Kerro raskain ja kiusallisin salaisuutesi?
Kommentit (30)
Minulla on vaikea persoonallisuushäiriö. En ole psykopaatti enkä narsisti (enkä muukaan a ss h ole) mutta häiriö vaikeuttaa jokapäiväistä elämääni niin paljon, ettei minulla ole juurikaan mitään elämää.
Olen onnettoman yksipuolisen ihastunut yhä entiseen työkaveriin, vaikka olemme molemmat naimisissa. Kukaan ei tiedä sitä, ja työkaveri tuskin muistaa, että olin edes olemassa. Olen nyt yrittänyt unohtaa kohta 2 vuotta.
Äänestän persuja mutta esitän jotain muuta.
Sairastuin ja jätin yhtenä päivänä vain menemättä töihin. En enää palannut. Tämä tapahtui tosin vuosia sitten.
Olen edelleen ihastunut vanhaan työkaverini. Hän naimisissa. Ja minä seurustelen. Hän luulee, että olen unohtanut hänet. Ja elän onnellisena mieheni kanssa. En tunne vanhaa... niin hyvin, että voisin sanoa haluavani suhdetta hänen kanssaan.
Lapsuuden hyväksikäyttö ja muu lapsuudessa koettu väkivalta. Tavallaan olen sinut niiden asioiden kanssa, vaikka en tietenkään niistä voi kenellekään kertoa, mutta silti edelleen näen säännöllisesti painajaisia, jotka liittyvät noihin tapauksiin.
Kai sitä aikuisena pitäisi uskaltaa nukkua omassa kodissaan ilman valoja ja ilman painajaisia. Toisinaan on pakko vain valvoa koko yö, kun en uskalla nukahtaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen edelleen ihastunut vanhaan työkaverini. Hän naimisissa. Ja minä seurustelen. Hän luulee, että olen unohtanut hänet. Ja elän onnellisena mieheni kanssa. En tunne vanhaa... niin hyvin, että voisin sanoa haluavani suhdetta hänen kanssaan.
Heh, sama, mutta toisinpäin: minä olen se naimisissa oleva mies ja nainen on avoliitossa. Uskon, että on mut unohtanut. Jos tulisi vielä mahdollisuus, niin haluaisin suhteen hänen kanssan, vaikka se väärin onkin. Ei tarvi moralisoida, tiedän, että väärin.
Vierailija kirjoitti:
Lapsuuden hyväksikäyttö ja muu lapsuudessa koettu väkivalta. Tavallaan olen sinut niiden asioiden kanssa, vaikka en tietenkään niistä voi kenellekään kertoa, mutta silti edelleen näen säännöllisesti painajaisia, jotka liittyvät noihin tapauksiin.
Kai sitä aikuisena pitäisi uskaltaa nukkua omassa kodissaan ilman valoja ja ilman painajaisia. Toisinaan on pakko vain valvoa koko yö, kun en uskalla nukahtaa.
Tiedän kyllä, mitä tarkoitat ajatuksellasi, mutta silti haluan sanoa,että tottakai sinun pitäisi puhua kokemuksistasi,ei salata niitä. Olen itse väkivaltaisesta perheestä,työskentelen nyt traumataustaisten ihmisten kanssa,ja kuule,siitä alkaa muutos ja kasvu,kun uskaltaa tuoda pimeimmät asiat itsestään ulos. On hienoa nähdä ihmisten muutos ja vapautuminen. Ne pahat teot eivät ole millään tavalla sinun häpeäsi,saati syysi.
Alkoholisti täälläkin. Töissä käyn ja voin olla juomatta, osaan lopettaa aina ajoissa, hoidan hommani kaikkialla. Mutta silti viini maistuu liikaa.
Millä perusteella heikkolahjainen? Monesti huono keskittymiskyky saa epäilemään aiheettomasti tuollaista.