Mitkä olivat teillä ensimmäisiä eron merkkejä? Liittyikö seksi

Vierailija kirjoitti:

Seksiä oli loppuun asti. Merkki oli henkinen etääntyminen.

Meillä toisinpäin, seksin loppuminen aiheutti henkisen etääntymisen.

Ex-puoliso tuli aina koulusta tai töistä kotiin vihaisena. Äksyili, mökötti ja oli riidanhaluinen. Pikkujutuista motkotti ja haki riidanaihetta. Riidat eivät olleet rakentavia vaan syyttelyä ja kaikkien "huonon riitelyn" -top-listausten oppikirjaesimerkkejä. Vähitellen tämä alkoi ahdistaa ja odotin hänen paluutaan peloissani ja olin varautunut ja sulkeutunut etten lietsoisi mitään. Yritin hyvitellä ja miellyttää. Mahdollisuuksien mukaan yritin varmistaa että olen se joka saapuu kotiin myöhemmin. Viivyttelin ja keksin tekemistä koulussa tai töissä myöhäisemmäksi tai kävin hoitamassa asioita.

Se oli oikeastaan ensimmäinen. Toinen samaan aikaan vaivannut asia oli seksin vähyys ja siitä puhumattomuus. 

Pitkään koetin ymmärtää vaan ja ajattelin, että hänellä on varmaan stressiä asioista ja just sillä hetkellä vähän rankkaa ja että vihakiukku on hänen tapansa purkaa näitä sitten kotona minuun. Valittettavasti tuo ei koskaan loppunut eikä auttanut vaikka kerroin voivani pahoin. Koti ja se parisuhde oli minulle paikka, jossa jouduin loputtomiin olemaan vastaanottava osapuoli toisen huonolle ololle epäreilusti, eikä minulla ollut vastaavaa oikeutta ja keinoa. Kannoin molempien pahan olon yksin. Kaikkialla muualla ja muiden seurassa oli mukavampaa. Koti oli ahdistava.

Vierailija kirjoitti:

Ex-puoliso tuli aina koulusta tai töistä kotiin vihaisena. Äksyili, mökötti ja oli riidanhaluinen. Pikkujutuista motkotti ja haki riidanaihetta. Riidat eivät olleet rakentavia vaan syyttelyä ja kaikkien "huonon riitelyn" -top-listausten oppikirjaesimerkkejä. Vähitellen tämä alkoi ahdistaa ja odotin hänen paluutaan peloissani ja olin varautunut ja sulkeutunut etten lietsoisi mitään. Yritin hyvitellä ja miellyttää. Mahdollisuuksien mukaan yritin varmistaa että olen se joka saapuu kotiin myöhemmin. Viivyttelin ja keksin tekemistä koulussa tai töissä myöhäisemmäksi tai kävin hoitamassa asioita.

Se oli oikeastaan ensimmäinen. Toinen samaan aikaan vaivannut asia oli seksin vähyys ja siitä puhumattomuus. 

Pitkään koetin ymmärtää vaan ja ajattelin, että hänellä on varmaan stressiä asioista ja just sillä hetkellä vähän rankkaa ja että vihakiukku on hänen tapansa purkaa näitä sitten kotona minuun. Valittettavasti tuo ei koskaan loppunut eikä auttanut vaikka kerroin voivani pahoin. Koti ja se parisuhde oli minulle paikka, jossa jouduin loputtomiin olemaan vastaanottava osapuoli toisen huonolle ololle epäreilusti, eikä minulla ollut vastaavaa oikeutta ja keinoa. Kannoin molempien pahan olon yksin. Kaikkialla muualla ja muiden seurassa oli mukavampaa. Koti oli ahdistava.

Tuttu tunne. Kotona en enää pystynyt olemaan oma itseni. Jos yritinkin puhua ongelmista, joista seksi oli yksi, sain hirveän raivon päälleni. Lopulta en uskaltanut puhua mistään mikä liittyi suhteeseemme. Koti ei todellakaan enää ollut koti. Uskon että puhuminen asioista olisi voinut pelastaa paljon, myös seksielämän.

Sairas mustasukkaisuus, henkinen väkivalta, järkyttävä kontrolloiminen yms. No seksi kummasti näistä syistä väheni joten tottakai mies sanoo, että eron syy oli seksi vaikka syyt oli kyllä ihan muut.

Vierailija kirjoitti:

Sairas mustasukkaisuus, henkinen väkivalta, järkyttävä kontrolloiminen yms. No seksi kummasti näistä syistä väheni joten tottakai mies sanoo, että eron syy oli seksi vaikka syyt oli kyllä ihan muut.

Meillä taas mies oli sairaan mustasukkainen ja vahti jokaista menoani vaikka se itse ei halunnut tehdä mitään kanssani, ei edes harrastaa seksiä. Se puolestaan aiheutti minussa myös epäilyjä ja mustasukkaisuutta. Sairastuin henkisesti ja siitä syystä pysyin suhteessa monia vuosia kunnes löysin uuden miehen. Olisi pitänyt ymmärtää lähteä paljon aikaisemmin.

Vierailija kirjoitti:

Sairas mustasukkaisuus, henkinen väkivalta, järkyttävä kontrolloiminen yms. No seksi kummasti näistä syistä väheni joten tottakai mies sanoo, että eron syy oli seksi vaikka syyt oli kyllä ihan muut.

Täällä sama! Exäni syytti minua siitä, että seksi väheni huomattavasti. Aiemmin siis harrastettiin sitä jopa useita kertoja päivässä, kaikki synkkasi, kumpikin halusi.

Sitten exäni paljasti todellisen luonteensa; haukkui törkeästi, löi, oli psykoottisen mustasukkainen ja huusi aivan kaikesta. En tehnyt mitään oikein. Astiat oli väärin tiskikoneessa, ruoat väärin jääkaapissa, kaukosäädin väärässä kohtaa pöydällä, imuri väärinpäin kaapissa jne.

Aika jännä etten halunnut seksiä enää. Viimeiset 3kk meni täysin ilman. Sitten lähdin. Mies on edelleen sitä mieltä, että ero johtui sekasin puutteesta...

Mies lopetti seksielämän kanssani, lopetti kotitöiden tekemisen, lopetti kaiken huomioimisen. Minä lopetin suhteen.

Näitä lukiessa tulee mieleen vanha sanonta jotenkin näin: Jos seksi toimii, se on suhteesta 10 prosenttia, mutta jos seksi ei toimi, se on suhteesta 90 prosenttia. Koska sen puute tuhoaa paljon muuta.

Kannattaako siis oikeasti tyytyä sellaiseen ihmiseen, joka ei rakkaussuhteessa sitä hyvin tärkeää asiaa halua kanssasi jakaa?

Nimim. Kokemuksella, ei kannata

Nuorena ja tyhmänä vaihdoin naiseni nettipeleihin ja nettipornoon. Muutuin ihmiseksi jota en itsekään olisi halunnut tuntea. Menetin elämäni tärkeimmän ihmisen, olin täysin sokea hänen huomioimiseen tai haluilleen. Satutin itseäni ja häntä. Hankkiuduin terapiaan ja sain elämäni takaisin. Naistani en saanut.

M33

Vierailija kirjoitti:

Mies lopetti seksielämän kanssani, lopetti kotitöiden tekemisen, lopetti kaiken huomioimisen. Minä lopetin suhteen.

Aijaa....

Vierailija kirjoitti:

Näitä lukiessa tulee mieleen vanha sanonta jotenkin näin: Jos seksi toimii, se on suhteesta 10 prosenttia, mutta jos seksi ei toimi, se on suhteesta 90 prosenttia. Koska sen puute tuhoaa paljon muuta.

Kannattaako siis oikeasti tyytyä sellaiseen ihmiseen, joka ei rakkaussuhteessa sitä hyvin tärkeää asiaa halua kanssasi jakaa?

Nimim. Kokemuksella, ei kannata

Aamen!

Vierailija kirjoitti:

Vaimo alkoi viihtymään ihan muualla kuin kotona, teki mm. pitkiä työpäiviä. Ja kun oli kotona niin vetäytyi omiin oloihinsa eikä halunnut edes puhua missä on vika. Muuttui ilkeäksi. Epäilen että löysi toisen mutta ainakin jätti sen kertomatta, enkä onneksi tiedä kävikö niin. 10v oli onnellista aikaa.

M35vee

On heti kuin nykyisestä elämästäni viimeisen 3-4 vuoden ajalta! Ei siinä mitään. Ero käy. Lähtisin minäkin mutta lapsia käy vain sääliksi. Mutta mikä noille naisille tulee? Olipa mies millainen tahansa, niin ikinä ei kelpaa! Mitään ei nytkään puhu eikä vihjaa mutta selvästi ei kanssani halua olla. Ennen hakeutu seuraan sohvalle ja kävimme saunassa yhdessä. Nyt ei kumpaakaan. Puhev'lit on mutta mallia "otatko aamupuuroa, kahvia, syötkö milloin ja laitatko auton lämmitä" kuten tänä aamuna. Muutoin kyllä on menohaluja jos jonkinmoisiin "piireihin" ja harrastuksiin. Mutta jos pyydän esim. vaikkapa kahville jonnekin hyvään kahvipaikkaan ja siit'' vaikka ostoksille jonnekin ihmisvilinään tms. - ei käy! Tai käy aniharvoin mutta sitten siihen oltava joku syy. En tiedä onko toista miestä mutta tuskin. On sen tyylinen ihminen. EIkä minua asia kiusaa. En ole koskaan uskonut "toisen ihmisen omistamiseen". Mustasukkainen en siis ole mutta jännä seurata mitä tekee. On kyllä tehnyt jo vuosia eli varmastikin olis jotain sanonut jos jotain kummaa olisi menoillaan. Ehkäpä vain on oman tiensä kulkija.

Erikoista, että yleinen ongelma tuntuu olevan, että mies menettää kiinnostuksen seksiin.

Kuitenkin kukaan ei pohdi miksi näin käy?

Ulkonäkötekijät ovat varmasti osasyy.

Mallia voi ottaa muista maista ja unohtaa Pohjoismaiset opit kuinka toimia parisuhteessa.

Jos molemmat oikeasti keskustelisivat ulkonäköasioista ja pyrkivät miellyttämään puolisoaan, niin tämä asia voidaan ratkaista.

Sama koskee seksiä. Puhutko kumppanillesi?

Vai kysytkö sen sijaan tällä palstalla???

Vierailija kirjoitti:

Erikoista, että yleinen ongelma tuntuu olevan, että mies menettää kiinnostuksen seksiin.

Kuitenkin kukaan ei pohdi miksi näin käy?

Ulkonäkötekijät ovat varmasti osasyy.

Mallia voi ottaa muista maista ja unohtaa Pohjoismaiset opit kuinka toimia parisuhteessa.

Jos molemmat oikeasti keskustelisivat ulkonäköasioista ja pyrkivät miellyttämään puolisoaan, niin tämä asia voidaan ratkaista.

Sama koskee seksiä. Puhutko kumppanillesi?

Vai kysytkö sen sijaan tällä palstalla???

Miten ihmeessä puhua kun saat vastaan raivokohtauksen? Jos mistään parisuhde ongelmista yrität puhua.

Tuntuu sekin olevan hyvin yleistä!

Ulkonäkö asiaa voisit tarkentaa? Omassa entisessä suhteessa kumpikaan ei ulkoisesti muuttunut paitsi mitä ikä luonnollisesti tuo tullessaan. Jos sitä ei pysty hyväksymään niin johan on pinnallista meininkiä.

Vierailija kirjoitti:

Mies vetäytyi, ei puhunut juuri mitään ja teki paljon omia juttuja.

Meillä tämän saman teki nainen. Ei suostunut puhumaan mistään, ja vetäytyi täysin omiin oloihinsa ja menemisiin, lopetti tietysti myös seksin. Syykin lopulta selvisi, toinen mies. Miehiä aina syytetään puhumattomuudesta, ei se aina niin ole.

Mies loittoni. Siirtyi sohvalle nukkuun. Koskea ei saanut. Puhua ei asiasta saanut. Ei oikeastaan mistään puhuttukaan. Mihinkään yhteiseen tekemiseen mies ei halunnut. Tuota kesti kaksi vuotta. Sitten ihastuin toiseen mieheen ja eropäätös oli selvä.

Meillä oli aiemmin ollut tosi hyvä keskusteluyhteys mutta sitten mies masentui ja sulkeutui. Koitin tukea ja olla läsnä mutta hän oli kuin liukas saippua, en saanut otetta enkä koskaan täysin ymmärtänyt mistä oli kyse. Ehkä hän ei itsekään tiennyt mistä syistä muuttui apaattiseksi. Hän ei myöskään suostunut hakemaan ammattilaisapua. Meidän henkinen etääntyminen johti siihen etten halunnut enää seksiä vaikka mies olisi halunnut. En tuntenut vetoa häneen koska hän tuntui minulle vieraalta. Ajattelin että pitkässä parisuhteessa on erilaisia vaiheita ja että tämä menee ohitse. Kuitenkin kävi niin että mies petti ja ilmoitti haluavansa eron. Nyt hän käy terapiassa. Eli seksi liittyi kyllä oleellisesti, erossa hän nosti sen puutteen keskeiseksi syyksi. Omasta puolestani tunneyhteyden katoaminen oli kaiken alku.

Vierailija kirjoitti:

Seksi oli itselläni suurin syy. Mies lopetti sen kuin seinään 5 vuoden avioliiton jälkeen. Säälistä sain parin kuukauden välein ja sekin piti minulle kertoa.

Lähdin, enkä kadu päivääkään. Löysin uuden, minua aidosti haluavan miehen, jonka kanssa jo 8vuotta yhdessä.

Tämä taitaa olla yleistä. Minullakin mies lopetti pari vuotta sitten. Että 'sehän on vaan ihan luonnollista ettei sitä ole niinkuin alussa"

Vielä olemme kuin kämppis suhteessa, hänelle ok.

Hei

Olen nainen joka ei saa orgasmia

Olen ollut naimisissa 30 vuotta ja rakastan miestäni.

Seksiä on kerran viikossa.

Miehelläni on hyvän kokoinen ja yhdyntä kestää 30 min

Loppuhetkillä minusta voi tulla verta , koska kuivan

Kosteus riittää 15 minuutiksi

Olenko normaali...

Eli rakastan..nuorena kokeiltiin vaikka mitä..ahdistuin kun orkku ei tullut..en näyttänyt miehelle. huonoa oloa.

Mies rakastaa ja tekisi vuokseni vaikka mitä..

Mut oon kokeillu kaikkee paitsi klittiskiihotinta..en halua sellaista..

Tuntuis oudolta et joku alipaine (lehmänlypsypumppu) aiheuttaisi minulle sen , mitä en edes miehen nuollessa saa:(

JÄTTÄÄKÖ MIES MINUT? kirjoitti:

Hei

Olen nainen joka ei saa orgasmia

Olen ollut naimisissa 30 vuotta ja rakastan miestäni.

Seksiä on kerran viikossa.

Miehelläni on hyvän kokoinen ja yhdyntä kestää 30 min

Loppuhetkillä minusta voi tulla verta , koska kuivan

Kosteus riittää 15 minuutiksi

Olenko normaali...

Eli rakastan..nuorena kokeiltiin vaikka mitä..ahdistuin kun orkku ei tullut..en näyttänyt miehelle. huonoa oloa.

Mies rakastaa ja tekisi vuokseni vaikka mitä..

Mut oon kokeillu kaikkee paitsi klittiskiihotinta..en halua sellaista..

Tuntuis oudolta et joku alipaine (lehmänlypsypumppu) aiheuttaisi minulle sen , mitä en edes miehen nuollessa saa:(

Näitä lukiessa tulee mieleen vanha sanonta jotenkin näin: Jos seksi toimii, se on suhteesta 10 prosenttia, mutta jos seksi ei toimi, se on suhteesta 90 prosenttia. Koska sen puute tuhoaa paljon muuta.

Kannattaako siis oikeasti tyytyä sellaiseen ihmiseen, joka ei rakkaussuhteessa sitä hyvin tärkeää asiaa halua kanssasi jakaa?

 

Roiku miehessäsi..jos hän sinua kerran kestää