Lue keskustelun säännöt.
En ymmärrä timanttien arvoa
26.01.2021 |
Timanteilla on teollisessa tuotannossa jotain käyttöä mutta muuten kyseessä on tiivistynyt hiilenpala, jolle on vuosisatojen saatossa muodostunut ihmeellinen "luksusarvo".
Maailman suurin timanttitukkuri De Beers kippaa ostajan eteen kasan kiviä. Joukossa on muutama timantti, josta ostaja on kiinnostunut ja loput ovat bulkkiroskaa. Saadakseen "hyvät" timantit on ostettava koko kasa.
Kuka on valmis maksamaan 50 karaatin eli 10 gramman kivenpalasesta kymmeniä miljoonia? Etenkin kun, jo nyt on mahdotonta erottaa luonnontimanttia synteettisesti valmistetusta.
Kommentit (14)
Hinta pidetään korkealla säännöstelemällä kivien markkinoille laskua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se arvo perustuu mielikuvituksen voimaan. Timanttia säihkyvämpiä keinojalokiviä on kehitetty jos säihkettä kaipaa.
Sama mielikuviin perustuva arvo on myös kullalla.
no jos joku elviksen käyttämä soitin tai vaate maksaa miljoonia vaikka se on täysin sama kuin se vaate tai soitin jota hän ei ole käyttänyt
eli kaikki menee vain kysynnän ja tarjonnan mukaan, niin kauan kuin joku timanteista maksaa, niin kauan niistä myös kovaa hintaa pyydetään, kyse on siis vain korvien välissä tapahtuvasta asiasta
Naiset kiihottuvat kaivoksissa murskautuneista lapsista. Tekotimantti ei ole sama asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama se on jalokivissäkin, jouu kimallus joka on tärkeämpi mitä abortoitu lapsi.
Ei nainen saamistaan timanteista valita, vaikk lapsia kaivaa niitä ja kuolevat, sillä timantit on ikuisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei nainen saamistaan timanteista valita, vaikk lapsia kaivaa niitä ja kuolevat, sillä timantit on ikuisia.
Otapa nyt ne lääkkeet - jäi levy pahasti päälle.
Et varmaan ymmärrä myöskään rahan arvoa. Sehän on vain paperilappu, metallinpala tai bittejä tietojärjestelmissä, jota ei voi syödä tai jonka alla ei voi nukkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olivat harvinaisia joskus vuonna miekka ja kivi, siitähän se arvo tuli. Arvo romahti 1800-1900-luvun taitteessa kun niitä alkoi tulla markkinoille rekkalasteittain isoista kaivoksista. Fiksut kaivosyhtiöt sitten masinoivat markkinointikampanjan joilla luotiin keinotekoisesti illuusio että olisivat harvinaisia ja arvokkaita, jolloin syntyi mm. tämä tapa että timanttisormukset olisivat jotenin erityisen hienoja vihki- ja kihlasormuksia.
Eli nykyarvo on pitkälti ilmaa, jota on ylläpidetty markkinoinnilla, mielikuvilla ja keinotekoisesti markkinoita manipuloimalla, koska eivät ole mitenkään erityisen harvinaisia ja toisaalta ovat helppoja valmistaa synteettisesti.
https://www.theatlantic.com/international/archive/2015/02/how-an-ad-cam…
Tuossa on ihan hyvä artikkeli missä on tiivistetty mistä on kyse eli taitavasta ja aggressiivisesta markkinoinnista yhdistettynä kartelleihin ja tuotannon säännöstelyyn kartelleilla ym.
Minusta erityisen härskiä tuo että jopa kouluissa kierretty aivopesemässä tyttöjä että timanttisormus on saatava jos poika tosissaan rakastaa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Picasson maalauksista maksetaan miljoonia. Loppujen lopuksi, ne ovat vain kankaanpalasia, johon on sudittu maalia. Timanteista ollaan valmiita maksamaan, joten ne ovat kalliita. Ja onhan ne myös harvinaisiakin, ei niitä jokaisella sorakasalla ole. On myös muita raaka-aineita, palladium yms. jotka ovat harvinaisia, mutta niillä ei ole statusarvoa. Joten timantin mekaaniset ominaisuudet, kirkkaus, kovuus yms. yhdistettynä kysyntään nostaa sen hinnan ylös.
Vierailija kirjoitti:
Ei nainen saamistaan timanteista valita, vaikk lapsia kaivaa niitä ja kuolevat, sillä timantit on ikuisia.
En ole ikinä tykännyt timanteista. Jalometalleja toki käytetään muuallakin kuin koruissa, kuten elektroniikassa kultaa, mutta sekä aikuisten, että lasten työturvallisuudesta onnettomuuksista puhutaan liian vähän. Joku voisi jättää ostamatta, jos korurasiassa olisi samat kuvat kuin tupalla-askissa, mutta kertoisi työntekijöiden kuolemista.
On siinä vaan niin kaunis, syvältä tuleva kimallus. Vähättelin timantteja ennen kuin omistin niitä. Keinotekoinen ei aitoa korvaa.