Koirankusetus
Käväisin tuossa ostarilla, matkaa puolisen kilometriä ja kiitettävästi oli kävelytie aurattu. Mutta parin metrin välein oli jommalla kummalla puolella lumipenkassa kusemisjälki. Arvioin että viittä metriä pitempää pätkää ilman kusemisjälkeä ei ollut koko puolen kilometrin matkalla. Otaksuin että ei oikein voi olla ihmisistä lähtöisin ja seuraava arvaus oli sitten koira.
Kun ihmiset tulevat lapsukaistensa kanssa samaista kävelytietä niin tokihan kivan keltaiset paikat lapsukaisia kiinnostavat, ja mitäpä pieni piltti muuta silloin keksii kuin maistaa kivan väristä lunta.
Oletteko, koiran omistajat, itse maistaneet? Voisi olla hyödyllinen kokemus.
Kommentit (19)
Vierailija kirjoitti:
Siis kuinka monta kertaa sun lapsonen on syönyt sitä kivanväristä lunta, ennen kuin olet alkanut katsomaan hänen peräänsä?
Tokihan lasten perään pitää katsoa, ja varmaan ihmiset niin tekevätkin. Mutta ympäristön pitää myös olla lapsille sopiva ja koiraihmisten on ihan turha yrittää vyöryttää vastuuta muille. Kusettakaa ne koiranne muualla kuin yleisten kävelyteiden varrella.
Ok-talo alueella harmittaa postilaatikon jalkaan pissittäjät.Jaloissa kulkeutuu sitten kotiin asti, ainakin eteiseen , missä yleensä kengät riisutaan. Koirat oppii , mitä niiden annetaan tehdä !EI PORTINPIELEEN JA POSTILAATIKOILLE!!!!!!
Voi herran jestas, missähän sitä koiraa sitten pitäisi kusettaa jos ei yleisten kävelyteiden varrella? Ajoradallako? Miksi lasten pitää möyriä yleisten kävelyteiden varrella, sitä varten on leikkipuistot!
Vierailija kirjoitti:
Ok-talo alueella harmittaa postilaatikon jalkaan pissittäjät.Jaloissa kulkeutuu sitten kotiin asti, ainakin eteiseen , missä yleensä kengät riisutaan. Koirat oppii , mitä niiden annetaan tehdä !EI PORTINPIELEEN JA POSTILAATIKOILLE!!!!!!
Jep. Ottaa nuppiin, kun omat koirat ei todellakaan kuseksi porttien pieliin tai postilaatikoille, ei omiin eikä naapureiden. Sitten tulee se naapurin mummo 10 metrin flexin kanssa ja joka talon portinpielet on k*sessa, ja kun yksi koira on merkannut, merkkaa siihen koko muukin kylä 🤦
Voi hyvänen aika, eiköhän yleisillä kävelyteillä ole muutakin ikävää maisteltavaa kuin keltainen lumi. Ikäänkuin koirat ei saisi olla missään? Ja se, jos sitä lunta maistaakin vahingossa niin tuskimpa siitä mitään seuraa.
Meidän tontti rajoittuu metsään, ja ulkoilutukset kusetuksineen hoidetaan usemmiten siellä. Nyt se vaan ei onnistu, koska metsässä oleva pururata on varattu hiihtäjille ja itse metsässä on liikaa lunta. Joten anteeksi, että koirani joutuu pissaamaan välillä yleisten kävelyteiden varrella, toki usein pissaa omaan pihaankin, jonne taas mukuloillasi ei ole mitään asiaa.
Ei ole muuten tullut mieleen maistaa sitä keltaista lunta.
Nämä erittäin suuret ja tärkeät ihmiskunnan kannalta oleelliset koiran kusi- ja paska-asiat tulee käsitellä YKssa mahdollisimman pian.
Meillä täällä Pohjois-Helsingin pientaloalueella on vielä kaikki jalkakäytävät ja suurin osa kevyen liikenteen väylistä auraamatta. Autot, ihmiset ja koirat kulkevat kaikki ajoradalla. Mihinkäs muualle se koira kusisi kuin niin samoihin satunnaisiin lumipenkkoihin, joihin muuten lapsilla ei pitäisi olla mitään asiaa leikkimään tai lunta syömään.
En tiedä yhtään lasta joka olisi maistanut keltaista lunta... Ehkä parempi huoli lapsistasi, niin ei käy jatkossa ties mitä vahinkoja? Kotona voi opettaa, että jokaista sammakon oksennusta ei tarvitse maistaa.
Sana "koirankusetus" on niin juntti.
Luonnossa on muuten paljon eläimiä jotka VIRTSAAVAT vaikka lenkkipolkusi varrelle. Johtuu siitä että olet vääntänyt lenkkipolkusi niiden tiluksille.
Muualla päin koirat ohjataan ajoradalle tekemään tarpeensa, ei kulkuväylille.
Miksi koiraa ylipäätään pitää pitää? Koko elämä jossain 2-metrin piuhan päässä ja loppuaika suljettuna sisätiloihin. Ja sit nää samat itsekkäät koiranomistajat jaksaa ruikuttaa jostain eläintarhoista tai delfinaariosta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi koiraa ylipäätään pitää pitää? Koko elämä jossain 2-metrin piuhan päässä ja loppuaika suljettuna sisätiloihin. Ja sit nää samat itsekkäät koiranomistajat jaksaa ruikuttaa jostain eläintarhoista tai delfinaariosta.
Oma saksanpaimenkoirani on palveluskoira, joka muun muassa osallistuu kadonneiden ihmisten etsintään. Uskon, että sen elämä on mielekkäämpää kuin monen tälläkin palstalla tai somessa ruikuttavan ihmisen elämä.
Minäkin kusisin mieluummin vihreälle nurmelle ja naapurin tulppaaneille. Nyt ei mahdollista. T. Koira
Siis kuinka monta kertaa sun lapsonen on syönyt sitä kivanväristä lunta, ennen kuin olet alkanut katsomaan hänen peräänsä?