Ikääntyneiden intohimoista
Onko oikeasti niin, että uudessa suhteessa ”vanhempana kaikki on vähän erilaista”, eikä tunneta samanlaista intohimoa kuin nuoruudessa? Ikäänkuin vanhempi ihminen kokisi kaiken laimeampana? En osta tätä väitettä - mihin ihmisen liekki muka katoaa, vaikka vuosikymmeniä kertyykin?
Kommentit (10)
Ihan samanlaista intohimoa on ollut vanhempanakin.
Voi olla, koska koska toimii erinomaisesti, eli mies on erittäin viriili ja sellaisena pysynyt vuodesta toiseen
Tietysti, jos olisi erektiovaikeutta se saattaisi muuttaa intohimoakin.
Nuorena intohimo oli uusi kokemus ja ehkä sen vuoksi tuntui niin voimakkaalta. Se heräsi yleensä vain toisen ulkonäön perusteella.
Vanhana ei kenenkään ulkomuoto yksinään saa mitään intohimoa aikaan vaan se vaatii paljon enemmän.
Mun isä oli 74v ja ystävättärensä 70v kun rakastuivat. Todellista teinirakkautta, ihana seurata❤ Intohimoakin riitti varmasti.
Mun 90+ tädilläni on poikaystävä jonka kanssa reissaa ja nauttii elämästä
Itse olen 60v ja koen kaiken samoin kuin 18v:nä. On omasta itsestä kiinni vanheneeko ulkoisesti vai sisäisesti
Intohimo ei ehkä muutu, mutta intohimon kohteet ja syyt syttyä muuttuvat. Olisi aika tylsä kerrata itseään vuodesta toiseen kuin päivä murmelina.
Vierailija kirjoitti:
Mun isä oli 74v ja ystävättärensä 70v kun rakastuivat. Todellista teinirakkautta, ihana seurata❤ Intohimoakin riitti varmasti.
Mun 90+ tädilläni on poikaystävä jonka kanssa reissaa ja nauttii elämästäItse olen 60v ja koen kaiken samoin kuin 18v:nä. On omasta itsestä kiinni vanheneeko ulkoisesti vai sisäisesti
Ihana kuulla. Tuota juuri mietin, että kai ihminen voi säilyttää (ainakin potentiaalisen) intohimonsa, jos itse HALUAA - ei kai vanhuus voi olla mikään tunteiden hautausmaa ja kaiken kiihkon loppu. Toki kivut, väsymys ja elämän vastoinkäymiset voivat laimentaa meidän jokaisen tunnemaailmaa. Itse olen vasta 50+, mutta, jos elää saan, en suostu sammuttamaan liekkiäni vielä vuosikymmeniin. Välittämättä siitä, että yleinen käsitys vanhasta ihmisestä tuntuukin olevan jonkinlainen ”neutri”.
Ap
Mulla ei enää 40+ ole ollut enää mitään intohimoja ja hyvä niin, ei niistä ollut kuin haittaa nuorempana.
Vierailija kirjoitti:
Mun isä oli 74v ja ystävättärensä 70v kun rakastuivat. Todellista teinirakkautta, ihana seurata❤ Intohimoakin riitti varmasti.
Mun 90+ tädilläni on poikaystävä jonka kanssa reissaa ja nauttii elämästäItse olen 60v ja koen kaiken samoin kuin 18v:nä. On omasta itsestä kiinni vanheneeko ulkoisesti vai sisäisesti
Kuulostatpa epätoivoiselta. Kaiken lisäksi tyhmältä, jos et mitään ole oppinut 40+ vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Mun isä oli 74v ja ystävättärensä 70v kun rakastuivat. Todellista teinirakkautta, ihana seurata❤ Intohimoakin riitti varmasti.
Mun 90+ tädilläni on poikaystävä jonka kanssa reissaa ja nauttii elämästäItse olen 60v ja koen kaiken samoin kuin 18v:nä. On omasta itsestä kiinni vanheneeko ulkoisesti vai sisäisesti
Äläpäs valehtele.
Yli kuusikymmpisenä eivät himot enää jyllää, se on aivan varmaa. Niin monelta kuultua ja nähtyä.
Vai koet kuusikymppisenä samoin kuin 18-vuotiaana-ihan varmasti, joopa joo
...:)
Vain harva yli kuusikymppinen enää on kiinnostunut seksistä, ja jos on, silloin on kyseessä alkava dementia. Jokin dementialaji juuri korostaa seksualisuutta, vaikka tositoimiin sairastuneesta ei sitten tietysti olekaan.
Toki voi seksiä vielä yrittääkin eril.apukeinoin, lääkkeet ja voiteet sun muut, mutta samaa se ei enää ole kuin nuorempana, ehkä vähän sinnepäin kuin nuorena, se nyt on sanomattain selvää, johtuen tietysti kaikkien paikkojen lurpahatamisesta, kuin myös halujen.
Tietenkin kaikki on erilaista. Sitä kutsutaan kokemukseksi.