Mitä tehdä kun huomaa mielialan laskua? Avioeron jälkeen.
Elämässäni on ollut paljon, tosi paljon haasteita. Lasten sairastelua, työttömyyttä, menetyksiä, avioero ym ym. Myös hyvää on, sitkeä elämänasenne, lapset, liikunta, opiskelu ja sen jälkeen työpaikka. Avioero kiristi paljon: olen sen myötä sidottu exään ja lasten elinpiiriin. Haaveeni suuntautuu muualle, haluaisin muuttaa toisaalle, en voi, en koskaan luopuisi lapsista. Joudun ajattelemaan että minun on pakko asua tässä ja joskus ehkä 7v päästä voin muuttaa muualle jos nuorimmainen on suostuvainen (ehkä siis ei). Joudun asua miten en haluaisi. Joudun kuuntelemaan exän ja hänen nykyperheensä tekemisiä ja kommentteja sekä suoraan että lasten kautta. Haluaisin työn toisaalta ja muuttaa, muttei onnistu. Huomaa, etten elä arvojeni mukaan näin ja hukkaan itseäni. Mieliala laskee. Mitä minun tulisi tehdä? Yritän unohtaa haaveet ja ajatella kylmän rationaalisesti, mutta vuokra-asuminen tässä ahdistaa. Ex saa elää miten haluaa.
Kommentit (6)
Minä olen jo aikapäiviä sitten lakannut ajattelemasta sitä, että kotimme sijaitsee vuokra-asunnossa. Ainoastaan vuokranmaksun aikaan se tulee mieleen. Ja silloin, kun joku kiinteästi asunnon kalustukseen kuuluva asia ärsyttää, tulee mieleen, että olisipa oma kämppä, niin voisin tuonkin tilalle vaihtaa paremman.
Mua surettaa kun kauempaa voisin ostaakin oman vaan en täältä missä lasten nykyelinpiiri. Se ahdistaa. Ja exä sitoo.
Jo pelkästään siellä samalla alueella muutto eri paikkaan saattaisi auttaa? Kun maisema vaihtuu, tulee aivoillekin uutta ajateltavaa. Ja keskittyisin myös suunnittelemaan sitä isompaa muuttoa sitten kun lapset ovat kasvaneet, seitsemän vuotta menee yllättävän nopeasti.
Ota myös joku projekti niin ettei jää aikaa ajatella mitä exä tekee. Tee lyhyitä matkoja aina kun voit. Osta mökki.
Perheneuvojalle tai terkkarin psykologille aika. Toivottavasti saat apua, liian paljoa ei kukaan yksin jaksa ja avioeron jälkeen ystäväpiirissäni moni hakenut apua kyseisiltä tahoilta.
Sulla on nyt liikaa kuormaa yhdelle ihmiselle.