Nopeita apukeinoja ahdistukseen.

Lukeminen auttaa minulla.

Musiikin kuuntelu. Hengittäminen syvään/meditaatio. Jonkun konkreettisen asian tekeminen kuten tiskaaminen tai lenkki. Soittaminen jollekkin

ilmankos sua pännii

Luonnossa kävely tai reipas hikilenkki.

Syö jotain tulista tai kirpeää karkkia tai laita kädet kylmään veteen. Näin elimistön huomio kiinnittyy muualle.

Minäkin kaipaisin vinkkejä. Jotenkin tämä kokoaikainen kotona oleminen pahentaa vaan ahdistusta ja kaipaisi vaihtelua arkeen. Jatkuvasti henkeä ahdistaa, mutta se onneksi loppuu, kun keksii tekemistä eikä liikaa keskity hengittämiseen.

Jos ahdistus äityy niin pahaksi, että tekee mieli vahingoittaa itseä, ota pakastimesta jotain kylmää (jääpaloja, pakastepussi, jäätelöpakkaus...) ja hiero ranteisiin. Auttaa tunteeseen, keho menee sokkiin ja stressitaso laskee vähän.

jääkylmä suihku.

Lukemiset ym, ei onnistu jos oikeasti ahdistaa,tai musiikin kuuntelut koska ei pysty oleen edes paikallaan.

Sauna.

Monille raitis ilma ja kävely auttaa. Tai musiikin kuunteleminen. Mulla auttaa eniten rukous, hiljennyn ja rukoilen Jumala täyttää rauhalla ja levolla :)

Palleahengitys.

Kirjoita vihkoon kaikki mikä mielessä velloo. Joskus kirjotan muutaman rivin, joskus monta sivua.

Mulla auttaa nämä.

Kyllä tohon pari kunnon känniä ITSEKSEEN asioita pohtien auttaa. Kyllä ne lääkkeetkin päihteitä on pahimmasta päästä joten 0,5l jallua kahtena - neljänä iltana peräkkäin + sauna päälle kadottaa masennuksen.

Raju fyysinen rasitus, siis kroppa niin koville, että on ihan puhki.

MDMA.

Poistaa isolla annoksella takuuvarmasti ahdistuksen n. kolmeksi tunniksi.

Ainoa mikä on mulla toiminu ahdistukseen on se, että lopetan sen, että yritän poistaa sen keinolla millä hyvänsä. Ja hyväksyn sen. Sanon itselleni, että ahdistuksesta huolimatta voin tehdä asioita. Nähdä ihmisiä. Nukkua. "Halaan" sitä ja sanon, että se saa olla olemassa. Turhaan olen yrittänyt taistella sitä vastaan.

Ja kuinka ollakaan, ahdistus on helpottanut. Mutta sen pitää antaa olla olemassa. Se pitää hyväksyä, sitä kohtaan pitää olla ymmärtäväinen.

Vierailija kirjoitti:

Ainoa mikä on mulla toiminu ahdistukseen on se, että lopetan sen, että yritän poistaa sen keinolla millä hyvänsä. Ja hyväksyn sen. Sanon itselleni, että ahdistuksesta huolimatta voin tehdä asioita. Nähdä ihmisiä. Nukkua. "Halaan" sitä ja sanon, että se saa olla olemassa. Turhaan olen yrittänyt taistella sitä vastaan.

Ja kuinka ollakaan, ahdistus on helpottanut. Mutta sen pitää antaa olla olemassa. Se pitää hyväksyä, sitä kohtaan pitää olla ymmärtäväinen.

Ja sen sanon vielä, että täytyy päästää irti siitä pelosta, että se tulee takaisin. Että kun taas joku päivä ahdistaa niin se ei pelota, vaan tietää, että pystyy toimimaan siitä huolimatta. Tunteitaan kun ei voi estää.

Syöminen?

Kävele ulkona ainakin puoli tuntia. Keskity, että hengität hyvin ja syvään. Kuuntele ympärillä olevia (toivottavasti luonnon) ääniä. Kun tulet kotiin, käy saunassa tai ota kuuma suihku. Mene sohvalle viltin alle.

Lähde lenkille. Juokse ja juokse ja juokse kuin cooperissa ja kun tuntuu pahalta, niin juokse vielä vähän lisää. Rankan suorituksen jälkeen olet saanut raitista ilmaa, kuntoilua sekä ahdistuksen pois. Nopea, raivokas lenkki.

Suosittelen lääkitystä. Itselle ei toimi mikään muu. Ja alkoholi kyllä on pahin ahdistuksen aiheuttaja.