Lue keskustelun säännöt.
Missä voi kehua lastaan?
16.01.2021 |
Lapseni on monessa asiassa todella taitava ja lahjakas. Ihan erikoisen hyvä. Aluksi ajattelin, että minä vaan katselen omaa mussukkaani ruusunpunaisten äiti-lasien läpi, mutta olen todennut, että hän ihan oikeasti poikkeaa monessa asiassa muista. Lapsi on nyt itsekin sen huomannut ja on oikeastaan kummissaan. Ihmettelee, että eivätkö muka muut osaa joitain asioita.
En nyt viitsi tähän laittaa kaikkia esimerkkejä, kun nämä taidot ovat kuitenkin aika harvinaisia, ainakin tällä yhdistelmällä ja laadulla. Mutta kuka tahansa pystyy ne huomaamaan ja moni niistä on ihan mitattavissa.
Ongelmana on, että en uskalla tästä asiasta puhumaan oikeastaan kenenkään kanssa. Työkaverit ja sukulaiset kehuvat lapsiaan ja kertovat heidän puuhistaan. Minä kerron yleensä vähemmän, enkä mitään niistä erityistaidoista. Tuntuu, että se olisi ärsyttävää kehuskelua ja oikeastaan en usko, että muut uskoisivat. Täällä palstalla olen joskus vastannut joihinkin kysymyksiin ja heti lytättiin, että ei lapsi oikeasti ole kovin hyvä tai että valehtelen.
Olisi jotenkin mukavaa jutella tästä jonkun kanssa. Olisiko sinusta inhottavaa, jos ystäväsi tai siskosi ihmettelisi sinulle lapsensa taitoja? Saako tällaisesta puhua? Pitääkö sanoa lapsellekin, että kynttilä vakan alle vaan? Vai voiko ne näyttää kaikille?
Kommentit (54)
Kehu LinkedInissä. Siellä työnhakijat ylistävät itseään, firmaansa, perhettään ja kertovat mm. psyykkisistä ongelmistaan, saamistaan iskuyrityksistä ja lastensa erinomaisuudesta.
Voitat, jos voit esitellä kolme kallista kelloa ranteessasi.
Aivan loistava itsekehuforum.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Mutta kuka tahansa pystyy ne huomaamaan ja moni niistä on ihan mitattavissa."
"oikeasti poikkeaa monessa asiassa muista."
"Lapsi on nyt itsekin sen huomannut ja on oikeastaan kummissaan. Ihmettelee, että eivätkö muka muut osaa joitain asioita."
Kuulostaa, että lapsi saattaisi olla asperger tai muuten autismin kirjoon kuuluva. Sitähän ei välttämättä huomaa vielä pienenä tai pysty oikein kunnolla tutkimaan tai toteamaan. Moni asperger on saanutkin diagnoosinsa vasta aikuisena, ja ollut sitten tosi helpottunut, kun vihdoin ymmärtänyt ja saanut nimen sille omalle erikoisuudelleen ja erilaisuudelleen. Kannattaa seurata lasta siis vähän silläkin silmällä, että osaa sitten tarvittaessa tukea erityisyydessään.
Vierailija kirjoitti:
Lapsen pitää saada tietää, että hän on hyvä ja taitava. Itse asiassa jokaisen lapsen pitää. Kaikki lapset on hienoja ja arvokkaita, ei joku taito tee kenestäkään parempaa ihmistä, mutta kyllä lasta kehua täytyy. Sitten täytyy myös muistaa, että lapsi on ihan yhtä rakas, osaako hän jonkun tempun vai ei. Rakkaus ei riipu osaamisesta.
Mutta kaikki lapset eivät vain ole hyviä eivätkä taitavia oikeasti. Tai vanhempi ei vain aina näe jos jossain onkin. En esim. itse näe omissa lapsissani mitään erityistä taituruutta tai lahjakkuutta. Enkä kaikissa vieraidenkaan lapsissa. Sitten taas on joitain lapsia, joissa tällaista näkee. Esim. tuttavien samanikäinen poika oli polttanut tervaa, kun meidän poika ei osaa mitään siihen verratavaakaan erityistaitoa, saati, että olisi kiinnostunut.
Huhhuh kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen pitää saada tietää, että hän on hyvä ja taitava. Itse asiassa jokaisen lapsen pitää. Kaikki lapset on hienoja ja arvokkaita, ei joku taito tee kenestäkään parempaa ihmistä, mutta kyllä lasta kehua täytyy. Sitten täytyy myös muistaa, että lapsi on ihan yhtä rakas, osaako hän jonkun tempun vai ei. Rakkaus ei riipu osaamisesta.
Tämä on aivan kamalaa vasemmistoideologiaa. Ensinnäkin, jos väitit, että kaikille lapsille pitää kertoa, että he ovat taitavia, vaikka eivät olisikaan, niin se ei ole totta. Vanhemman tehtävä on auttaa lasta löytämään kiinnostuksen kohteita ja harjoittamaan omaa osaamistaan alueille, joissa lapsi menestyy. Sekä myöskin kehittymään alueilla, jotka ovat lapselle hankalia. Taitavaksi lasta voidaan kehua siinä vaiheessa, kun lapsi aidosti kehittyy ja hän itsekin ymmärtää kehittyneensä. Kehujen tarkoitus on vahvistaa elämässä menestymisen kannalta suotavaa käytöstä.
Rakkautta pitää kaikille jakaa, mutta todellakin jokin taito tekee lapsesta arvokkaamman. Jos sitä ei opeteta kotona, niin kullanmussukka oppii sen vaikean kautta aikuisena, kun häntä taitavemmat ja osaavammat saavat paremmat opsikelupaikt, työt, palkankorotukset, jopa parisuhteet ja ystävät.
Samaa mieltä. Miten se lapsi sitten suhtautuu, jos hänelle on kerrottu, miten hyvä hän on, kun muut menevät ohi?
Vierailija kirjoitti:
Ihmisarvoa ei mitata suorittamisella
Milläs sitten? Aivan varmasti ei joku ojassa örveltävä pummi ole saman arvoinen jokun pärjääjän kanssa. Ja siis mitä merkitystä sillä on, että molemmat saavat koronarokotteen yhtä aikaa? Sellaista arvoa ehkä tarkoitit? S ei auta sitä pummia elämässä millään lailla. Eikä nosta hänen arvoaan muiden silmissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Mutta kuka tahansa pystyy ne huomaamaan ja moni niistä on ihan mitattavissa."
"oikeasti poikkeaa monessa asiassa muista."
"Lapsi on nyt itsekin sen huomannut ja on oikeastaan kummissaan. Ihmettelee, että eivätkö muka muut osaa joitain asioita."
Kuulostaa, että lapsi saattaisi olla asperger tai muuten autismin kirjoon kuuluva. Sitähän ei välttämättä huomaa vielä pienenä tai pysty oikein kunnolla tutkimaan tai toteamaan. Moni asperger on saanutkin diagnoosinsa vasta aikuisena, ja ollut sitten tosi helpottunut, kun vihdoin ymmärtänyt ja saanut nimen sille omalle erikoisuudelleen ja erilaisuudelleen. Kannattaa seurata lasta siis vähän silläkin silmällä, että osaa sitten tarvittaessa tukea erityisyydessään.
Tuo poikkeuksellisen hyvä muisti viittaa myös autismin kirjoon.
Kun kysymys liittyy siihen, että miten tai missä voi kehua omaa lasta muille.
Kehu ja kerro ystävällesi miten ylpeä olet lapsestasi.
Sitten kuuntele tarkkaan, kun ystäväsi kehuu omaa lastaan. Kerro hänelle, miten ihastuttavalta hänen lapsensa kuulostaakaan. Puhu myönteisesti hänen lapsestaan. Näin kaikille jää hyvä mieli ja sinä sait kehua omaakin lastasi.
Älä missään nimessä rupea selittämään, että mutta kun tämä minun lapseni on vielä parempi.
Siinä ei olisi mitään järkeä ja se ei pidä paikkaansakaan, ottaen huomioon miten kerroit lapsesi ylimielisestä suhtautumisesta muihin.
Mielestäni siitä voi kehittyä ongelma, joka voi pilata muuten hyvän lapsen.
Katso lastasi kokonaisuutena ja auta häntä asioissa, jotka eivät ole hänelle niin luontaisia, esim. empatian kehittymisessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No nyt voi autismikirjon tuputtajat tehdä oman ketjunsa. On olemassa paljon lahjakkuutta ihan spekrittömilläkin ihmisillä. Lahjakkuus ei ole diagnostinen kriteeri.
Nyt kyllä kiinnostaisi kuulla missä kaikessa tämä lapsi on erityislahjakas. Kerro ap nut edes joku esimerkki!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun kysymys liittyy siihen, että miten tai missä voi kehua omaa lasta muille.
Kehu ja kerro ystävällesi miten ylpeä olet lapsestasi.
Sitten kuuntele tarkkaan, kun ystäväsi kehuu omaa lastaan. Kerro hänelle, miten ihastuttavalta hänen lapsensa kuulostaakaan. Puhu myönteisesti hänen lapsestaan. Näin kaikille jää hyvä mieli ja sinä sait kehua omaakin lastasi.
Älä missään nimessä rupea selittämään, että mutta kun tämä minun lapseni on vielä parempi.Siinä ei olisi mitään järkeä ja se ei pidä paikkaansakaan, ottaen huomioon miten kerroit lapsesi ylimielisestä suhtautumisesta muihin.
Mielestäni siitä voi kehittyä ongelma, joka voi pilata muuten hyvän lapsen.Katso lastasi kokonaisuutena ja auta häntä asioissa, jotka eivät ole hänelle niin luontaisia, esim. empatian kehittymisessä.
Missäköhän se ylimielinen suhtautuminen ja ematiakyvyttömyys näkyy? Siinäkö, että on ihmeissään, kun muut eivät pysty johonkin? Hän tuntee parhaiten itsensä ja tietenkin pienenä piti sitä perustasona. Ihan yhtenä esimerkkinä hänellä on erittäin hyvä näkö. Kouluterkan mukaan haukankatse. Mistä ihmeestä hän automaattisesti tietäisi, että muut näkevät huonommin? Tai kun on ihmetellyt, kun joku lukee kokeisiin. Kappalehan on luettu tunnilla kuukausi sitten. Tietenkin sen muistaa. Mistä hän voisi tietää, että yleensä ei muista. Samoin mieheni joskus yli kolmekymppisenä ihmetteli, kun en muista jotain peruskoulussa opetettua pikkuasiaa. Sehän opetettiin 8. lk historiantunnilla. Miten en sitä muka tarkalleen muista? Eikä lapsi 3-vuotiaana tajunnut, että muut 3-vuotiaat eivät yleensä lue.
Ap
Vierailija kirjoitti:
"Mutta kuka tahansa pystyy ne huomaamaan ja moni niistä on ihan mitattavissa."
"oikeasti poikkeaa monessa asiassa muista."
"Lapsi on nyt itsekin sen huomannut ja on oikeastaan kummissaan. Ihmettelee, että eivätkö muka muut osaa joitain asioita."
Kuulostaa, että lapsi saattaisi olla asperger tai muuten autismin kirjoon kuuluva. Sitähän ei välttämättä huomaa vielä pienenä tai pysty oikein kunnolla tutkimaan tai toteamaan. Moni asperger on saanutkin diagnoosinsa vasta aikuisena, ja ollut sitten tosi helpottunut, kun vihdoin ymmärtänyt ja saanut nimen sille omalle erikoisuudelleen ja erilaisuudelleen. Kannattaa seurata lasta siis vähän silläkin silmällä, että osaa sitten tarvittaessa tukea erityisyydessään.
Nykyajan keski-ikäiset aikuis-aspergerit ovat saaneet diagnoosinsa vasta aikuisina, koska heidän lapsuudessaan diagnoosi oli MBD, jota kukaan ei hakenut tunteakseen oloaan erityiseksi tai saadakseen selitystä omille piirteilleen.
Nykypäivänä kyllä lievän autismin piirteet tunnetaan ja tunnistetaan varhaiskasvatuksessa melko hyvin. Ja yleensä oireet helpottavat iän myötä ja lapsi oppii sopimaan sosiaalisissa tilanteissa normaalin muottiin.
Muuten aspergerkin on jo vanhentunut termi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt kyllä kiinnostaisi kuulla missä kaikessa tämä lapsi on erityislahjakas. Kerro ap nut edes joku esimerkki!
Älä missään nimessä kerro täällä yksityiskohtia lapsesi lahjakkuudesta. Kehu mieluummin vaikka niille kavereille. Juokse!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisarvoa ei mitata suorittamisella
Milläs sitten? Aivan varmasti ei joku ojassa örveltävä pummi ole saman arvoinen jokun pärjääjän kanssa. Ja siis mitä merkitystä sillä on, että molemmat saavat koronarokotteen yhtä aikaa? Sellaista arvoa ehkä tarkoitit? S ei auta sitä pummia elämässä millään lailla. Eikä nosta hänen arvoaan muiden silmissä.
Totta helvetissä se ojassa örveltävä pummi on saman arvoinen ihminen kuin sinä!
Hänellä on ihan sama ihmisarvo kuin sinulla! Harvoin järkytyin näin paljon jonkun ajatuksista, ymmärrän nyt miksi sinimustiapuolueita perustetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa toi lapsen kehuminen on tabu. Sanon, että meillä on myös paljon alisuorittamista sen takia, eikä ehkä uskalleta isolla kädellä tavoitella unelmia. Anna lapsen loistaa. Sanoisin kuitenkin, että vaatii paljon työtä päästä ammattilaiseksi vaikka olisi kuinka hyvä, jotta lapsi oppii myös työnteon merkityksen ja ettei hän lannistu kun tulee vastoinkäymisiä.
Ja missä taas kehua. Jaa-a. Ihmiset voivat olla kateellisia, mutta onhan noita lahjakkaita lapsia muillakin, ehkä niissä piireissä? Onko lapsilla jotain kummivanhempia yms? Niille? Koska luulis, että he ovat ylpeitä lapsesta. Mä ainakin olen ylpeä mun kummilapsista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisarvoa ei mitata suorittamisella
Milläs sitten? Aivan varmasti ei joku ojassa örveltävä pummi ole saman arvoinen jokun pärjääjän kanssa. Ja siis mitä merkitystä sillä on, että molemmat saavat koronarokotteen yhtä aikaa? Sellaista arvoa ehkä tarkoitit? S ei auta sitä pummia elämässä millään lailla. Eikä nosta hänen arvoaan muiden silmissä.
Totta helvetissä se ojassa örveltävä pummi on saman arvoinen ihminen kuin sinä!
Hänellä on ihan sama ihmisarvo kuin sinulla! Harvoin järkytyin näin paljon jonkun ajatuksista, ymmärrän nyt miksi sinimustiapuolueita perustetaan.
Kysyin, millä se arvo mitataan? Etkö osaa vastata? Sanoin jo, että saa koronarokotteen asiallisten ja pärjäävien ihmisten kanssa samaan aikaan, mutta se ei silti nosta hänen arvoaan kenenkään silmissä. Eikä tee hänestä ihmisenä parempaa. Pärjääminen ja taituruus sen sijaan tekee ihmisestä PALJON PAREMMAN, kuin sellainen, joka ei mitään saa aikaan, on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kysymys liittyy siihen, että miten tai missä voi kehua omaa lasta muille.
Kehu ja kerro ystävällesi miten ylpeä olet lapsestasi.
Sitten kuuntele tarkkaan, kun ystäväsi kehuu omaa lastaan. Kerro hänelle, miten ihastuttavalta hänen lapsensa kuulostaakaan. Puhu myönteisesti hänen lapsestaan. Näin kaikille jää hyvä mieli ja sinä sait kehua omaakin lastasi.
Älä missään nimessä rupea selittämään, että mutta kun tämä minun lapseni on vielä parempi.Siinä ei olisi mitään järkeä ja se ei pidä paikkaansakaan, ottaen huomioon miten kerroit lapsesi ylimielisestä suhtautumisesta muihin.
Mielestäni siitä voi kehittyä ongelma, joka voi pilata muuten hyvän lapsen.Katso lastasi kokonaisuutena ja auta häntä asioissa, jotka eivät ole hänelle niin luontaisia, esim. empatian kehittymisessä.
Missäköhän se ylimielinen suhtautuminen ja ematiakyvyttömyys näkyy? Siinäkö, että on ihmeissään, kun muut eivät pysty johonkin? Hän tuntee parhaiten itsensä ja tietenkin pienenä piti sitä perustasona. Ihan yhtenä esimerkkinä hänellä on erittäin hyvä näkö. Kouluterkan mukaan haukankatse. Mistä ihmeestä hän automaattisesti tietäisi, että muut näkevät huonommin? Tai kun on ihmetellyt, kun joku lukee kokeisiin. Kappalehan on luettu tunnilla kuukausi sitten. Tietenkin sen muistaa. Mistä hän voisi tietää, että yleensä ei muista. Samoin mieheni joskus yli kolmekymppisenä ihmetteli, kun en muista jotain peruskoulussa opetettua pikkuasiaa. Sehän opetettiin 8. lk historiantunnilla. Miten en sitä muka tarkalleen muista? Eikä lapsi 3-vuotiaana tajunnut, että muut 3-vuotiaat eivät yleensä lue.
Ap
Ne terkkarin jutut ”haukankatseesta” liittyvät enemmän siihen, että hän haluaa luoda hyvää vuorovaikutusta lapsen ja vanhemman välille. Kyse ei ole välttämättä mistään erityislahjakkuudesta, sikäli kuin sellaista on olemassakaan.
Toki voit kehua lastasi, ja pientä lasta voi vaikka pyytää häntä lukemaan kaukana olevia kylttejä hyvällä näöllään ja upealla lukutaidollaan. Mutta kannattaa pienestä pitäen myös korostaa, että toisillakin lapsilla on hyvä näkö, joko luonnostaan tai silmälasien avulla. Jos ei näe, voi käyttää hienoa opaskoiraa. Ja useimmat oppivat myös lukemaan aikanaan, näkövammaiset osaavat jopa pistekirjoitusta.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa toi lapsen kehuminen on tabu. Sanon, että meillä on myös paljon alisuorittamista sen takia, eikä ehkä uskalleta isolla kädellä tavoitella unelmia. Anna lapsen loistaa. Sanoisin kuitenkin, että vaatii paljon työtä päästä ammattilaiseksi vaikka olisi kuinka hyvä, jotta lapsi oppii myös työnteon merkityksen ja ettei hän lannistu kun tulee vastoinkäymisiä.
Ja missä taas kehua. Jaa-a. Ihmiset voivat olla kateellisia, mutta onhan noita lahjakkaita lapsia muillakin, ehkä niissä piireissä? Onko lapsilla jotain kummivanhempia yms? Niille? Koska luulis, että he ovat ylpeitä lapsesta. Mä ainakin olen ylpeä mun kummilapsista.
Kyllä Suomessa ainakin joissakin piireissä kehutaan lapsia vähintäänkin riittävästi. Oma lapseni aloitti juuri syksyllä painotusopetuksessa, ja luokan vanhemmilla näyttää olevan niin positiivinen käsitys omista lapsistaan, että se saattaa jopa haitata opettajan työtä.
Minua ei häiritse kuulla lapsen äidin kehuja lapsesta, jonka tunnen ja joihin kehuihin voin yhtyä. Mutta en oikein tiedä mitä minulta odotetaan jos satunnaisempi tuttava tai työkaveri kehuu lapsiaan, joita en ole koskaan tavannut tai korkeintaan ohimennen. Mitä lastaan kehuva äiti odottaa satunnaiselta kuulijalta?
Vierailija kirjoitti:
Minua ei häiritse kuulla lapsen äidin kehuja lapsesta, jonka tunnen ja joihin kehuihin voin yhtyä. Mutta en oikein tiedä mitä minulta odotetaan jos satunnaisempi tuttava tai työkaveri kehuu lapsiaan, joita en ole koskaan tavannut tai korkeintaan ohimennen. Mitä lastaan kehuva äiti odottaa satunnaiselta kuulijalta?
Minun täytyy sanoa, että lapsenlapsiaan kehuvat mummot tekevät minulle todella herkkää. Oma äitini on kuollut (ei kyllä eläessäänkään ollut mikään kehuja ainakaan omien lastensa kanssa) ja anoppi asuu todella kaukana.
Joten välillä puistossa kun joku innokas ja puhelias mummo vuodattaa kaiken oman lapsenlapsensa ihanuudesta ja taitavuudesta ja siitä kuinka paljon hän osallistuu lapsenlapsensa hoitoon jotta vanhemmat pääsevät ”tuulettumaan”, iskee minulla väistämättä pieni kateus. Varsinkin kun näillä mummoilla ei läheskään aina ole pelisilmää vastavuoroiseen kehumiseen.
Lapsista saa puhua tuttaville ja työkavereille positiiviseen sävyyn. Oudompaahan se olisi, jos julkisesti haukkuisi lastaan.
Liiallinen kehuminen on tietenkin typerää riippumatta siitä, onko kyse todellisesta lahjakkuudesta vai äidin kuvitelmista.
Esim. Ei ole sopivaa laittaa lapsen todistusta face bookiin, mutta on ihan ok kirjoittaa "Ihanaa, kun lasten kesäloma alkoi! Kaunis juhlapäivä ja hyvät todistuksetkin! Harrastuksiin liittyvistä asioista puhutaan ihan yleisesti tuttavien kanssa. Hyvin voi kertoa, että lapsi soittaa viulua ja on kovin kiinnostunut siitä. Kiva seurata, kuinka hän on innostunut opettelemaan koko ajan vaikeampia kappaleita. Ei tarvitse sanoa, että lapsi on erityisen lahjakas. Tai voi ihan hyvin kertoa, että on ollut lomalla ranskassa seuraamassa pojan EM-kisoja. Saa sen kertoa eikä tarvitse vain mutista jotain, että Ranskassa olin ja oli kivaa ja aurinkoista.