Kysymys sinulle, jolla on harvinainen/vaikea sukunimi ja lapsi samalla sukunimellä

kIERRÄN nääkerir vähintään 2 metrin päästä.

Vierailija kirjoitti:

Meitä on miehen kanssa kaksi tässä maassa, mutta sama sukunimi tulee tietenkin myös lapselle. Onneksi sukunimi on kuitenkin lyhyt, joten vaikka sen joutuu aina tavaamaan, niin se käy nopeasti ja helposti. Lapsen etunimestä tulee myös ulkomaalainen, mutta hyvin tunnettu, joten en usko, että ongelmia tulee.

Mohammed?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä sukunimenä on harvinainen suomalainen sukunimi, joka sisältää ärrää ja ääkkösiä. Nyt pohdinnassa, annetaanko suomalainen etunimi joka olisi ulkomailla haastava vai etunimi, joka on kansainvälisesti helppo lausua. Emme juuri matkustele, mutta kansainvälisyyden merkitys korostuu jatkuvasti.

Kumma kun tuntemillani diplomaateilla lasten nimet on perinteiset kotimaiset nimet.

Ja ihan monikossa. Voi pyhä yksinkertaisuus.

Ajatella, ei ne niin harvinaisia ilmestyksiä ole. Useampikin entinen opiskelukaveri on diplomaattiuralla.

Miksi tällainen urkintaketju? Kerro omasta tilanteestasi, ap.

Lapsella on isänsä harvinainen ja vähän outo suomalainen sukunimi. Valittiin etunimeksi klassinen, kaunis, naisen etunimeksi helposti ulkomaillakin ymmärrettävä nimi, joka sointuu hyvin sukunimen kanssa.

Uniikki sukunimi, etunimet Suomessa tuiki tavalliset, mutta kansainväliset.

Miehelläni on ulkomaillakin harvinainen ja hieman lausuntahämmennystä aiheuttava ulkomaalainen sukunimi, jonkanimiset ovat kaikki toisilleen sukua. Itselläni tyyliin Korhonen. Annoimme miehen sukunimen, etunimeksi suomalaisen etunimen, joka kuitenkin taipuu melko vaivatta ainakin eurooppalaisia kieliä puhuvan suuhun. Keskimmäinen nimi yleiskansallinen, tyyliin Helena tai Samuel.

Miehelläni on suomenruotsalainen sukunimi, jota on Suomessa vain heidän pienellä suvullaan (ei mikään aatelisnimi, vaan pikkukylästä nimi, heidän isoisoisänsä otti 100 vuotta sitten).

Se koostuu kahdesta luontosanasta. Vaikka nämä molemmat luontosanat ovat suomenkielisille ihan tuttuja muista sukunimistä, juuri tämä yhdistelmä on suomenkielisille jotenkin ihmeen vaikea. Aina saa tavata. Joskus kun alan taas tavata sitä jossain asiakaspalvelussa, asiakaspalvelija osoittautuukin ruotsinkieliseksi ja sanoo kyllä osaavansa kirjoittaa sen :-D

Lapset ovat miehen sukunimellä. He käyvät ruotsinkielistä koulua, joten he eivät vielä ole varmaan kohdanneet tätä ongelmaa kovin usein.

Itse puolestani teen nykyään töitä kansainvälisessä tiimissä, jossa kaikki ovat eri maista, joten on enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että ihmiset eivät suoralta kädeltä osaa kirjoittaa toistensa nimiä.

Sukunimeni on suht harvinainen n. 20 suomessa. Lapsilla ihan suomalaiset nimet. Valittiin mielestämme kauniit ja sointuvat nimet sieltä vähemmän käytettyjen joukosta. Suvussani kaikilla on suomalaiset nimet. Kaikki nimet ovat kelvanneet myös ulkomailla!