ei vain yksikään mies (tai nainen) aiheuttanut minussa halua. Oli kyllä ihan miellyttäviäkin ukkoja, jotka olivat minusta kiinnostuneita, mutta aina kun homma meni intiimimmäksi koin oloni epämukavaksi ja peräännyin. Myöskin kaverien julkkisihastukset ja fantasioinnit esim. jonkun näyttelijän vaatteiden repimisestä tämän päältä, menivät itselle yli hilseen, kun omasta mielestäni olisivat paremman näköisiä tyylikäs puku päällä. Itse myöskin ihastuin aina "vääränlaisiin" näyttelijöihin yms, toisinsanoen aika vanhoihin patuihin. Olivat vain mielestäni karismaattisia ja kiinnostavia, kun taas ne oman ikään soveltuvat sellaisia tylsiä pallinaamoja. Omat "ihastukseni" kun olivat sitä ns. väärää sorttia, fantasioin nimittäin jostain kiinnostavasta keskustelusta sänkyyn hyppäämisen sijaan.