Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
7v oli viikon serkuillaan ja nyt ei kelpaa enää normaali aamupala, pitäisi olla
24.01.2021 |
Weetos-muroja tai riisimuroja joihin päälle _paljon_ sokeria, vanukasta, Playn valmiskaakaota (itse jauheesta sekoitettu on "hyi yök pahaa" limsaa, leivoksia, sokerimehua (oma kotimehu ei enää kelpaa, on kuulemma kitkerää)
Enää ei uppoa meidän perusaamiaisista mikään, eli ei syö puuroa, smoothieta, hedelmiä, marjoja tai juo vettä/maitoa/sitä kotimehua.
Pöydässä istuttaminen ei auta, sillä istuu siinä aina viime tippaan kunnes pitää lähteä kouluun ja nyt viikonloppuna istui pöydässä aamupalaan koskematta päivälliseen saakka eli kolme tuntia. Antaako vaan olla syömättä vai päästänkö itseni helpolla ja ostan jotain mitä serkuillaankin oli?
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Ei ruuasta kannata tehdä tavoiteltavaa, saavuttamatonta herkkua. Pääasia, että syö jotain. Meillä ostettiin lasten toiveesta Weetabixia, alkuinnostuksen jälkeen niiden viehätys hävisi nopeasti. Saavathan muut syödä edelleen terveellisesti, vaikka lapset testaisivat mielihalujaan. Joustavuutta peliin. Aikuinenkin voi joskus aloittaa jälkiruualla, elämä on lyhyt. Kun 80% ruuasta on terveellistä, voi joskus löysätäkin, sanovat ravitsemustieteilijätkin.
Weetabix on pahvia, ei se ole mikään sokerinen herkku. Ihan ok itse asiassa,,kuitua on runsaasti. Taisit sekottaa weetoseihin?
Totta kai lasten toiveita voi kuunnella, kunhan ne pysyvät terveellisissä ja kohtuullisissa rajoissa. Minusta on kasvatuksellisesti hyvå asia antaa lasten vaikuttaa asioihin, rajat huomioiden tietysti. Pelkkä sanelupolitiikka synnyttää ihmisiä, jotka eivät pidä itseään ja vaikuttamismahdollisuuksiaan arvossa eivätkä osaa muodostaa itsenäisesti mielipiteitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Milloin tuo viikko oli? Viime viikolla vai viime kesänä? Jos jälkimmäinen, toivoa ei enää ole.
Ihan viime viikko. Käyvät serkkujen kanssa samaa koulua niin ei ollut sen asian kanssa ongelmaa.
Ap
Nyt on liikaa selittelyn makua. Kiinni jäit!
Syömisestä on tehty ihan liian vaikeaa ja siinä on liikkaa kieltoja. Koululaisen kanssa voi jo sopia, että nyt arjessa mennään sillä terveellisellä linjalla ja viikonloppuna vapaammin. Syödään vaikka koko päivän karkkia. Ja miksi ei voisi syödä aamupalaksi vaikka pitsaa tai leivonnaisia? Koska silloin ei kaikki mene tismalleen oikein niin kuin oppaissa sanotaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ruuasta kannata tehdä tavoiteltavaa, saavuttamatonta herkkua. Pääasia, että syö jotain. Meillä ostettiin lasten toiveesta Weetabixia, alkuinnostuksen jälkeen niiden viehätys hävisi nopeasti. Saavathan muut syödä edelleen terveellisesti, vaikka lapset testaisivat mielihalujaan. Joustavuutta peliin. Aikuinenkin voi joskus aloittaa jälkiruualla, elämä on lyhyt. Kun 80% ruuasta on terveellistä, voi joskus löysätäkin, sanovat ravitsemustieteilijätkin.
Weetabix on pahvia, ei se ole mikään sokerinen herkku. Ihan ok itse asiassa,,kuitua on runsaasti. Taisit sekottaa weetoseihin?
Totta kai lasten toiveita voi kuunnella, kunhan ne pysyvät terveellisissä ja kohtuullisissa rajoissa. Minusta on kasvatuksellisesti hyvå asia antaa lasten vaikuttaa asioihin, rajat huomioiden tietysti. Pelkkä sanelupolitiikka synnyttää ihmisiä, jotka eivät pidä itseään ja vaikuttamismahdollisuuksiaan arvossa eivätkä osaa muodostaa itsenäisesti mielipiteitä.
Mun 6- ja 7-vuotiaat saavat esittää toiveita, kun suunnitellaan ruokalistaa. Joskus toteutetaan, joskus ei. Yleensä heillä on ihan järkeviä ehdotuksia. Lopullisen päätöksen tekee kuitenkin aina aikuinen, yleensä minä. Lapset osallistuvat ruuan laittoon taitojensa mukaisesti.
Meillä on sovittu, että esim murot on hotelliaamiaisruokaa. Samoin Nutella-paahtoleipä. Kotiin ei osteta. Juhlapäivinä, esim synttäreitä voi olla aamusta vaikka lättyjä, arkena ihan perus juttuja puuroa, leipä lisukkeineen ja maustamatonta jogurttia kera hedelmien tai marjojen. Mehua ei juoda aamulla, vesi tai maito vaihtoehtona.
Onhan se murojen laitto aamupalaksi helpompaa kuin puuron keitto, mutta eikö oman ja lapsien hyvinvoinnin takia voi nähdä vähän vaivaa?
”Pöydässä istuttaminen ei auta, sillä istuu siinä aina viime tippaan kunnes pitää lähteä kouluun ja nyt viikonloppuna istui pöydässä aamupalaan koskematta päivälliseen saakka eli kolme tuntia. Antaako vaan olla syömättä vai päästänkö itseni helpolla ja ostan jotain mitä serkuillaankin oli?”
Onko teillä touhu vähän outoa???? Aamupalan ja päivällisen väli 3-tuntia. Mitä ihmettä??? Yleensä siinä on kyllä lounas ja jopa välipalakin välissä. Kas, kun ei istunut suoraan sitten iltapalaan asti. Haloo?????
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikun nyt on hyvä sauma opetella kokonaan uusi systeemi:
Ostat muutaman kirjan ja uuden paistinpannun. Tarvikkeet hienosti valmiiksi: munakasta.
Ei mitään muuta aamupalaksi. Ja voitte hyvin:-)
https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=2186976
Siihen pöydälle toinen kirja ja kauppalista. Kuka sen sapuskan tekee? Kyllä 7-vuotiaankin on aika opetella rikkomaan munat siihen. Laita aina suolaton voi siihen pannuun ensin, ei pala pannu pilalle.
Vierailija kirjoitti:
On asioita , jotka vanhemmat päättävät. Lapsen ruokailu on yksi näistä.
Se, mitä ihmisen elimistöön menee sisään tai sieltä tulee ulos, on asia josta toinen ihminen ei voi päättää edes pikkuvauvan puolesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Samoilla linjoilla, tiukkana nyt!
Symppaan sua - toi on raakaa. Kun mukula venkoilee, ota aikalisä ja kuppi kahvia, hengitä syvään ja ajattele, että luot nyt ja tässä lapsellesi tervettä tulevaisuutta. Vuosien päästä sua kiittää normaalipainoinen nuori, jolla on veriarvot kunnossa ja ehjät hampaat.
https://www.suomalainen.com/products/the-naked-gut
Tuon kiran vois kans laittaa pöydälle ettei tarvi kaikkien tehdä samoja mokia. Hyvää englantia - saattaa vähitellen alkaa kiinnostaa ne sanatkin, mutta kyllä siitä selvän saa kaikki aikuiset nykyään. Isovanhemmille voi joutua suomentamaan mut kuvat autaa paljon asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ketään pidä istuttaa kolmea tuntia ruokapöydässä!
Meillä ei todellakaan istuta nirsoilevaa lasta ruokapöydässä, mitä se auttaa? Mutta tarkasti pidetään huoli, ettei käy napostelemassa jotain "parempaa" aterioiden välissä.
Vasta oli telkkarissakin oikein ohjelma aiheesta eikä se äitiriepu ymmärtänyt, ettei siinä ennen ruokailua anneta yhtään mitään - antoi kuitenkin, kun mukamas yhdessä tekivät ruokia:-X
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/riikkasoyring/49174-petos-lautasella-o…
Ja marjat saavat itse poimia tuolta pusikoista. Talvella sulatan pakkasesta sen mitä joku tarvii - sentään valmiiksi poimittuja. Erilaisia lajikkeita täytyy olla, et kypsyvät eri aikoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo kyllä sinä olet paljon parempi äiti ja antanut lapselle parempaa ruokaa kuin typerän serkun perhe.
Tämänhän sä halusit kuulla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ruuasta kannata tehdä tavoiteltavaa, saavuttamatonta herkkua. Pääasia, että syö jotain. Meillä ostettiin lasten toiveesta Weetabixia, alkuinnostuksen jälkeen niiden viehätys hävisi nopeasti. Saavathan muut syödä edelleen terveellisesti, vaikka lapset testaisivat mielihalujaan. Joustavuutta peliin. Aikuinenkin voi joskus aloittaa jälkiruualla, elämä on lyhyt. Kun 80% ruuasta on terveellistä, voi joskus löysätäkin, sanovat ravitsemustieteilijätkin.
Weetabix on pahvia, ei se ole mikään sokerinen herkku. Ihan ok itse asiassa,,kuitua on runsaasti. Taisit sekottaa weetoseihin?
Totta kai lasten toiveita voi kuunnella, kunhan ne pysyvät terveellisissä ja kohtuullisissa rajoissa. Minusta on kasvatuksellisesti hyvå asia antaa lasten vaikuttaa asioihin, rajat huomioiden tietysti. Pelkkä sanelupolitiikka synnyttää ihmisiä, jotka eivät pidä itseään ja vaikuttamismahdollisuuksiaan arvossa eivätkä osaa muodostaa itsenäisesti mielipiteitä.
Mun 6- ja 7-vuotiaat saavat esittää toiveita, kun suunnitellaan ruokalistaa. Joskus toteutetaan, joskus ei. Yleensä heillä on ihan järkeviä ehdotuksia. Lopullisen päätöksen tekee kuitenkin aina aikuinen, yleensä minä. Lapset osallistuvat ruuan laittoon taitojensa mukaisesti.
Meillä on sovittu, että esim murot on hotelliaamiaisruokaa. Samoin Nutella-paahtoleipä. Kotiin ei osteta. Juhlapäivinä, esim synttäreitä voi olla aamusta vaikka lättyjä, arkena ihan perus juttuja puuroa, leipä lisukkeineen ja maustamatonta jogurttia kera hedelmien tai marjojen. Mehua ei juoda aamulla, vesi tai maito vaihtoehtona.
Onhan se murojen laitto aamupalaksi helpompaa kuin puuron keitto, mutta eikö oman ja lapsien hyvinvoinnin takia voi nähdä vähän vaivaa?
”Maustamatonta jogurttia kera hedelmien ja marjojen.” Voi s*atana. Osaatko muodostaa omia lauseita ollenkaan vaan kopioitko jostain blogista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On asioita , jotka vanhemmat päättävät. Lapsen ruokailu on yksi näistä.
Se, mitä ihmisen elimistöön menee sisään tai sieltä tulee ulos, on asia josta toinen ihminen ei voi päättää edes pikkuvauvan puolesta.
Yrittää voi tietysti, katsos:
https://yle.fi/uutiset/18-217521
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeeså istutat lasta aamiaispöydässä? Oletko ihan vajaa?
Haloo, seitsenvuotiailla on lastenpsykiatrian perusfaktana uusi uhmaikä. Ei kannata tehdä syömisestä mitään valtataistelua!
Jos aamupala ei kelpaa, olkoon ilman. Seuravan kerran on ruokaa lounaalla. Sokerihuttua ei syödä aamupalalla eikä mielellään muulloinkaan usein. Joskus toki saa herkutella, liikaa kielletyn hedelmän statusta ei kannata makeille jutuille antaa, muuten menetät otteesi lapsi syömisiin sitten, kun hän kasvaa ja hänellä alkaa olla omaa rahaa. Karkkipäivä tai vaikkapa yhdessä leivotut viikonloppujutut voivat olla ok vaihtoehto.
Mutta tietenkään ei aamupalalla mätetä limsaa ja leivoksia! Jos ette niitä kotiin osta, lapsesi ei niitä voi omin päinkään käydä hakemassa.
Miten niin lapsi ei voi käydä itse kaupassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On asioita , jotka vanhemmat päättävät. Lapsen ruokailu on yksi näistä.
Se, mitä ihmisen elimistöön menee sisään tai sieltä tulee ulos, on asia josta toinen ihminen ei voi päättää edes pikkuvauvan puolesta.
Yrittää voi tietysti, katsos:
https://yle.fi/uutiset/18-217521
Toki voi ja kannattaakin ostaa kotiin vain terveellistä ruokaa. Mutta ketään ei voi pakottaa nielemään mitään vastoin tahtoaan.
Mielestäni on tärkeää, etteivät vanhemmat kuvittele lastensa pystyvän syömään käskystä. Siitä seuraa vain valtataisteluita ja pahaa mieltä, pahimmassa tapauksessa syömishäiriöitä. Järkevintä on tarjota oikeaa ruokaa viisi kertaa päivässä, joka aterialla kasviksia, ja ottaa lapsi mukaan ateriasuunnitteluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeeså istutat lasta aamiaispöydässä? Oletko ihan vajaa?
Haloo, seitsenvuotiailla on lastenpsykiatrian perusfaktana uusi uhmaikä. Ei kannata tehdä syömisestä mitään valtataistelua!
Jos aamupala ei kelpaa, olkoon ilman. Seuravan kerran on ruokaa lounaalla. Sokerihuttua ei syödä aamupalalla eikä mielellään muulloinkaan usein. Joskus toki saa herkutella, liikaa kielletyn hedelmän statusta ei kannata makeille jutuille antaa, muuten menetät otteesi lapsi syömisiin sitten, kun hän kasvaa ja hänellä alkaa olla omaa rahaa. Karkkipäivä tai vaikkapa yhdessä leivotut viikonloppujutut voivat olla ok vaihtoehto.
Mutta tietenkään ei aamupalalla mätetä limsaa ja leivoksia! Jos ette niitä kotiin osta, lapsesi ei niitä voi omin päinkään käydä hakemassa.
Miten niin lapsi ei voi käydä itse kaupassa?
Kai se lapsi voi kauppaan kävellä jos liikkuu itsenäisesti, mutta ilman rahaa sieltä ei mitään saa.
-eri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ruuasta kannata tehdä tavoiteltavaa, saavuttamatonta herkkua. Pääasia, että syö jotain. Meillä ostettiin lasten toiveesta Weetabixia, alkuinnostuksen jälkeen niiden viehätys hävisi nopeasti. Saavathan muut syödä edelleen terveellisesti, vaikka lapset testaisivat mielihalujaan. Joustavuutta peliin. Aikuinenkin voi joskus aloittaa jälkiruualla, elämä on lyhyt. Kun 80% ruuasta on terveellistä, voi joskus löysätäkin, sanovat ravitsemustieteilijätkin.
Weetabix on pahvia, ei se ole mikään sokerinen herkku. Ihan ok itse asiassa,,kuitua on runsaasti. Taisit sekottaa weetoseihin?
Totta kai lasten toiveita voi kuunnella, kunhan ne pysyvät terveellisissä ja kohtuullisissa rajoissa. Minusta on kasvatuksellisesti hyvå asia antaa lasten vaikuttaa asioihin, rajat huomioiden tietysti. Pelkkä sanelupolitiikka synnyttää ihmisiä, jotka eivät pidä itseään ja vaikuttamismahdollisuuksiaan arvossa eivätkä osaa muodostaa itsenäisesti mielipiteitä.
Mun 6- ja 7-vuotiaat saavat esittää toiveita, kun suunnitellaan ruokalistaa. Joskus toteutetaan, joskus ei. Yleensä heillä on ihan järkeviä ehdotuksia. Lopullisen päätöksen tekee kuitenkin aina aikuinen, yleensä minä. Lapset osallistuvat ruuan laittoon taitojensa mukaisesti.
Meillä on sovittu, että esim murot on hotelliaamiaisruokaa. Samoin Nutella-paahtoleipä. Kotiin ei osteta. Juhlapäivinä, esim synttäreitä voi olla aamusta vaikka lättyjä, arkena ihan perus juttuja puuroa, leipä lisukkeineen ja maustamatonta jogurttia kera hedelmien tai marjojen. Mehua ei juoda aamulla, vesi tai maito vaihtoehtona.
Onhan se murojen laitto aamupalaksi helpompaa kuin puuron keitto, mutta eikö oman ja lapsien hyvinvoinnin takia voi nähdä vähän vaivaa?
Minä luulen että se suurin vaiva tässä tapauksessa ei ole puuron keittäminen vaan lapsen istuttaminen tuntikausia väkisin ruokapöydässä.
Mutta hienoa, että ”teillä on sovittu”. Niin meilläkin. Mutta osaan myös lukea ap:n tekstin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeeså istutat lasta aamiaispöydässä? Oletko ihan vajaa?
Haloo, seitsenvuotiailla on lastenpsykiatrian perusfaktana uusi uhmaikä. Ei kannata tehdä syömisestä mitään valtataistelua!
Jos aamupala ei kelpaa, olkoon ilman. Seuravan kerran on ruokaa lounaalla. Sokerihuttua ei syödä aamupalalla eikä mielellään muulloinkaan usein. Joskus toki saa herkutella, liikaa kielletyn hedelmän statusta ei kannata makeille jutuille antaa, muuten menetät otteesi lapsi syömisiin sitten, kun hän kasvaa ja hänellä alkaa olla omaa rahaa. Karkkipäivä tai vaikkapa yhdessä leivotut viikonloppujutut voivat olla ok vaihtoehto.
Mutta tietenkään ei aamupalalla mätetä limsaa ja leivoksia! Jos ette niitä kotiin osta, lapsesi ei niitä voi omin päinkään käydä hakemassa.
Miten niin lapsi ei voi käydä itse kaupassa?
Kai se lapsi voi kauppaan kävellä jos liikkuu itsenäisesti, mutta ilman rahaa sieltä ei mitään saa.
-eri.
Ai, meillä 5v ja 9v käyvät kaupassa ilman rahaa.
En kannata mitään pakottamista, mutta kylässä kylän ehdoilla ja kotona kodin ehdoilla.
Sano että karkkipäivät on peruttu niin kauan kun aamupalat jää syömättä.
Alue: Aihe vapaa
Meillä ei todellakaan istuta nirsoilevaa lasta ruokapöydässä, mitä se auttaa? Mutta tarkasti pidetään huoli, ettei käy napostelemassa jotain "parempaa" aterioiden välissä.