Abreu - Lusikat biisi meni niin ihon alle, että purskahdin itkemään keskellä kauppaa
Olin kaupassa kuulokkeet korvilla ja kuulin radiosta tämän kappaleen ensimmäistä kertaa. Keskityin sanoihin ja meni kylmikset miten joku biisi voikaan olla niin tarkasti omasta elämästä ja fiiliksistä.
"Meidän varmaan täytyy jutella
Mut alkaa ain pelottaa
Jos en ääneen sano ees kerran
Ei sitä voi takas ottaa
Entä jos tää onkin vaan vaihe ja lopulta joudun vaan myöntää
Et yhdellä lauseella menetin kaiken ja tajuun sen liian myöhään
Kuinka voisin sanoa et rakastan mut en oo rakastunut
Kuinka voisin samalla jättää ja silti pitää sut
Jos ei enää yöisin makaa lusikas
Onko silloin aika jakaa lusikat
Jos ei enää koskaan kumpaakaan huvita
Onko silloin aika jakaa lusikat
Saanko sulle vielä soitella
Kun koiran pennun jossain nään
Tai katson taas sen goslingin leffan
Mis mua alkaa ain itkettää
Tavarat on vaan tavaroita
Ne ois niin helpoo jakaa
Mut jos porukal voida hengailla niin kumpi ne ystävät saa
Kuinka voisin sanoa et rakastan mut en oo rakastunut
Kuinka voisin samalla jättää ja silti pitää sut
Jos ei enää yöisin makaa lusikas
Onko silloin aika jakaa lusikat
Jos ei enää koskaan kumpaakaan huvita
Onko silloin aika jakaa lusikat
Oltasko enää ees yhessä niin?
Voisko se koskaan toimii niin?
Kuinka voisin sanoa et rakastan mut en oo rakastunut
Kuinka voisin samalla jättää ja silti pitää sut
Jos ei enää yöisin makaa lusikas
Onko silloin aika jakaa lusikat
Jos ei enää koskaan kumpaakaan huvita
Onko silloin aika jakaa lusikat"
Kommentit (17)
Lienee abreu kohta sinkku! Anna Puun kappaleen "Kolme pientä sanaa" jälkeen meni muutama kuukausi kun tuli ero. Tän arvasin, sillä kukaan ei kirjoittaisi tuollaisia sanoja omasta päästään huvikseen.
Kyllä nuo laulujen tekijät peilaavat omaa elämäänsä sanoihin. "....Silti rakkaus ei asu tääl enää...."
Tää on tavallinen talo 50-luvulta
Jossa ruoka tuoksuu kotiovelta
Eteisessä kengät kolmen kokoiset
Mutta rakkaus ei asu tääl enää
Toinen valitsi hyvän levyn soittimeen
Toinen tapetin olohuoneeseen
Illallinen kahden kynttilöiden valossa
Silti rakkaus ei asu tääl enää
Silti rakkaus ei asu tääl enää
Käykää yhtäaikaa nukkumaan
Sanokaa ne kolme pientä sanaa
Jos on ovi raollaan, se pääsee palaamaan
Kolme pientä sanaa
Päivällä yhdessä perheenä kolmistaan
Illalla kaksi omissa nurkissaan
Kalpea ruudun valo kummankin kasvoilla
Koska rakkaus ei asu tääl enää
Käykää yhtäaikaa nukkumaan
Sanokaa ne kolme pientä sanaa
Jos on ovi raollaan, se pääsee palaamaan
Kolme pientä sanaa........
Niin ihmisiä hekin ovat ja heillä on keino tuoda omat ongelmansa kaikkien tietoon.
Armotonta menoa
Pannaan nyt vauhdilla
Eteenpäin eikä yhtään me
Mistään nyt tingitä
Armotonta menoa
Pannaan nyt vauhdilla
Eteenpäin eikä yhtään me
Mistään nyt tingitä
Armotonta menoa
Pannaan nyt vauhdilla
Me eteenpäin
Eikä yhtään me
Mistään nyt tingitä
Posket näkyy takaapäin. Pikkunen possu. Ei kuitenkaan niin lihava kuin av-mammat.
Mitkään Abreun ulinakappaleet eivät kosketa yhtään!
Abreu on kyllä todella pantavan näköinen mimmi, setämies tykkää!
Aloitusviestin tilanteessa itse en jättäisi. Jos kuitenkin on halua pitää se toinen henkilö, soitella hänelle ja vielä rakastaa, itse todellakin silloin pitäisin sen henkilön.
Vierailija kirjoitti:
Posket näkyy takaapäin. Pikkunen possu. Ei kuitenkaan niin lihava kuin av-mammat.
Mistäpä sinä sen tiedät millaisia av-mammat on? Oletko nähnyt livenä ikinä ketään tai tunnetko ketään? Minä en. Minulle kaikki täällä on vain oman pääni kuvitelmaa. Kaikki voi olla millaisia vain eikä mikään ole välttämättä totta.
Lyriikoista sen verran, että jos kumpaakaan ei huvita, niin mikä ongelma se on? Suurempi ongelma se on, jos toista huvittaa ja toinen ei koskaan anna.
Hyvä biisi, mutta en kuuntele toista kertaa. Suomalaiset itkuvirret ei kuulu valikoimaani, kun tulee niin paha mieli niistä.
Jaa että lusikassa nukkumattomuudestakin saatu biisi aikaan. Kaikki pariskunnat eivät muutenkaan nuku lusikassa.
Tämä kohta "rakastan mut en oo rakastunut" kertoo kaiken olennaisen ja mun mielestä tuo on luonnollinen kehityskulku pitkässä suhteessa. Eikä sitä pidä pelätä.
Ai että jos ei nuku lusikassa, niin pitäis erota? Ei hyvää päivää. Me ei olla nukuttu vuosikausiin lusikassa, mutta ollaan silti yhdessä ja rakastetaan toisiamme. Nuorena rakkaus on niin tulista ja nopeaa, vanhana ei lusikoista jaksa enää välittää, koska untakin tarvii.
Ei taatusti ole ap ruvennut oikeasti vollottamaan räkä poskella kaupassa. En tod. usko.
Kävin googlettamassa ja yllätyin että kappale oli Anna Abreun. Herää kysymys mikä on pielessä jos radiokuuntelussa toteaa "onpa hyvä biisi" mutta ei ole hajuakaan artistista. Mietin tätä kappaleen tekijöiden ansainnan kannalta.