Mitä kolmevuotisneuvolassa " pitää" osata? Siis millaisten asioiden osaamattomuutta aletaan tutkia tarkemmin?

kävellä varpaillaan, erotella punaiset ja keltaiset paperit omiin rasioihin ym ym. Laskea..

Vierailija:

kävellä varpaillaan, erotella punaiset ja keltaiset paperit omiin rasioihin ym ym. Laskea..

Luetella numeroita niin pitkälle kuin osaa?



Laskea kuinka monta koiraa kuvassa on?



Laskea paljonko on 2+4?

niitä oli enimmillään viisi.

erottaa lyhyt ja pitkä, suurempi ja pienempi, tietää missä on kun on päällä, alla, vieressä... Lisäksi näytti kuvia ihan perusasioista ja piti sanoa mitä kuvassa on, auto, kukka, lintu yms.

Vierailija:

Lisäksi näytti kuvia ihan perusasioista ja piti sanoa mitä kuvassa on, auto, kukka, lintu yms.

Harmi vain, että eläimet olivat KROKOTIILEJA yms. Eivät kaikki kolmevuotiaat osaa edes sanoa tuollaista sanaa vielä vaikka kuinka tietävät, mikä eläin se on...

Kolmevuotias lapsi neuvolassa

Lapsen täyttäessä kolme vuotta voidaan perheen tapaaminen järjestää joko terveydenhoitajan ja lääkärin kanssa tai yksinomaan terveydenhoitajan kanssa. Tarkastus voidaan tehdä myös kotikäynnillä tai osa käynnistä voidaan korvata ryhmäneuvolalla, jolloin yksilötapaamiseen tarvitaan vähemmän aikaa.

Perinteisesti tässä iässä on suositeltu myös lääkärin tarkastusta. Kaikkien lasten suuntaamaton 3-vuotislääkärintarkastus voidaan jättää pois, jos paikkakunnalla on jostain karsittava niukkojen lääkäriresurssien vuoksi. Lääkärin neuvolatyö pitää kuitenkin mitoittaa niin, että terveydenhoitajan on mahdollista ohjata tarkastuksensa perusteella lapsi herkästi lääkärin vastaanotolle. Kehitysseulontojen laajuudesta voidaan päättää paikallisesti:

Joissakin neuvoloissa on käytössä neuvolan ja päiväkodin yhteinen Kolmevuotiaan lapsen kehityksen arviointilomake. Lomakkeeseen on päiväkodissa kirjattu tietyt huomiot lapsesta ja tieto kulkee vanhempien mukana neuvolaan. Neuvolatarkastuksen perusteella terveydenhoitaja tai lääkäri kirjaa siihen omat huomionsa päiväkodin tiedoksi mahdollisin jatkotoimenpide-ehdotuksin.

Terveen kolmevuotiaan lapsen kehitysvaihe. Lapsi osaa hyppiä tasajalkaa ainakin yhden hypyn verran. Hän osaa myös seisoa sekunnin yhdellä jalalla, esimerkiksi silloin kun hän potkaisee tai yrittää potkaista palloa. Hän pystyy heittämään palloa molemmilla käsillä niin, että pallo lähtee tarkoitettuun suuntaan. Hän osaa kävellä varpaillaan (jotkut jopa koko ajan. Se on normaalia, jos seistessä kantapää on maassa.) Pihtipolvet ovat pahimmillaan. Lapsi osaa sanoa useita sanoja selvästi ja ymmärrettävästi ja hän puhuu lyhyitä lauseita. Puhe voi olla takeltelevaa ja toistavaa. 3-vuotias kyselee paljon ¿miksi, missä¿ -kysymyksiä. Yleensä tämänikäinen kykenee keskittymään n. 15 minuutin ajaksi, kun hän esimerkiksi leikkii yksin. Lapsi matkii usein aikuisten arkitoimintoja esim. syöttämällä nukkea. Hän pitää luetuista kertomuksista, kun hän voi itse seurata tarinaa kuvia katsomalla. Hänen tulisi reagoida musiikkiin tavalla tai toisella. Hän on omistushaluinen ja itsenäinen, utelias ja kokeilee leluja: tunnustelee, taputtaa, kaataa ja tyhjentää, puristelee ja täyttää. Yksinkertaisesta rakentelemisesta hän yleensä pitää, mutta piirtäminen on vielä töhertelyä. Tavallisesti 3-vuotias lapsi kykenee ajamaan kolmipyöräistä pyörää, ja leikit kiinnostavat sekä ulkona että sisällä. Kolmevuotias on jo oivaltanut, että hän pystyy omalla tahdollaan vaikuttamaan ympäristöönsä. Lapsi myös hakee eroa itsensä ja muiden välille ja haluaa konkreettisesti kokea, että hänestä pidetään huolta. Käytännössä nämä piirteet tarkoittavat, että lapsi on usein varsin uhmakas ja vaativa. Monet vanhemmat ovat jo väsyneitä yhä jatkuviin kiukkukohtauksiin. Kieltoja ja sääntöjä pitäisi jaksaa noudattaa johdonmukaisesti. Toisten lasten kanssa leikki sujuu vielä vaihtelevasti, vaikka lapsi nauttiikin toisista lapsista. Useimmat leikit käydään rinnan toisten lasten kanssa. Varsinaiseen yhteisleikkiin 3-vuotias ei vielä kykene. Kolmevuotias osaa riisua itse ja pystyy pukemaan helppoja vaatteita päälleen tai nuken päälle. Monet 3-vuotiaat tutkivat innokkaasti sukupuolielimiään ja leikkivät niillä. Lähes kaikilta kakkaaminen ja pissaaminen onnistuvat pottaan. (Vasta yli 4-vuotiaan katsotaan tuhrivan.) Noin puolet 3-vuotiaista lapsista on myös yökuivia. Tutista pitäisi olla päästy jo eroon.

Vanhempien voimavarojen ja huolien tunnistaminen ks sivu X Yksivuotias lapsi neuvolassa. Lisäksi

- vanhempien käsitys lapsen puhetaidoista, keskittymiskyvystä, arkitoimintojen matkimisesta, kertomuksien kuuntelemisesta ,( musiikkiin reagoimisesta)



- oman tahdon edelleen kehittyminen ja miten vanhemmat jaksavat sen kanssa

- lapsen omatoimisuus päivittäisissä asioissa

- päivävaipan tarve, tutin käyttö

- miten lapsi leikkii toisten lasten kanssa



Terveysneuvonta ks sivu X Yksivuotias lapsi neuvolassa. Lisäksi otetaan esiin

- 3-vuotiaan kehitysvaihe: 3-vuotias on mallioppija. Perheen yhteinen puuhailu ja arkitoiminnoista oppiminen. Vanhempia kannattaa ohjata kiittämään ja kannustamaan lastaan, keskustelemaan lapsen kanssa, vastailemaan lapsen loputtoman tuntuisiin kysymyksiin ja lukemaan satuja lapselleen;

- D-vitamiinilisä (loka-maaliskuussa); lapsen ja perheen fluorihammastahnan ja ksylitolin käyttö

- television ja videoiden katselun rajoittaminen ja mahdolliseen tietokoneeseen suhtautuminen (ks. Lapset ja tietotekniikka)



Kolmivuotiaalta lapselta tutkitaan:

- yleisvaikutelma

- pituuden painon ja päänympäryksen kehitys

- lapsen yläetuhampaiden puhtaus (jos hampaat ovat plakin peittämät, lapsi lähetetään suun terveydenhuoltoon)

- kasvojen symmetria (jos selkeää epäsymmetriaa, lapsi lähetetään suun terveydenhuoltoon)

- psykososiaalinen kehitys: Lapsen tulisi olla kiinnostunut muista lapsista, kyetä odottamaan hetken aikaa ja kestää vanhemman lyhyt poissaolo

- karkea motoriikka: kävely, varpailla kävely, yhdellä jalalla seisominen, hyppääminen ja pallon heittäminen (ks. kuvaus edellä). Kävelyn tulee olla suuntatietoista, rytmikästä, joustavaa, rentoa. Suuntatietoisuuden pitäisi säilyä siitä huolimatta että lapsi katselee ympärilleen.

- puheen ymmärtäminen: noudattaa yksinkertaisia ohjeita, näyttää raajat ja kasvojen osat

- puheen tuottaminen: vähintään 3 sanan lauseet, käyttää monikkomuotoja

- puheen ymmärtäminen ja hahmotus: ymmärtää suuren ja pienen eron kuvatehtävässä, pystyy luokittelemaan eri väriset palikat eri paikkoihin. Lapsen tulisi myös ymmärtää sukupuolten ero.

- kuullun hahmotus: erottaa samantyyppiset sanat, jotka tarkoittavat eri asiaa

- silmä-käsi yhteistyö: pystyy rakentamaan 7 palikan tornin, jäljentää ympyrän, pysty- ja vaakaviivan, pystyy kiertämään korkin auki

- näköhavainto: lähi- ja kaukonäöntarkkuus esim. LH-tauluilla (jos lapsi on ko-operatiivinen), karsastus silmämääräisesti, peittokokeella ja Hirschbergin kokeella. Stereonäkö tutkitaan esim. TNO-testillä.

- jos puheen ymmärtämisessä tai tuotossa on ongelmia, on varmistettava, että lapsen kuulo on normaali. Audiometritutkimus saattaa onnistua, jos lapsi on ko-operatiivinen.





Mikäli vähintään kolmessa karkeamotoriikkaa tutkivassa osatehtävässä on poikkeavuutta, lapsi on lähetettävä lisätutkimuksiin fysioterapeutille tai lastenneurologian poliklinikalle paikallisen hoito-ohjelman mukaisesti. Kahdessa osatehtävässä epäonnistunut lapsi kannattaa tutkia uudelleen jonkin ajan kuluttua. Vastaavalla tavalla tehdään kokonaisarvio myös muista osa-alueista.

Näöntarkkuuden tutkiminen ei aina onnistu puuttuvan ko-operaation vuoksi. Ellei ole erityistä syytä epäillä heikkonäköisyyttä, tutkimusta voidaan lykätä näissä tilanteissa myöhemmäksi. Lisätutkimuksiin on aihetta, jos näöntarkkuus on 05 tai huonompi tai silmien välillä on 2 rivin ero tai stereonäön testi on poikkeava.

Lapsi lähetetään puheterapeutin arvioon, jos hänen puheensa on epäselvää tai niukkaa, jos lyhyiden ohjeiden ja/tai kysymysten ymmärtäminen tuottaa vaikeuksia, jos lapsi vastaa asian vierestä tai ei anna ymmärrettävää vastausta tai vaihtaa puheenaihetta tai ei kykene keskittymään kuuntelemiseen, ei esimerkiksi reagoi kysymykseen tai ohjeeseen.

Mikäli sekä terveydenhoitaja että lääkäri osallistuvat tarkastuksen tekemiseen, heidän keskinäisestä työnjaostaan pitää sopia niin, että se on tarkoituksenmukainen ja sujuva.