Haluaisin maalle asumaan, mutta pelkään pimeää :(
Olen keski-ikäinen pitkäaikaistyötön. Haluaisin jäädä kotiini Helsinkiin, mutta pois on pakko lähteä; meitä surkimuksiahan on viime aikoina oltukin voimakkaasti ajamassa pois oikeiden ihmisten tieltä. Haluaisin rauhallisen asuinpaikan, vaikka mökin, jossa on sähkö ja lämmin vesi. Ongelmana on kuitenkin se, että pelkään lähes hysteerisesti pimeää. Olen aina pelännyt.
Miten pääsisin eroon pimeänpelostani siinä määrin, että selviäisin yksinasumisesta maaseudulla tai harvassa eli riittävän halvassa taajamassa?
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
Olisi hyvä pohtia onko pelko lähellä paniikkia (sydän pamppailee jne.) vai normaalimpaa. Jos lähentelee paniikkia, niin vuokraa ensin mökki ja kokeile siedätytkö.
Tee yksinollessasi esim. karttaharjoitus. Katsot karttaa ja toteat, että kymmeniin kilometreihin lähellä ei ole ristinsielua, joten voit mennä turvallisesti pihalle... Ja sitten säikähtää jänistä tai lintua joka juuri sillä hetkellä risauttaa lähimaastossa jotain. Tai oksa läimii seinää tms :D
Paniikkiahan tämä on. Sellaista, että kangistun paikalleni ja pidättelen hengitystäni, kunnes säntään kohti "turvallista" paikkaa ja lyön oven perässäni kiinni. Vuosituhannen vaihteessa olin monena kesänä viikkokaudet yksin alkeellisella mökillä erämaajärven rannalla, ja oravat saivat temmeltää peltikatolla mielin määrin. Yöuinneillakin kävin. Mökkeily kuitenkin loppui aina elokuun öiden pimeyteen.
Kokeilisin vuokramökkejä, mutta rahaa sellaisiin ei ole. Työttömyyden eli rahanpuutteen vuoksi olen juuri ajatellut halpaan asumiseen siirtymistä. Seinä- ja kattonaapureita en missään tapauksessa halua, eikä rivitaloelämäkään kiinnosta yhtään.
Ap
Mie pelkäisin ötököitä, losvoja ja hiiliä.
Tietty sähkökatkotkaan ei kivoja lumen tai myrskyn takia.
Ap, jos yksi tärkeimmistä syistä muuttaa on asumisen halpuus, niin monen pikkukunnan keskustassa asuminen maksaa murto-osan siitä, mitä Helsingissä. Tarjolla voi hyvällä tuurilla olla kerros- ja rivitaloasuntojen lisäksi myös omakotitaloja ihan keskustan läheisyydestä. Ja katuvalot löytyvät aivan varmasti.
Pimeään tottuu kyllä. Hankkii pihalle muutaman liiketunnistimella toimivan lampun niin näkee jos pihalle joku tulee - ja jos tulee, se on todennäkösesti joku eläin, vaikkapa peura tai jänis. Kummasti tottuu kun on pakko, ja oppii että ei siellä ulkona liiku kuin eläimiä - ja ehkä joku ohikulkija jos joku kauempana asuva on lähtenyt kävelylle ja asut lähellä kauttakulkureittiä.
Jos kovasti pelkäät niin ei sun tartte ihan maalle muuttaa, vaan vaikkapa pienen kylän keskustaan. Riittää että on muutama rivitalo ja omakotitaloja rykelmänä jokunen niin johan on iltamyöhäänkin pihavalaistusten myötä niin valoisaa että pärjää kyllä - onhan siinä naapureita jne niin on luontevampaakin, jos ei ole tottunut siihen että naapureita ei ihan näköetäisyydellä ole.
Todennäköisemmin törmään pelottaviin epäasiallisiin ihmisiin keskusta-alueilla kuin maalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suosittele maalle muuttoa. Mä asuin 7v maaseudulla pikku mökissä ja mulla oli kamala stalkkeri. T. Ammattivalittaja
Turhaa alapeukutatte. Sellainen stalkkeri kuin Timo Siiri kiusasi minua. Löytyy googlella tietoja hänestä. T. Ammattivalittaja
Stalkkaako Timo kaikkia jotka asuvat maalla?
Vierailija kirjoitti:
Pimeään tottuu kyllä. Hankkii pihalle muutaman liiketunnistimella toimivan lampun niin näkee jos pihalle joku tulee - ja jos tulee, se on todennäkösesti joku eläin, vaikkapa peura tai jänis. Kummasti tottuu kun on pakko, ja oppii että ei siellä ulkona liiku kuin eläimiä - ja ehkä joku ohikulkija jos joku kauempana asuva on lähtenyt kävelylle ja asut lähellä kauttakulkureittiä.
Jos kovasti pelkäät niin ei sun tartte ihan maalle muuttaa, vaan vaikkapa pienen kylän keskustaan. Riittää että on muutama rivitalo ja omakotitaloja rykelmänä jokunen niin johan on iltamyöhäänkin pihavalaistusten myötä niin valoisaa että pärjää kyllä - onhan siinä naapureita jne niin on luontevampaakin, jos ei ole tottunut siihen että naapureita ei ihan näköetäisyydellä ole.
Todennäköisemmin törmään pelottaviin epäasiallisiin ihmisiin keskusta-alueilla kuin maalla.
Tätä mäkin voisin harkita, että muuttaisin johonkin kuolevaan pikkukuntaan jossa on taloja tyhjillään taajama-alueellakin. Musta sellainen pieni naapurivalvonta on vain hyvä asia, tosin ap taisi sanoa haluavansa eroon ihmisistä. Mutta olen homeallerginen joten en voi muuttaa mihin tahansa mörskään.
T:21
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pimeään tottuu kyllä. Hankkii pihalle muutaman liiketunnistimella toimivan lampun niin näkee jos pihalle joku tulee - ja jos tulee, se on todennäkösesti joku eläin, vaikkapa peura tai jänis. Kummasti tottuu kun on pakko, ja oppii että ei siellä ulkona liiku kuin eläimiä - ja ehkä joku ohikulkija jos joku kauempana asuva on lähtenyt kävelylle ja asut lähellä kauttakulkureittiä.
Jos kovasti pelkäät niin ei sun tartte ihan maalle muuttaa, vaan vaikkapa pienen kylän keskustaan. Riittää että on muutama rivitalo ja omakotitaloja rykelmänä jokunen niin johan on iltamyöhäänkin pihavalaistusten myötä niin valoisaa että pärjää kyllä - onhan siinä naapureita jne niin on luontevampaakin, jos ei ole tottunut siihen että naapureita ei ihan näköetäisyydellä ole.
Todennäköisemmin törmään pelottaviin epäasiallisiin ihmisiin keskusta-alueilla kuin maalla.
Tätä mäkin voisin harkita, että muuttaisin johonkin kuolevaan pikkukuntaan jossa on taloja tyhjillään taajama-alueellakin. Musta sellainen pieni naapurivalvonta on vain hyvä asia, tosin ap taisi sanoa haluavansa eroon ihmisistä. Mutta olen homeallerginen joten en voi muuttaa mihin tahansa mörskään.
T:21
Haluan ihmisistä eroon siinä mielessä, että samoissa rakenteissa en halua asua, äänietäisyydellä. Näköetäisyydellä niitä kyllä saa olla, kunhan eivät ihan tuijota ikkunoista sisälle. En halua kauheasti tutustua, ja moikkaaminen riittää jutusteluksi.
Olen kerran saanut eräästä työpaikasta kunnon homeyskän, joka kesti vuosia ja hävisi nopeasti sitten, kun työsuhde päättyi. Vesivahinkomurjuun en siis voisi asettua.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista. Olen yrittänyt selittää ihmettelijöille, miten kattava tämä pelko on, mutta vasta nyt keksin kuvauksen: en pelkää vain pimeää, vaan pimeää yötä. Siksi mitkään ulko- ja katuvalot eivät auta. Se pimeä on heti niiden valojen toisella puolella.
Siedätys ei auta. Olen aikoinani tottunut asumaan 22. kerroksessa, vaikken ensin uskaltanut pistää nenääni lähellekään parvekkeen ovea. Pimeä on kuitenkin toinen juttu, ja sitä pelkään myös sisätiloissa, kun se pimeä on ulkotiloissa. Joskus olen jähmettynyt yöllisellä vessareissulla seisomaan selkä eteisen seinää vasten, enkä ihmettelisi, jos saisin jonakin yönä kohtalokkaan sydänkohtauksen.
Vielä yksi täsmennys: pelkään vain yksin. Valitettavasti olen sinkku ja muutenkin perheetön. Ottaisin mielelläni pari isoa, kilttiä hurttaa kirkkaiden kesäpäivienkin seuraksi, mutta en ole varma siitä, pysyisikö allergiani kurissa.
Pimeänpelollani ei ole mitään tiettyä kohdetta, pelkkä pimeä. Kun yritän antaa itselleni järkisyitä sille, miksei tarvitsisi pelätä, mieleen tulee vain se, että ainahan kyliin on hyökätty ja niistä on paettu pimeän turvin - siis juuri siksi, että pimeässä ei näe, mitä siellä pimeässä on. Linnunrata on kyllä hurjan kaunis.
Ap
No muutat nyt vaan johonkin kirkonkylään jossa naapurit on lähellä ja jossa on sellanen mukava kylävalaistus eikä ihan pimeää. Muuta nyt vaan ihmeessä jos voit! Tuo olisi ihan unelmani.
Maalla on vaikka millaisia taloja PUOLI-ILMAISEKSI ja yleensä lähin kylä on 3-10 km etäisyydellä . Eivät häiritse korttelinkiertäjät eikä pultsarit . Kiinteistö-vero n. 130 € / v max .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista. Olen yrittänyt selittää ihmettelijöille, miten kattava tämä pelko on, mutta vasta nyt keksin kuvauksen: en pelkää vain pimeää, vaan pimeää yötä. Siksi mitkään ulko- ja katuvalot eivät auta. Se pimeä on heti niiden valojen toisella puolella.
Siedätys ei auta. Olen aikoinani tottunut asumaan 22. kerroksessa, vaikken ensin uskaltanut pistää nenääni lähellekään parvekkeen ovea. Pimeä on kuitenkin toinen juttu, ja sitä pelkään myös sisätiloissa, kun se pimeä on ulkotiloissa. Joskus olen jähmettynyt yöllisellä vessareissulla seisomaan selkä eteisen seinää vasten, enkä ihmettelisi, jos saisin jonakin yönä kohtalokkaan sydänkohtauksen.
Vielä yksi täsmennys: pelkään vain yksin. Valitettavasti olen sinkku ja muutenkin perheetön. Ottaisin mielelläni pari isoa, kilttiä hurttaa kirkkaiden kesäpäivienkin seuraksi, mutta en ole varma siitä, pysyisikö allergiani kurissa.
Pimeänpelollani ei ole mitään tiettyä kohdetta, pelkkä pimeä. Kun yritän antaa itselleni järkisyitä sille, miksei tarvitsisi pelätä, mieleen tulee vain se, että ainahan kyliin on hyökätty ja niistä on paettu pimeän turvin - siis juuri siksi, että pimeässä ei näe, mitä siellä pimeässä on. Linnunrata on kyllä hurjan kaunis.
Ap
No muutat nyt vaan johonkin kirkonkylään jossa naapurit on lähellä ja jossa on sellanen mukava kylävalaistus eikä ihan pimeää. Muuta nyt vaan ihmeessä jos voit! Tuo olisi ihan unelmani.
Oman maan saa aina valaista miten haluaa, muiden maita ei mitenkään;-)
https://www.metsatilat.fi/asunnot
Ledvalot eivät paljon sähköä kuluta, laitat kunnon ulkovalot, kämppään kunnon verhot ja led valot.
Jos ulkovaloista huolimatta pelottaa teet kaikki askareet valoisaan aikaan, sitten sisälle ovet lukkoon kunnolla ja kämppään joka paikkaan valot verhot kiinni, joka huoneessa joku valo mikä palaa aina.
Helppoa.
Suomessa kyllä joutuu sitä pimeyttä sietämään, jos haluaa luonnon helmassa asustella. Itsekin olen pimeänpelkoinen ja sen takia joutunut hylkäämään unelmani maalle muutosta. Ehkä jos minulla olisi mies, mutta yksin en uskalla. Mulla myös on ihan halvaannuttavan kova pimeän pelko. Alan jännittää ja kuunnella kaikkia hiirten rapinoita sun muuta. Kuvittelen että ne rapinat on jotain kummituksia, murtovarkaita tai mitä milloinkin.
Jopa nukun parhaiten kesällä kun ei tule pimeyttä ollenkaan. Monia häiritsee se valoisuus, minulle se on helpotuksen aikaa.
Ei ole pimeää siellä, missä on l u n t a !
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä maalla taajamissa on myös katuvalot. Voit käyttää myös otsalamppua.
Sinänsä hän pimeässä on turvallista. Jos sinä et näe mitään, ei mikään näe sinuakaan.
Eläimillä on usein hyvä pimeänäkö. Monet lajit saalistavat nimenomaan yöllä.
Ja näitä ajattelet jossain maalaistaajamassa liikuskelevan? Ei kai sitä tarvitse sentään jonnekin korpeen muuttaa. Itse en osaa petojakaan pelätä. Kotiseudullani asustaa sekä susia että karhuja. Monesti matkassa olen nähnyt karhun ja Ilveksen jätöksiä ja raapumia puita, mutta en tiedä kenenkään kohdanneet naamakkain sellaista.
Vierailija kirjoitti:
Maalla on vaikka millaisia taloja PUOLI-ILMAISEKSI ja yleensä lähin kylä on 3-10 km etäisyydellä . Eivät häiritse korttelinkiertäjät eikä pultsarit . Kiinteistö-vero n. 130 € / v max .
Monissa kylissä on myös taloja puoli-ilmaiseksi. Itsekin asutaan länsi-suomalaisrssa pikku kunnassa. Pihalta näkyy taajaman kirkko, mutta ollaan maaseudun rauhassa oman kuusiaidan sisällä. Naapurit ovat muutaman sadan metrin päässä ja tie keskustaan on valaistu. Pakko ei ole lähteä jonnekin korpeen tiettömän taipaleen taa asumaan. Maaseutua on myös ihmisten ilmoilla.
On erikoista ettet halua naapureita lähelle ja sitten pelkäät. Eikö muuten siedettävä seinänaapuri vähennä pimeän pelkoa?
Omistusasujille maaseudulta ja taajamista löytyy edullista asumista. Työttömän vuokralla-asujan pitää huomioida että halvoilla paikkakunnilla myös asumistuki on pienempi.
Hei!
Ei pimeässä tai pimeydessä ole mitään pelättävää, vaan niissä asioissa jotka pimeässä liikkuvat.
Vierailija kirjoitti:
On erikoista ettet halua naapureita lähelle ja sitten pelkäät. Eikö muuten siedettävä seinänaapuri vähennä pimeän pelkoa?
Yllätyksekseni tämä ketju on yhä elossa. Joku taitaa esiintyä minuna tuossa vähän ylempänä.
En halua naapureita samaan rakennukseen. Inhoan kolistelua, jyskytystä ja ihmisääniä. Voisin toki asua äärimäisen hiljaisessa rivi- tai kerrostalossa, mutta en enää koskaan halua osallistua naapurilottoon. "Siedettävää seinänaapuria" ei minun sanavarastossani enää ole. Näköetäisyydellä saa ihmisiä olla, enkä minä ihmisiä vihaa, ääniä vain.
Aika monella kommentoijalla muuten on erilainen versio pimeänpelosta kuin minulla. Jotkut pelkäävät villieläimiä, ilkeitä ihmisiä tai kummituksia, minä vain sitä kasvotonta pimeää, johon eivät otsalamput ja pihavalot auta. Jos minut pantaisiin yöllä keskelle juhlavalaistua urheilukenttää, vilkuilisin kauhuissani selkäni taakse, koska se pimeys on kentän ulkopuolella olemassa. Seinien sisäpuolella on helpompaa, kun ovet ja ikkunat ovat lukossa. Pilkkopimeässä makuuhuoneessakin on ihan rauhallinen olo, kunhan ei tarvitse lähteä vessaan. Pahin aika on iltayhdestätoista aamuneljään. Kokemusperäisesti rajattu juttu.
Päiväsaikaan muuten tuntuu tosi hölmöltä ajatukselta pelätä pimeää. Kun yö alkaa, ajatukset muuttuvat.
Ap
Mä ymmärrän ap:ta. Asuin maalla 19-vuotiaaksi ja pimeänpelkoni juontaa sieltä. Osittain siksi että lähistöllä asui kylähullu joka hiippaili pihoissa öisin. Kavereiden luota tullessa jouduin kävelemään pitkän matkaa metsän keskellä enkä mä siihen ikinä tottunut, yleensä juoksin. (siis pimeän aikaan. Valoisalla en pelkää metsää) Muiden kanssa ollessa en pelkää mutta en halua jäädä yksin pimeään. Jos jostain syystä jään yöksi yksin, pidän aina pientä yövaloa.
Pimeän pelko on primitiivinen pelko ja juontaa juurensa aikoihin kun ihmisen oikeasti piti pelätä yön petoja. Ja oothan sä turvaton kun et näe mitään. Tiedän että on todennäköisempää että jotain pahaa tapahtuu kaupungissa kuin syrjäisellä maaseudulla, mutta se pelko on jossain syvällä alitajunnassa.
En muuttaisi yksin maalle. Tiedän etten tottuisi. Oon pari kertaa ollut mökillä yksin enkä ole saanut nukuttua juuri lainkaan.