Palasin töihin kesken sairasloman ja nyt poden syyllisyyttä, kun en selviä töistäni

Vierailija kirjoitti:

Kyllä v'tuttaisi olla työkaverisi ja kannatella puolukuntoista riippakiveä, joka kuvittelee olevansa korvaamaton. Todennäköisesti myös marttyyrina uliset, miten SINÄ UHRAUDUIT ja tulit saikulla töihin. Voin kertoa, että se ei ole saavutus, se on tyhmyyttä. 

En saanut tuota kuvaa ollenkaan, ap kestää ja sinittelee, ei ulise eikä ole marttyyri. Eikä itse tahtonut töihin. 

Sä olet nyt erehtynyt jostain syystä ajattelemaan että teet hyvän teon... kun sanoit että "olen ylikiltti" niin ilmeisesti sulla on käsitys että tää ois hyvä ja kiltti juttu sun kustannuksella. Mutta niinhän ei ole, jos et kerran pärjää töissäsi.

Kerro äkkiä, jo tänään laittamalla viestiä pomolle, että jatkat sairaslomaa saman tien. Se on lopulta firmalle halvempaa, työkavereille huojentavaa ja sullekin parasta (vaikka siitä et ehkä niin välitä mikä sulle on hyväksi).

Mä oon kans ylikiltti ja ymmärrän tilanteen, jossa oot vahingossa valehdellut että voit tehdä jotain. Kun ei vaan kehtaa sanoa ei. Ja sit pitää tyyliin vaihtaa nimeä ja muuttaa Afrikkaan, kun ei uskalla myöntää etten osaa niitä asioita joita oon väittänyt osaavani. Ihan sairasta oikeesti. Jos voit, niin naura vähän itelles, älä ota niin vakavasti. Kaikilla on jotain urpouksia ja me kylläkyllätokitoki kiltit ajaudutaan idioottimaisiin juttuihin välillä, minkä teet.

Sano että sori, virhearvio, perutaan tää homma ja nähään kuukauden päästä. Ja sit et tunne liikaa syyllisyyttä, ota iisisti ystäväni.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tämä on varmaan laillista. En tee korvaavaa työtä vaan omaani. Harmittaa vaan olla enemmän haitaksi kuin hyödyksi. Joudun perumaan sairauteen liittyvät lääkärikäynnit, koska töistä lähteminen on niin vaikeaa.

Ap.

Et oo tosissasi. Mitä ihmettä mariset täällä, että et jaksa ja sitten et edes hoida sairauttasi? Soita pomolle, että en pääse töihin, jatkan sairauslomaa. Jos ei saa sijaista, se ei ole sun päänsärkysi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä v'tuttaisi olla työkaverisi ja kannatella puolukuntoista riippakiveä, joka kuvittelee olevansa korvaamaton. Todennäköisesti myös marttyyrina uliset, miten SINÄ UHRAUDUIT ja tulit saikulla töihin. Voin kertoa, että se ei ole saavutus, se on tyhmyyttä. 

En saanut tuota kuvaa ollenkaan, ap kestää ja sinittelee, ei ulise eikä ole marttyyri. Eikä itse tahtonut töihin. 

Olen nähnyt sen verran monta "sinnittelevää uhrautujaa", että tiedän, mitä se käytännössä on. Ap tahtoi aivan itse töihin, koska täysin vapaaehtoisesti lopetti sairaslomansa. Typerää itsekkyyttä, jolla kuormittaa vain muita ja ajaa heidätkin pian uupumukseen. 

Työnantajas nauraa selän takana kun sai kaltaises orjan töihin vielä sairaslomalla! Perut vielä omia lääkäriaikoja? Siis oikeesti mitä V.

Kiitos kaikille rohkaisusta. Aion puhua pomolle mahdollisimman pian ja kertoa noista lääkärikäynneistä ja muusta. Kerron noilla sanoilla, jotka laitettiin esimerkkiviestiin.Tuntuu, että kykenen kyllä fyysisesti työhöni melko hyvin, mutta tämä ahdistus on saanut ylisuuret mittasuhteet.

En koe olevani marttyyri tai korvaamaton enkä valita ääneen. Tämä liittyy enemmän ylikiltteyteen. Olen tottunut olemaan kynnysmatto ja laittamaan muiden tarpeet omieni edelle. Lisäksi huono itsetunto, alemmuudentunteita ja syyllisyys kaikesta.

Ap.

Yksi työkaveri ei "malttanut" pitää sairaslomiaan, ja tuli aina töihin sähläämään. Onnetonta. Luuli olevansa korvaamaton.

Kannattaa pitää sairasloma loppuun. Sen tarkoituksena on parantua niin että pystyy taas hoitamaan työnsä. Aina joku sairastuu, se on elämää, työnantajan tehtävänä on hoitaa sijainen, ei sinun. Tosi aikaisin palasit jos vielä kk olisi saikkua jäljellä. Miten työnantaja kehtasi edes pyytää takaisin tuossa vaiheessa??

Voimia ap, kun puhut rauhallisesti ja perustellusti niin kyllä pomot ymmärtää. Heillä on myös vaikea tilanne, mutta sinä yritit auttaa etkä pystynyt. Ei tarvitse olla syyllinen olo, teit kaikkesi. Nyt takaisin lepäämään ja pomot sijaisiksi.

Sano että et ole vielä työkykyinen vaikka olit toivonut että jaksaisit töissä. Sitten takaisin sairaslomalle. Töissä on rankkaa, vaikka olo sairaslomalla olisi kohtalainen niin se ei tarkoita että jaksaisi normaalia työtahtia täyspäiväisesti.

Niinhän sitä kotonakin on usein aika jaksava olo saikulla. Sohvalla löhöää leffaa katsoen ja hävettää miksei ole töissä. Mutta sitten kun päättää että "kyllähän minä nyt 8h duunia jaksan kun kerran suihkussakaan en hengästynyt!" ja tsemppaa itsensä töihin niin ei se hyvin pääty :D

Älä huoli ap, et oo todellakaan ainoa joka on arvioinut jaksamisensa väärin. Minäki kerran menin puolkuntosena töihin että työnantaja pääsee reissuun toiselle puolelle Suomea. Sitten kun soitin perään että oksensin nyt tänne ympäriinsä ja on kuume ja sekava olo, työnantajan oli pakko palata sieltä puolenpäivän päästä hoitamaan ne hommat mitä lupasin tekeväni. Hävettihän se, kun annoin ymmärtää että oon terveempi kun olen. Toisaalta niinhän mä uskoin ja toivoin olevani!

Sinäkin nyt YRITIT toimia suunnitelmasta (eli sairaslomasta) poiketen, koska sitä pyydettiin. Joustit, kokeilit, huomasit että juu ei toimi. Nyt vaan ilmotat tyynesti että ei onnistu, jatkan saikkua.

Kiitos teille ymmärtämisestä. Hävettää, että olen aiheuttanut vaivaa ja ylimääräistä työtä kaikille. Yritin parhaani. Olen yrittänyt päästä ylijoustavuudestani, mutta tässä sitä nähdään, miten minulle aina käy. Onneksi huomenna on loppiainen, niin saa levätä.

Ap.