Lue keskustelun säännöt.
Koira lapsiperheeseen-ilo vai vaiva???
04.08.2006 |
Olemme harkitsemassa 8-vuotiaan rotikkanartun ottamista perheeseen. Asumme maalla omakotitalossa, meillä on 1- ja 3-vuotiaat lapset. Olen vielä reilun vuoden kotona hoitovapaalla, mies on töissä. Rotikka tulisi meille tuttavaperheestä kaupunkiin muuton takia, heillä on 5-vuotias lapsi.
Ollaan " lainattu" mummulasta joskus koiraa, joten ihan ummikkoja emme ole koiranhoidossa. Iso vastuu kuitenkin mietityttää.... Millasia kokemuksia muilla on? Jaksatteko arkea lasten ja koiran kanssa vai tuntuuko että hommaa on liiankin kanssa??
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä vanha kultainen noutaja (13v) ja 2-vuotias lapsi.
Lapsi tykkää koirasta hirveästi ja hoitaa ja taputtaa, mutta myös välillä lyö ja työntää sormia silmiin..Onneksi ei kuitenkaan enää juurikaan " pahoinpitele" koiruutta. Mutta vaikka kuinka vahtii, ei ehdi estämään kaikkea kovakouraista käsittelyä:( Onneksi koira on itse kärsivällisyys eikä ole edes murissut lapselle. Joku toinen koira olisi voinut tehdäkin jotain..
Niin kuin muutkin ovat jo maininneet, koiralle ei ole aikaa niin paljon kuin pitäisi:( Tosin " onneksi" on vanha koira ja nukkuu paljon, nuoren aktiivisen koiran kanssa oltaisiin helisemässä.. Aina ei jaksa koira silittää, kun tuntuu että haluaa olla rauhassa esim. kun lapsen on saanut nukkumaan.
Koira täytyy lenkittää kolme kertaa päivässä kelillä kuin kelillä, tosin omakotitalossa selviää hiukan helpommalla, kuin kerrostalossa. Jos jompi kumpi vanhemmista on yksin kotona on lapsi otettava aina mukaan ulos.. Tympii välillä sekä vanhempaa että lasta;)
Autolla matkustaminen on hankalampaa jo ihan tilan ahtauden vuoksi.
Koiralle täytyy löytyä hoitopaikka, jos sitä ei halua mukaan. Meillä ei ainakaan hoitajaehdokkaita juurikaan ole eli ainut mahdollisuus on viedä koira hoitolaan, joka sitten tietty maksaa..
Ja senhän tietysti tiedätkin, että koiran pitokin maksaa, ja todennäköisesti eläinlääkärikulut lisääntyvät koiran vanhetessa..
Mutta kaikesta tästä huolimatta koiran on meille kaikille niin rakas:)
Haikeaa on katsoa omaa koiravanhusta, jonka elinpäivät vääjäämättä ovat vähissä, vaikka onkin vielä hyväkuntoinen. Millään ei raaskisi luopua, vaikka tietää sen olevan edessä:(
Uudesta koirasta ollaan haaveiltu, ja rotuakin jo mietitty. Koira antaa sekä meille vanhemmille että lapsille paljon. Lapset oppivat suhtumaan eläimiin oikein ja kantamaan vastuuta. Ja koira on kaveri! Mutta uusi koira tulee meille vasta sitten kun lapset ovat isompia eli ainakin 5-6v. Silloin koiralle on enemmän aikaa eikä lapsia ole pakko ottaa aina lenkille mukaan.
Tsemppiä päätöksen tekoon. Ymmärrän hyvin halusi ottaa (pelastaa?) koira, mutta asiaa kannattaa miettiä monelta kannalta. Etenkin kun koira on jo vanha ja rotuna vaativa.