*-* SYYSPOPPOON TORSTI *-*

eli aina kun olen yrittänyt tulla koneelle, minut on keskeytetty! Nytkin huuto kuuluu tuolta T:n huoneesta, saa nyt rauhoittua sillä vähän aikaa, huutelee vaan vaikka pitäisi kohta nukkua. Meidän perheessä ei ole vielä ymmärretty, että äitikin voi tehdä välillä muuta kuin ruokaa/siivota/kotihommia/olla lehmä, kotiorja tai taksikuski....



Lähdemme huomenna reissun päälle, palailemme su iltana. Voip tulla vierotusoireita, kun ei pääse koneelle....



Huomenaamulla saan vauvavieraan. Sellaisen parin kuukauden ikäisen pallukan :) Saapa nähdä mitä Neiti ja T tuumaavat.



Kiva, että Mersukin kaivautui kolostaan. Ei saa noin vain häipätä.



Työjuttua: töissä on kivaa, koska saa aikuista seuraa, oikeaa tekemistä, vaihtelevia töitä ja hommia, palkkaa. Siinä nyt työn hyviä puolia, näin äkkiseltään ajateltuna.



Nyt menen kastelemaan kukkia. Sitten näkyy Tehis. Ja sitten pakkaan laukkuja. Ehkä. Ja yritän nukkua. Viime yön unisaldo 2x2 tuntia. Ei mukavaa, ei. Mutta minkäs teet???



Etukäteen toivotan Hyvää Wiikkistä!



Mimmu ja lapset x3

ainakin omakseni :) täällä kirjoitan.



Nukutussoppaan laitan minäkin lusikkani. Yritettiin tuota Tean mainitsemaa omaan sänkyyn nukutusta ja yksin keväällä.. Ei tullut mitään meillä. Viikon kai jaksoin mut sit lepsuna annoin periksi. Ei pysyny hetkeäkään yksin poju sängyssä vaan juoksi noin puolitoista tuntia sängystä pois ja nukahti sit itkuunsa jossain vaiheessa. Mamma tietysti sääli pikkuista ja nyt meillä istutaan sängynlaidalla 10-30min, ekaks laulan pari laulua ja sit istun hiljaa ja laitan vaan pojan takaisin jos meinaa nousta, sitä ei kyllä enää oikeestaan tapahdu. Heti huomaa eron jos on ollu rauhaton ilta. Pitää kattoo tota yksin nukkumista tässä syksyllä jos sais aikaiseksi.. Nyt kuitenkin miehen kans tehdään samat jutut ja hänenkin nukutus onnistuu hyvin.



Tsemppiä Enkeli sinulle päikkärinukutukseen. Meillä poika on jo vuoden nukkunut päikkärit sisällä ja alkukankeuden!!! jälkeen mennyt suht hyvin, sanoisin et nukahtaa nopeammin päivällä kuin illalla. Hermoja se itseltä vaatii!! Kyllä tulee joskus itsekin kyynelet silmiin jos on tosi vaikea nukutussessio kännissä!



Meillä poika tulee kesken yötä meidän väliin ja kun siinä nukkuu sit loppu yön heräämättä ja raihallisesti niin en oo viitsinyt vierotta.. Kai se sekin olis tarpeen ennen kuin vauva tulee neljänneksi meitin sänkyyn! Vaikka aika ihana on herätä kun pieni ja iso mies siinä vieressä nukkuu ja tunkee kainaloon ;)



Nyt riittä tältä päivältä, katsotaan ehdinkö huomenna seuraanne kun poitsu on kotona mut jospa kuitenkin. Viikonloppuna ois reissu muumimaailmaan jota äiti odottaa innolla, poitsu hulluna muumifanina on varmaan intona.



Öitä Reeli

On kai tuokin yhdenlainen unikoulu, tuo ison tytön sänkyyn nukahtaminen. Loman aikanahan typy nukahti usein meidän viereen, kun ei oltu kotosalla - ja sen takia nykyään joka unille repeää varsinainen riemu kun pitäisikin mennä omaan sänkyyn...



Tänä iltana meni paljon paremmin kuin eilen, ei tullut kertaakaan sängystä pois! Huuteli ja itkeskeli, mies palautti aina vaan makuuasentoon siitä päätyä vasten nojailemasta ja puolessa tunnissa simahti. Yöllä saa kyllä tulla meidän väliin, sama juttu kuin Reelilläkin: nukkuu siinä välissä niin rauhassa ja nätisti ettei häiritse yhtään. Yöherätyksiä on nyt muutenkin kun pitää käydä yölläkin vessassa (siis mun), joten ei tuo siiirtyminen ja siihen liittyvä havahtuminen häiritse.



Lainasin sitten neuvolasta sen sydänäänihärvelin kotiin, ja sieltähän tuo ihana ääni vihdoin hartaan etsinnän lopuksi löytyi *hymy korvissa - on siellä oikeasti joku!!* 4D-ultra on reilun viikon kuluttua, hurahdin kun kaveri puhui siitä ja pakkohan meidänkin on päästä...



Ihanaa nähdä huomenna osan kanssa!



Nyt unille, huomenna onneksi tynkäpäivä töissä ja illalla tuota omaa aikaa.



- tea -

Miten voikaan tuntua ensimmäinen työpäivä väsyttävältä, vaikka istuin koko päivän toimistossa... (tai ehkä juuri siksi). Mitään en illalla saanut aikaan, tiskitkin on tiskaamati, kun Antsan kummisetä ja -täti, tulivat juuri, kun olimme lasten kanssa syöneet iltapäiväruoan. Mies tuli vasta ennen yhdeksää, joten siinäpä se ilta sitten oli mennyt (kun Tehiskin oli tietysti pakko katsoa ;))



Ihqua Mersendaali, että kävit! KOrjaan: Onpa mukavaa, että taas viihdyt seurassamme jotakuinkin säännöllisesti :)) (*hymyilee melkein aiheuttaen huonon omatunnon poissaolon takia, mutta oikeasti ymmärtäen ettei kaikkea aina ehdi*). Onneksi yönne ovat ainakin jonkun verran helpottuneet. Minulla on nykyään (tai on kai aina ollut) sellainen unentarve, etten jaksaisi, jos pitäisi yöllä heräillä (tai kai se pakko olisi jaksaa) *kopuuttaa puuta varoiksi, taas*



Kau-hean hyvä, että aloitan tämän viikon pehmeästi ja kahden työpäivän jälkeen on jo viikonloppu. Vaikka onkin oikein mukavaa, olla töissä taas, kun:

- Tapaa työkavereita

- Tuntee itsensä tarpeelliseksi (*heh* kotonahan olen niin " tarpeeton" ;))

- Saa syödä lounaalla valmiista pöydästä

- Viikonloppuisin on vapaata

- Saa asioita valmiiksi (viitaten esim. olohuoneeseen, joka tuntuu musertuvan kaaoksen alle, vaikka juuri pari päivää sitten siivosin)



Komppaan nukutusasioissa viisaita, jotka jo pohtivat, jotta äidin täytyy olla varma asiastaan (vaikkei kyllä ikinä mistään takuita ole ;)). Olen siunattu hyväunisilla lapsilla *rystyset valkeana puun koputtamisesta* JA huonounisella (tai tarkemmin vähemmän unta tarvitsevalla) miehellä, joka haluaa tuntea itsensä superisäksi... (älkää kertoko sitä hälle..).



Noh, tuo supersankari palaa koiranulkoilutuslenkiltä (ja molemmat puuskuttavat), joten



Pus-pus



Saamuska,

tarmokkaana, tehokkaana, mutta koti kaaoksessa

Missasinko linkin eilisiin?



Sorry jos tulee toiseen kertaan mut täsä:



http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?sort=DESC&m=7951315&p=3&tmo…



Kiitti vaan Jatulle ja ipanoille seurasta :)

Joo, harmi toi sää!



Jokseenki hankala ilta-nukutus myös täällä, mut sassa heräski vasta neljän jälkeen päikkäreiltä. Ku en raaskinu herättää kesken unien. Katottiin poitsun kanssa yhdessä sylikkäin Tiku ja Taku -dvd:tä. hauska kun saa nauraa :)



Hmm...terde oli kovasti mielessä... Sisäpaikat ei houkuttele niinkään... Miettii ja " kuuntelee" mihin päädytte...



Huomiseen.



Kerppu





P.s Aavis, mistä aineksista teet Motille lettuja? *Miettii teidän repertuaarin koostumusta* Pitäiskin tehdä lettuja... Laiska äiti...

mutta milloinpa se ei olisi... hmmm. Tulin silti tänne ajelehtimaan, kö ootte niin ihkuja.



Sen verran eilisiä puheitani paikkailen, että ei tuo meidän huumehörhö aina ole lääkkeissä - eilen vain annoin allergialääkettä ja ihan tarpeeseen. Tänään kakkaili pelkkää limaa (se on sitten yököttävää ja kammottavaa), tuntuu helpottaneen. Nukahti ja nukkuu hyvin.



Töissä en ole ollut enkä mene. Heh. Laskeskelin notta 5 kk aikaa hankkiutua raskaaksi, sittemmin menetän oikeuden Hellun aikaisiin superäippärahoihin (melkein 2donaa kuussa on kuitenkin eri asia kuin tää nykyinen 2sataa). JOs ei tärppää, niin sitten unohdetaan koko homma (ainakin vähäksi aikaa, josko ei ihan ikuisesti) ja menen töihin. Tai jonnekin missä annetaan rahaa siellä käymisestä.



Kyllähän tuo meidän ihana elättäjämme on hienoisesti vihjaillut (=vastaus kaikkeen on " Mee töihin!" ) että kivaa olisi jos jokuminä osallistuisin perheen ruokarahnan hankintaan, mutta ihan oikeasti minen ole ollut edes työkykyinen. En ole oikeastaan ollut mikäänkykyinen. Kohta parin vuoden (tuntuu sadalta) rääkki ja nukkumattomuus ovat tehneet tehtävänsä, täytyy se myöntää vaikka ei haluaisikaan. Vaan ehkä tää tästä... päässä tuntuu jo vähän liikennettäkin olevan, tomumaja on edelleen heikossa kunnossa ja tomussa. Juujuu.







Kävin tässä välillä tyynnyttelemässä " hyvin" nukkujaa, joten se siitä sitten.



Sormet syyhyää uusien ohjelmien (tietokone- siis) kimppuun, taidan lainehtia bitmap-avaruuteen.



Näkemiin vain murut,

m + sängyssään sinkoileva hellu