Lue keskustelun säännöt.
Sairas, antaisitko sairautesi jollekin tuntemattomalle kannettavaksi? (filosofinen)
08.01.2021 |
Et tietäisi kuka hän on, saattaisi olla aktiivinen sarjamurhaaja tai kiusaaja mutta yhtä hyvin joku viaton lapsi. Itse saisit jatkaa terveenä oman perheesi ja ystäviesi kanssa. Antaisitko? Miksi? Miksi et?
Kommentit (13)
Mulla on aika pienet vaivat (pernisiöösi anemia ja ilmeisesti myös Raynaud'n ilmiö, tästä ei ole vahvistettu diagnoosia) ja näiden kanssa pärjään ihan hyvin. Eli en laittaisi muiden riesaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En. Iso kipu, mutta tottuneempi minä tähän olen. Miksi haluaisin jollekin toiselle tämän?
Oikein mielelläni. Olisi mukavaa kyetä elämään normaalisti edes hetki. Omasta sairaudestani voi parantua, mutta ei ilman hoitoa ja sitä hoitoa ei julkisella minulle haluta antaa eikä yksityiseen ole varaa. Hyvin todennäköisesti jossain muussa kunnassa siihen saisi helpostikin apua.
Hyvä kysymys.
Minulla ei ole sairauksia, joten en ole kysymyksen kohderyhmää.
Olen kuitenkin ajatellut, että voisin ottaa erään henkilön sairauden kannettavakseni, jos se olisi mahdollista. Mutta vain erään henkilön. Ei kenenkään randomin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Öö... en? Koska en ole paha ihminen. T. Crohnin tauti, joka nyt hallinnassa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En antaisi, sairauteni on elinikäinen, muttei kivulias ja hoidettavissa. Mieluummin minä kuin vaikka joku lapsi, jolle elinikä olisi luultavasti paljon pidempi kuin mitä minulla on jäljellä. Olisi se kyllä ihanaa olla terve.
Mielenkiintoinen kysymys esitettäväksi esim. pienten lasten vanhemmalle joka sairastaa syöpää tai muuta kuolemanvaarallista sairautta. Jättäisikö omat lapset jäisivät ilman vanhempaa mieluummin kuin antaisi syövän jollekkin randomille.
Itse vastaan ap kysymykseen: en.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No en antaisi mielenterveysongelmiani muille. Sarjamurhaajalla varmaan jo omasta takaa ja yhdellekään lapselle en toivo samaa kohtaloa ja siksi jätin omatkin tekemättä.
Ensin olin vastaamassa, että antaisin näin ikäni (usean lapsen) äitiydestä haaveilleena endometrioosini jollekin muulle, koska olisi hyvin todennäköistä, että se osuisi jollekin, jolle lasten saaminen ei ole niin tärkeää. Mutta tulin kuitenkin siihen tulokseen, että en antaisi, koska en olisi minä ja elämäni ei olisi tällä hetkellä tällaista kuin se tällä hetkellä kahden lapsen vanhempana on, vaan paljon onnettomampaa, jos olisin aikoinaan saanut helposti lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oikein mielelläni. Olisi mukavaa kyetä elämään normaalisti edes hetki. Omasta sairaudestani voi parantua, mutta ei ilman hoitoa ja sitä hoitoa ei julkisella minulle haluta antaa eikä yksityiseen ole varaa. Hyvin todennäköisesti jossain muussa kunnassa siihen saisi helpostikin apua.
Sinä voit valita hoitopaikaksesi jonkun toisen kunnan perusterveydenhuollon. Valinta tehdään vuodeksi eteenpäin (perusterveydenhuollossa). Selvität vaan etukäteen, missä saat hoidon. https://stm.fi/hoitopaikan-valinta
Tottakai, eipä ole enää minun ongelmani.