Isovanhemmat eivät halua nähdä lastenlasta koronan takia.
Isovanhemmat ovat viimeksi nähneet nyt 1,5 vuotiasta lastamme alkusyksystä. Vähän harmittaa tämä tilanne, vaikka toki ymmärrän varovaisuuden. Asumme pk-seudulla, mutta emme käy missään (olemme etätöissä, tilaamme ruoat netistä jne), minkä olemme kertoneet isovanhemmille. He asuvat keskisuuressa kaupungissa ja tapaavat siellä sukulaisiaan, käyvät kaupassa jne. En ihan ymmärrä heidän logiikkaa tässä asiassa...Meille on tulossa vauva keväällä, ja mietin, tulevatko häntä katsomaan ollenkaan. Eivät muutenkaan ole oma-aloitteisesti yhteydessä, vaan koitamme heille itse soitella edes silloin tällöin. Aikaisemminkin olemme nähneet melko harvoin. Melkein tuntuu, kuin korona olisi nyt hyvä tekosyy pitää etäisyyttä.
Onko muilla kokemuksia tällaisesta ja miten suhtaudutte tilanteeseen? Miten teillä muilla isovanhemmat ovat toimineet näin korona-aikana lastenlasten näkemisen suhteen?
Kommentit (52)
Mä en käsitä miten jotkut isovanhemmat osaavatkin suhtautua lapsenlapsiin niin välinpitämättömästi. Luulisi, että kiinnostaisi...
Vierailija kirjoitti:
Mitäs, jos appivanhempasi yksinkertaisesti ovat totaalisen väsyneitä korona-aikaan ja kuten se monilla iäkkäämmillä tällä hetkellä on muutenkin? Kiukutellaan, ollaan hankalia, purnataan masentuneena kaikkea ja vajotaan saamattomuuteen? Niinpä pelot ja riskit tuntuvat suuremmilta ja miksi te sitten pk- seudulta edustatte heille elämää suurempaa haastetta kuin olisi järkevää. Siitäkin huolimatta, että he tapaavat muita teidän kuitenkaan tarkemmin tietämättä millaisesta sirkuksesta on silloinkin ollut kyse?!
Pk-seudun ihmisten näkyvyys koronan tartuttajina on niin värikkäästi käsitelty mediassa, että säikympi uskoo taatusti kaiken.sen potaskan. MInäkin olen pk-seutulaisena todella tarkka ja noudatan suosituksia, mutta edustan kuitenkin pk-seutua ja se saa jo sukulaiset kirkumaan kauhusta muualla Suomessa.Hyväksy tilanne, anna heille anteeksi, ja keskity omaan perheonneesi. Nyt tarvitaan meiltä kaikilta joustoa tuntuipa se kuinka hankalalta tahansa, Olen aivan varma, että kun appivanhempasi ovat saaneet rokotteet asenne muuttuu kyllä.
Hei, kiitos. Mielestäni ihan järkevä näkökulma ja voit olla aivan oikeassa. Appivanhemmat ovat sellaisia 60 vuotiaita eivätkä juuri ole osoittaneet pelkoa koronan suhteen, mutta mistä sitä ikinä tietää kuinka hysteerisesti pk-seutua pelkäävät. Ehkä oman kotiseudun näkevät turvallisena lintukotona. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs, jos appivanhempasi yksinkertaisesti ovat totaalisen väsyneitä korona-aikaan ja kuten se monilla iäkkäämmillä tällä hetkellä on muutenkin? Kiukutellaan, ollaan hankalia, purnataan masentuneena kaikkea ja vajotaan saamattomuuteen? Niinpä pelot ja riskit tuntuvat suuremmilta ja miksi te sitten pk- seudulta edustatte heille elämää suurempaa haastetta kuin olisi järkevää. Siitäkin huolimatta, että he tapaavat muita teidän kuitenkaan tarkemmin tietämättä millaisesta sirkuksesta on silloinkin ollut kyse?!
Pk-seudun ihmisten näkyvyys koronan tartuttajina on niin värikkäästi käsitelty mediassa, että säikympi uskoo taatusti kaiken.sen potaskan. MInäkin olen pk-seutulaisena todella tarkka ja noudatan suosituksia, mutta edustan kuitenkin pk-seutua ja se saa jo sukulaiset kirkumaan kauhusta muualla Suomessa.Hyväksy tilanne, anna heille anteeksi, ja keskity omaan perheonneesi. Nyt tarvitaan meiltä kaikilta joustoa tuntuipa se kuinka hankalalta tahansa, Olen aivan varma, että kun appivanhempasi ovat saaneet rokotteet asenne muuttuu kyllä.
Hei, kiitos. Mielestäni ihan järkevä näkökulma ja voit olla aivan oikeassa. Appivanhemmat ovat sellaisia 60 vuotiaita eivätkä juuri ole osoittaneet pelkoa koronan suhteen, mutta mistä sitä ikinä tietää kuinka hysteerisesti pk-seutua pelkäävät. Ehkä oman kotiseudun näkevät turvallisena lintukotona. Ap.
Niin, etenkin jotkut vanhemmat ihmiset saattavat sulkea silmänsä niiltä asioilta, joita eivät uskalla nähdä. Ehkä kotiseutua ei haluta nähdä vaarallisena ja kaikki uhka keskitetään pk-seudulle. Toki tuo käytös kuulostaa myös välinpitämättömyydeltä, mutta ehkä tuossa voi olla jotain perää.
Vierailija kirjoitti:
eli haet ilmasta lapsenvahtia?
Hyvä vitsi. Eivät ole ikinä hoitaneet lastamme. Lapsi on ollut yhteensä 4 krt pari h hoidossa elämänsä aikana ja silloin minun vanhemmillani. Ap.
Korona on heille vaan tekosyy, jos muuten liihottavat siellä täällä ilman huolen häivää.
Kuulostaa välttelyltä.
Meillä isovanhemmat ovat kyläilleet ja olimme joulunakin yhdessä. Ovat varovaisia Koronan kanssa, mutta arvottavat lastenlastensa näkemisen korkeammalle/ ovat valmiita ottamaan riskin, vaikka ovat riskiryhmäläisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä myös valikoidaan ketä voidaan nähdä ja ketä ei. Minua ja siskoani ja meidän lapsia ei voida tavata koska korona. Mutta veljeni (se kultapoika), hänen perhettä voidaan tavata viikottain. Heidän kanssaan riskiä ei ole. Asumme kaikki ok-seudulla.
No teillä ei siis ole edes tuota pk-seutu eroa. Olemme kertoneet, että olemme itse täydessä karanteenissa, joten mistä voisimme koronan edes saada... Ap.
Ehkäpä he haluavat välttää koronan tuomista TEILLE. Se on ihan järkevää.
Meidän lastenlasten vanhemmat ovat molemmat lääkäreitä, ja kyllä se vaan niin menee, ettemme ole puoli tai toisin kyläilleet koko korona-aikana, paitsi muutamaan otteeseen olemme ulkotiloissa tavanneet. Joulu vietettiin etänä MsTeamsin kautta, ja sujuihan se niinkin. Järkevää kanssakäymistä.
Tosiaankin, jos lapsenne on heidän ainoa lapsenlapsensa ja te olette eristäytyneenä, olisihan se kauhistus, jos isovanhemmat tulisivat käymään ja koronatartunta tulisi sitä kautta. Voihan ihminen kantaa virusta tietämättäänkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sinun vai miehen vanhemmat kyseessä? Onko välit muuten millaiset? Jos ette muutenkaan ole olleet yhteyksissä paljon, ei tämä korona-aika nyt ainakaan asiaa paranna. Jos pelkäävät, että joutuvat hoitamaan lasta/lapsia? Kaikki isovanhemmat eivät muutu ihaniksi mummeiksi ja vaareiksi. Osa ei ole jaksanut omiakaan lapsia saati että haluaisivat yhtään lisää vastuuta seuraavasta polvesta.
Tämä voi mennä ihan naulan kantaan. Kyseessä miehen vanhemmat. Harvemmin ollaan nähty, mutta kuitenkin yritetty kutsua kylään ja ovat silloin tällöin käyneet. Eivät todella ole ns. Ihania isovanhempia, ja siihen ehkä olenkin tässä pettynyt. Olisin toivonut, että olisivat halunneet luoda suhdetta lapsenlapsiin...Eivät ole koskaan hoitaneet lastamme, joten sitä tuskin pelkäävät. Ovat siis sitä tasoa, että molempien sylissä lapsemme on ollut tyyliin kerran vauvana. Saako isovanhempiin olla pettynyt??? En syytä heitä rajoitusten noudattamisesta meidän osaltamme, mutta ihmetyttää, miksi muuten eivät niitä noudata.
Saa olla pettynyt, molemmin puolin, toki olisi hyvä, että molemminpuolin pettymyksen yli kasvettaisiin.
Miehesi kannattaa keskustella vanhempien kanssa, syyttelemättä ja pitää olla valmis tarkastelemaan omaakin käytöstään, kummallakin puolella.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa välttelyltä.
Meillä isovanhemmat ovat kyläilleet ja olimme joulunakin yhdessä. Ovat varovaisia Koronan kanssa, mutta arvottavat lastenlastensa näkemisen korkeammalle/ ovat valmiita ottamaan riskin, vaikka ovat riskiryhmäläisiä.
Ja asettamaan myös lapset riskille alttiiksi.
Miksi täältä poistetaan viestejä?
Ap:n tapauksessa vaikuttaa tahalliselta välttelyltä, voisihan ulkonakin tavata maskit päällä, jos oikeesti haluaa lapsen lapsia nähdä. Omat vanhempani eivät ole vuoteen nähneet lapsen lapsiaan koronan takia. Asumme pienellä paikkakunnalla, he Etelä-Suomessa. Äitini kävi vuosi sitten isossa leikkauksessa, ja kuuluu sen vuoksi riskiryhmään. Molemmat ovat 70-vuotiaita. Olen pyytänyt heitä lukemattomia kertoja käymään, sillä teemme etätöitä, emme käy missään, ehdottanut että voimme käydä koronatestissä, olla maskit päällä, mutta vastaus on että haluaisivat tulla, mutta eivät uskalla. Myös vanhempi lapseni on heitä pyytänyt käymään, kun hän vielä heidät muistaa. Rokotetta eivät myöskään halua ensimmäisten joukossa, kun pelkäävät mitä siitä seuraa, ja kuulemma ei yli 70v tehoakaan. Käyvät kaupassa, kirjastossa, kampaajalla, asuvat isossa kaupungissa. Isäni ei myöskään voi tulla meille, koska hän voi tuoda taudin äidilleni. Täällä missä me asutaan, on todella vähän koronatapauksia. Sukulaiseni mielestä olen todella itsekäs, kun en ymmärrä, että he eivöt voi tulla. Ehkä se on sitten niin. Itse olen niin väsynyt odottamaan heidän tuloaan, syksyllä lupailivat, mutta pelko vei voiton. Soittelevat kyllä mielellään ja laittavat viestejä. Heidän puheista päätellen uskaltavat tulla vasta sitten kun korona on Suomesta hävinnyt. Pahalta tuntuu lasten lasten vuoksi.
Me ei olla nähty yli vuoteen meidän lapsenlapsia, nuorin 2-vuotias, vanhin 6-vuotias. Asuvat Helsingissä ja kulkevat vain julkisilla. Me ollaan täällä maalla ja riskiryhmäläisiä. Ei uskalleta tavata. Ei haluta kuolla. Halutaan olla isovanhempia vielä kymmeniä vuosia. Soitellaan kyllä ja lähetetään ääniviestejä 2-vuotiaalle.
Vierailija kirjoitti:
Ihan ymmärrettävää. Koronan ehdolla on mentävä eikä auta moittia.
Joo toki, mutta aapeen mukaan nämä isovanhemmat tapailevat muita tuttaviaan. Joten siksi kuulostaa välttelyltä.
En tiedä onko lapsen ”tapaaminen” ollut sitten aina isovanhemmille lastenhoitonakki ja isovanhemmat nyt koronan varjolla ovat vältelleet lastenhoitovuoroa 😉.
Harmistunut kirjoitti:
Ap:n tapauksessa vaikuttaa tahalliselta välttelyltä, voisihan ulkonakin tavata maskit päällä, jos oikeesti haluaa lapsen lapsia nähdä. Omat vanhempani eivät ole vuoteen nähneet lapsen lapsiaan koronan takia. Asumme pienellä paikkakunnalla, he Etelä-Suomessa. Äitini kävi vuosi sitten isossa leikkauksessa, ja kuuluu sen vuoksi riskiryhmään. Molemmat ovat 70-vuotiaita. Olen pyytänyt heitä lukemattomia kertoja käymään, sillä teemme etätöitä, emme käy missään, ehdottanut että voimme käydä koronatestissä, olla maskit päällä, mutta vastaus on että haluaisivat tulla, mutta eivät uskalla. Myös vanhempi lapseni on heitä pyytänyt käymään, kun hän vielä heidät muistaa. Rokotetta eivät myöskään halua ensimmäisten joukossa, kun pelkäävät mitä siitä seuraa, ja kuulemma ei yli 70v tehoakaan. Käyvät kaupassa, kirjastossa, kampaajalla, asuvat isossa kaupungissa. Isäni ei myöskään voi tulla meille, koska hän voi tuoda taudin äidilleni. Täällä missä me asutaan, on todella vähän koronatapauksia. Sukulaiseni mielestä olen todella itsekäs, kun en ymmärrä, että he eivöt voi tulla. Ehkä se on sitten niin. Itse olen niin väsynyt odottamaan heidän tuloaan, syksyllä lupailivat, mutta pelko vei voiton. Soittelevat kyllä mielellään ja laittavat viestejä. Heidän puheista päätellen uskaltavat tulla vasta sitten kun korona on Suomesta hävinnyt. Pahalta tuntuu lasten lasten vuoksi.
Välilllä en kyllä ymmärrä tätä joidenkin logiikkaa koronavälttelyssä. Meillä on tuttuja, jotka käyvät mm pubeissa ja ravintolassa syömässä, kauppakeskuksessa ostoksilla ja kuntosalilla. Mutta sitten koronan takia ei uskalleta tavata.
Mutta kai se on niin, että kun jotain haluaa tehdä niin ”ei se nyt niin iso riski ole” ja jos ei oikein nappaa, niin ”juu ei näin korona aikana uskalleta lähteä, terveys edellä”.
Jollekin muulle miniälle tämä olisi unelmatilanne.
Tekevätpä isovanhemmat kuinka tahansa aina valittajia riittää.
Ei lapsi kaipaa isovanhempia noin pienenä, jos ollenkaan. Turhaa ravata siellä pientä tartuttamassa nuhaan ja yskään, eri asia jos on joku hätä. Kyllä he luultavasti välittävät silti lapsesta.
Vierailija kirjoitti:
Harmistunut kirjoitti:
Ap:n tapauksessa vaikuttaa tahalliselta välttelyltä, voisihan ulkonakin tavata maskit päällä, jos oikeesti haluaa lapsen lapsia nähdä. Omat vanhempani eivät ole vuoteen nähneet lapsen lapsiaan koronan takia. Asumme pienellä paikkakunnalla, he Etelä-Suomessa. Äitini kävi vuosi sitten isossa leikkauksessa, ja kuuluu sen vuoksi riskiryhmään. Molemmat ovat 70-vuotiaita. Olen pyytänyt heitä lukemattomia kertoja käymään, sillä teemme etätöitä, emme käy missään, ehdottanut että voimme käydä koronatestissä, olla maskit päällä, mutta vastaus on että haluaisivat tulla, mutta eivät uskalla. Myös vanhempi lapseni on heitä pyytänyt käymään, kun hän vielä heidät muistaa. Rokotetta eivät myöskään halua ensimmäisten joukossa, kun pelkäävät mitä siitä seuraa, ja kuulemma ei yli 70v tehoakaan. Käyvät kaupassa, kirjastossa, kampaajalla, asuvat isossa kaupungissa. Isäni ei myöskään voi tulla meille, koska hän voi tuoda taudin äidilleni. Täällä missä me asutaan, on todella vähän koronatapauksia. Sukulaiseni mielestä olen todella itsekäs, kun en ymmärrä, että he eivöt voi tulla. Ehkä se on sitten niin. Itse olen niin väsynyt odottamaan heidän tuloaan, syksyllä lupailivat, mutta pelko vei voiton. Soittelevat kyllä mielellään ja laittavat viestejä. Heidän puheista päätellen uskaltavat tulla vasta sitten kun korona on Suomesta hävinnyt. Pahalta tuntuu lasten lasten vuoksi.
Välilllä en kyllä ymmärrä tätä joidenkin logiikkaa koronavälttelyssä. Meillä on tuttuja, jotka käyvät mm pubeissa ja ravintolassa syömässä, kauppakeskuksessa ostoksilla ja kuntosalilla. Mutta sitten koronan takia ei uskalleta tavata.
Mutta kai se on niin, että kun jotain haluaa tehdä niin ”ei se nyt niin iso riski ole” ja jos ei oikein nappaa, niin ”juu ei näin korona aikana uskalleta lähteä, terveys edellä”.
Minä taas en ymmärrä sinun logiikkaasi. Ihan loogistahan se on että jos itse ottaa tietoisesti riskin ja käy baarissa, ei sitten nää kavereita tai riskiryhmäläisiä yms. Jottei tartuta heitä.
Mitäs, jos appivanhempasi yksinkertaisesti ovat totaalisen väsyneitä korona-aikaan ja kuten se monilla iäkkäämmillä tällä hetkellä on muutenkin? Kiukutellaan, ollaan hankalia, purnataan masentuneena kaikkea ja vajotaan saamattomuuteen? Niinpä pelot ja riskit tuntuvat suuremmilta ja miksi te sitten pk- seudulta edustatte heille elämää suurempaa haastetta kuin olisi järkevää. Siitäkin huolimatta, että he tapaavat muita teidän kuitenkaan tarkemmin tietämättä millaisesta sirkuksesta on silloinkin ollut kyse?!
Pk-seudun ihmisten näkyvyys koronan tartuttajina on niin värikkäästi käsitelty mediassa, että säikympi uskoo taatusti kaiken.sen potaskan. MInäkin olen pk-seutulaisena todella tarkka ja noudatan suosituksia, mutta edustan kuitenkin pk-seutua ja se saa jo sukulaiset kirkumaan kauhusta muualla Suomessa.
Hyväksy tilanne, anna heille anteeksi, ja keskity omaan perheonneesi. Nyt tarvitaan meiltä kaikilta joustoa tuntuipa se kuinka hankalalta tahansa, Olen aivan varma, että kun appivanhempasi ovat saaneet rokotteet asenne muuttuu kyllä.