Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

IS: Velkavankeus uhkaa asuntovelallisia

Vierailija
03.08.2006 |

Tässä nyt sitten vahvistetaan se, mitä minä monien muiden pessimistien kanssa olemme yrittäneet vakuutella: Älkää ottako liian suuria asuntolainoja!



* * *

Valtavat asuntolainat ovat alkaneet näkyä pääkaupunkiseudun velkaneuvojien tiskien takana. Korkotaso pompahti ylöspäin, eivätkä kaikki asuntokauppoja solmineet olleetkaan varautuneet tilanteeseen.



- Asuntovelallisista ei kuulunut pitkään aikaan mitään, mutta nyt näyttäisi siltä, että viime vuosikymmenen ilmiö olisi tulossa takaisin. Kyse on pitkälti lapsiperheiden asuntolainoista, kertoo Helsingin talous- ja velkaneuvonnan päällikkö Marianne Rikama.



Puhelimet soivat ja neuvoja pyydellään niin tiuhaan tahtiin, että velkaneuvontatoimiston ovella on jonoa kahden ja puolen kuukauden päähän. Tyypillisimmät ongelmatilanteet pyörivät 200-300000 euron lainoissa.



- Vähän aikaisemmin velkaneuvonnan asiakkaista ei ollut edes promillea asuntovelallisia. Viime keväänä näistä tapauksista alettiin taas puhua. Asiakkaita alkaa kertyä kymmenittäin syksyn mittaan.



Rikama ottaa esille perustapauksen, jossa asuntolaina on sidottu 12 kuukauden euribor-korkoon. Korko nytkähti reilulla prosentilla ylöspäin ja jäi tutisemaan nykyiselle tasolleen. Sadan tuhannen asuntolainassa koronnousu prosentilla tarkoittaa noin 84 euroa ylimääräistä maksettavaa kuukaudessa.



- Tämänkokoinen summa ei yksin vielä tee katastrofia, mutta entä jos lainan määrä onkin isompi?



Helsingin velkaneuvonnan päällikkö nimeää määräaikaiset työsuhteet pirulliseksi ongelmaksi. Ensin voi mennä työpaikka alta, sitten asunto. Kuinkas sitten velkoja maksetaan?



- Yhtäkkiä voi tulla työttömyys ja elämäntilanne alkaa huojua. Tulee mieleen 1990-luvun katastrofi, ettei asunnon arvo enää riitäkään lainan maksamiseen, Rikama aprikoi.

Kommentit (12)

Vierailija
1/12 |
03.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pitää vain muistaa tosielämän realiteetit ja suhteuttaa asuntohaaveet sen mukaisesti

Vierailija
2/12 |
03.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yleensä mukana vielä auto-ja opintolaina ja äiti vanhempain- tai hoitovapaalla.



Vielä parikymmentä vuotta sitten yleensä ensin ostettiin se oma kaksio kerros tai rivitalosta ja sitten ostettiin isompi asunto ja taloa alettiin rakentaa yli 30-kymppisinä. Nyt se talo on saatava heti, kun koulunpenkiltä päästään. Hurjaa hommaa ja pankit höynää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/12 |
03.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta pääkaupunkiseudulla myös asuntojen hinnat ovat nykyään ihan järjettömiä. Meidänkin vierestä 60 neliön kaksiosta pyydettiin yli 200 000. Kukaan ei olisi maksanut yli miljoonaa markkaa kaksiosta Helsingin lähiössä (ei siis edes keskustassa).

Vierailija
4/12 |
03.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lainan takaisinmaksukyky EI riipu ollenkaan siitä, minkä kokoinen laina on. Isoimmat lainat annetaan nimenomaan niille, jotka selviytyvät niiden maksamisesta parhaiten. Siis niille, joilla on perittyä tai aiemmin hankittua kiinteää omaisuutta ja/tai hyvät tulot.



Itselläni on yli 200 000 euron asuntolaina. Toisaalta olen ehtinyt jo maksaa 50 neliön keskusta-asunnon velattomaksi palkkatuloillani. Omistan siis kaksi asuntoa joista toinen on vuokralla ja toisessa asumme. Jos vaikka tämä uudempi, velaksi ostettu asunto menisi alta, niin mikäs siinä sitten - muutetaan takaisin siihen pienempään.

Vierailija
5/12 |
03.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Me ostettiin ensimmäiseksi kodiksi sellainen, jossa on tarkoitus pysyä pitkään, tosin kyse ei ole kalliista omakotitalosta.

Vierailija
6/12 |
03.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen samaa mieltä siitä, että satojen tuhansien lainat ovat aivan älyttömiä (ellei siis ole riittävää maksukykyä myös koronnousun varalta).

Mutta...

Järkevää toki olisi ostaa asunto edeten pienestä suurempaan. Mutta minä (ensiasunnon ostaja) olen jo 30-vuotias ja perheellinen. Ei tässä enää mihinkään kaksioon mahduta järkevästi. Pelkällä opintotuella elävällä ei ollut mahdollisuutta sitä pientä omistusasuntoa aikoinaan ostaa - vuokralla on asuttu tähän asti. Toki säästetty siinä sivussa, mutta eipä sitä kummoisia summia vuokran jälkeen normaali palkansaaja valitettavasti saa kasaan. Velkaa oli siis otettava asunnonostoon, mutta sadalla tonnilla sentään onneksi selvittiin...

Vierailija:


Yleensä mukana vielä auto-ja opintolaina ja äiti vanhempain- tai hoitovapaalla.

Vielä parikymmentä vuotta sitten yleensä ensin ostettiin se oma kaksio kerros tai rivitalosta ja sitten ostettiin isompi asunto ja taloa alettiin rakentaa yli 30-kymppisinä. Nyt se talo on saatava heti, kun koulunpenkiltä päästään. Hurjaa hommaa ja pankit höynää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/12 |
03.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Arviolta pikkuisen päälle 20 v. Kaksi pientä lasta ja opinnot vasta aivan alkumetreillä. Miehellä oli ilmeisesti ammatti ja työpaikka. Olivat kuulemma jo pitkään (mitä sekin tarkoittaa) etsineet tonttia. En tiedä millaista etsivät, kun kerroin kuntamme tonttien hinnoista, niin rouva möksähti. Kumma kun ei itse hintatasoa tiennyt, jos kerran olivat tonttia etsineet. Rouva puhui, että autostakin pitäisi varmaan luopua, kun ei ole varaa pitää sitä.



Pointtini oli se, että mikä hinku on alkaa rakentamaan kun toinen on vielä ilman ammattia ja eletään vain toisen tuloilla. Realismi puuttuu kokonaan nuorilta perheiltä.

Vierailija
8/12 |
03.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

mekin oltas saatu 200 000e lainaa, onneksi löydettiin halvempi asunto kuitenkin. Ja meiän bruttotulot oli sillon kun kyseltiin lainaa niin 3500e/kk, eikä ollu omia säästöjä, eikä muutenkaan varallisuutta. Nyt tulot huomattavasti piennmmät kun olen hoitovapaalla mutta joten kuten vielä selvitään..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/12 |
03.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mua ihan aidosti hämmästyttää nämä kertomukset pankkien hölläkätisesti lupaamista lainoista.



Meillä oli pari vuotta sitten NETTOtulot 3500e. Juuri ja juuri meille luvattiin 120 000 euroa. Useista eri pankeista kyllä kyseltiin. Molemmilla työpaikat jne. Säästöjä ei kyllä silloin ollut, eikä omaisuutta. Minusta ihan hyvä, että ovat tarkkoja, mutta ihmettelen siis kun on näin erilaisia kokemuksia.

Vierailija
10/12 |
03.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

LIsäksi meillä on keskusta-asunto 70 neliötä, jonka arvoksi arvioitu 160 000 euroa, joten ei hätää. Myymme keskusta-asunnon, jos tulee tiukka paikka.



Eli isokin laina on ok, mutta pitää olla riskit hallinnassa etukäteen.



Kuukausitulot meillä yhteensä noin 7500 bruttona että kyllä näillä tuloilla hieman lainojakin maksetaan. Vähennetään vaikka matkustelua sitten, jos on tiukempaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/12 |
03.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


Toisaalta asunnon vaihtamisessa suurempaan on se huono puoli että veroedun saa vain ensiasunnosta. Me ostettiin ensimmäiseksi kodiksi sellainen, jossa on tarkoitus pysyä pitkään, tosin kyse ei ole kalliista omakotitalosta.

Vierailija
12/12 |
03.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


Arviolta pikkuisen päälle 20 v. Kaksi pientä lasta ja opinnot vasta aivan alkumetreillä. Miehellä oli ilmeisesti ammatti ja työpaikka. Olivat kuulemma jo pitkään (mitä sekin tarkoittaa) etsineet tonttia. En tiedä millaista etsivät, kun kerroin kuntamme tonttien hinnoista, niin rouva möksähti. Kumma kun ei itse hintatasoa tiennyt, jos kerran olivat tonttia etsineet. Rouva puhui, että autostakin pitäisi varmaan luopua, kun ei ole varaa pitää sitä.

Pointtini oli se, että mikä hinku on alkaa rakentamaan kun toinen on vielä ilman ammattia ja eletään vain toisen tuloilla. Realismi puuttuu kokonaan nuorilta perheiltä.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän seitsemän seitsemän