Matalasti koulutettu vanhempi; Tunnetko syyllisyyttä lapsesi matalasta koulutuksesta?

Mulla ainakin on tuttu, joka väittää ammattikoulutusta kouluttautumiseksi. Että on lapsensa kouluttanut.

Vierailija kirjoitti:

Fixed mindset perustuu osin ihan faktoille. Esimerkiksi omaan älykkyyteensä ei pysty vaikuttamaan.

Sinä rasisti!

Vierailija kirjoitti:

Fixed mindset perustuu osin ihan faktoille. Esimerkiksi omaan älykkyyteensä ei pysty vaikuttamaan.

Olosuhteiden ja motivaation ollessa kohdallaan, omia aivojaankin kykenee harjoittamaan, kuten muitakin lihaksia. Tietysti rajallisuus tulee siinäkin vastaan ennemmin tai myöhemmin.

En tunne lainkaan syyllisyyttä. Oma poika on käynyt pelkän amiksen. Oppinut siellä rakentamaan taloja ja tehnyt siitä itselleen bisneksen. Nyt on alle 30-vuotiaana täysin velaton ja asuu avovaimonsa kanssa talossa jonka arvo on 400 000e paikkeilla. Joten ei, en todellakaan tunne syyllisyyttä. Korkeasti koulutetut saman ikäiset asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa ja tulevat luultavasti loppuelämänsä maksamaan asuntolainaa ym.

Summasummarum: koulutuksella ei ansaitse sen enempää arvostusta kuin muutkaan. Arvostus nousee jos osaat tehdä oikeita valintoja elämässäsi.

Terveisin, itse korkekoulutettu äiti jonka ei koskaan ole tarvinnut pönkittää egoansa koulutuksella

Vierailija kirjoitti:

Noille fixed-jutuille on varmasti suomenkieliset vastineetkin olemassa. Minäkin olen maisteri, mutta en saa noista selvää, vieraita termejä.

Fixed mindset tarkoittaa sulkeutunutta ajattelutapaa, jossa ihminen tuppaa ajattelemaan että asiat ovat niin kuin ovat, eikä siihen pysty vaikuttamaan omaa toimintatapaa muuttamalla - itse asiassa sitä ei edes kuulu muuttaa, koska se on ”oikea”.

Growth mindset taas tarkoittaa ”kehityssuuntautunutta ajattelutapaa”, jossa mietitään, miten omaa toimintaa, ajattelua jne kannattaisi muuttaa, mitä taitoja hankkia, missä tehdä töisä, jotta myös muut ollsuhteet muuttuisivat.

Nämä ovat ihan kelpo psykologiaa, ja kuvaavat joidenkin ihmisten ajattelutapoja, mutta niitä kyllä käytetään selfhelp tyyppisessä kirjallisuudessa aika lailla väärinkin. Ne ovat aika pohjaltaan hirveän konservatiivista ajattela, jossa yksilö syyllistetään yhteiskunnan ongelmista: jos kaikki pystyisivät vaihtqmaan growth mindsettiin niin kaikki olisivat onnistujia ja menestyjiä eikä olisi köyhiä eikä sairaita. Tämä on aika puolinainen näkemys. Oikeasti menestykseen tarvitaan sekä ihmisen omaa yritteliäisyyttä että oikeat olosuhteet .

Itse en kuulu aapeen kysymyksen kohderyhmään, minulla on itselläni tohtorikououtus. Lapseni sen sijaan on kåynyt ammattikoulun (ja kyllä, pidän sitä kouluttautumisena - ammattiin, johon hän halusi). Mutta en oikein näe, että miksi matwlammin kououtetun pitöisi kkea jotwin syyllisyttä siitä, että on matwlammin koulutettu, vaikka se vaikuttaisi siihenkin, että lapset ovat myös. Ei matalampi koulutus ole mikään synti eikö paha teko. Itse matalammin kouluttautunut ihminen on todennäköisesti tyytyväinen omaan koulutukseensa. Se on hänen mieleetään ollut hänelle hyvä, parempi kuin muut vaihtoehdot. Miksi hän silloin olettaisi, että hänen lapsensa ei ajattelisi samoin? Miksi hän haluaisi lapselleen jotwin muuta kuin sitä, mikä itsellekin on ollut paras?

Miksi kaikkien täytyisi olla korkeasti koulutettuja? Kuka yliopisto-ihmisten hiukset leikkaisi, rakentaisi niille talot, korjaisi niiden autot, tekisi putkityöt, lattiahommat ja pintakäsittelytyöt, jos ei ne matalammin koulutetut?

Ammattikoulutettuja ihmisiä tarvitaan. Itsekin ostan usein heidän palveluitaan ja olisin pulassa jos heitä ei olisi. Arvostan heidän työtään, koulutustasn ja uravalintaansa.

Se, mitä en arvosta on sossutukien varaan pysyvästi jättäytyminen. Tällaisia ylisukupolvisia syrjäytyneitä perhekuntia on Suomessa liikaa. Koulunkäynti jää peruskouluun tai huonosti suoritettuun ammattitutkintoon jonka jälkeen ei osata mitään eikä siten työllistytä. Osittain näissä on varmasti kyse periytyvästä heikosta älykkyydestä.

Ongelma poistuu itsestään, koska valtiovalta haluaa melkein kaikkien olevan korkeakoulutettuja.

Maistereita on jo miltei kolmannes ikäluokasta, mutta näkyyhän se sitten tutkintojen ja valmistuneiden tasossa.

Vierailija kirjoitti:

Ongelma poistuu itsestään, koska valtiovalta haluaa melkein kaikkien olevan korkeakoulutettuja.

Maistereita on jo miltei kolmannes ikäluokasta, mutta näkyyhän se sitten tutkintojen ja valmistuneiden tasossa.

Lähdettä tälle. Itse löysin tilaston, jossa maistereita on noin 17% 30-34-vuotiaista.

Vierailija kirjoitti:

Miksi kaikkien täytyisi olla korkeasti koulutettuja? Kuka yliopisto-ihmisten hiukset leikkaisi, rakentaisi niille talot, korjaisi niiden autot, tekisi putkityöt, lattiahommat ja pintakäsittelytyöt, jos ei ne matalammin koulutetut?

Viimeksi hiukseni leikkasi farmaseutti ja vanhan autoni korjasi DI. Miksi yliopistokoulutus tekisi kyvyttömäksi oppia näitä asioita?

Vierailija kirjoitti:

En tunne lainkaan syyllisyyttä. Oma poika on käynyt pelkän amiksen. Oppinut siellä rakentamaan taloja ja tehnyt siitä itselleen bisneksen. Nyt on alle 30-vuotiaana täysin velaton ja asuu avovaimonsa kanssa talossa jonka arvo on 400 000e paikkeilla. Joten ei, en todellakaan tunne syyllisyyttä. Korkeasti koulutetut saman ikäiset asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa ja tulevat luultavasti loppuelämänsä maksamaan asuntolainaa ym.

Summasummarum: koulutuksella ei ansaitse sen enempää arvostusta kuin muutkaan. Arvostus nousee jos osaat tehdä oikeita valintoja elämässäsi.

Terveisin, itse korkekoulutettu äiti jonka ei koskaan ole tarvinnut pönkittää egoansa koulutuksella

Etkö korkeakoulutettuna tosiaan löydä koulutuksesta muuta ulottuvuutta kuin keinot tienata rahaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kaikkien täytyisi olla korkeasti koulutettuja? Kuka yliopisto-ihmisten hiukset leikkaisi, rakentaisi niille talot, korjaisi niiden autot, tekisi putkityöt, lattiahommat ja pintakäsittelytyöt, jos ei ne matalammin koulutetut?

Viimeksi hiukseni leikkasi farmaseutti ja vanhan autoni korjasi DI. Miksi yliopistokoulutus tekisi kyvyttömäksi oppia näitä asioita?

Ei tietenkään mikäön koulutus tee kyvyttömäksi oppimaan mitään, muttei se myöskään opeta mitäön miuta kuin mitä sen on tarkoitus opettaa. Ja DIn kououtusta ei ole tarkoiitettu opettamaan autonkoorjausta (edes konetekniikan kohdalla) eikä farmaseutin koulutusta opettamaan hiustenleikkuuta.

Mä huomaan omasta taustasta sen, että sukuni aiemmat sukupolvet eivät ole kouluttautuneet. Omilla isovanhemmilla ei ollut mitään ammattia ja tekivät hanttihommia ja olivat piikoina. Omat vanhemmat käyneet jotain emäntäkoulua ja isä jäi armeijan jälkeen puolustusvoimille talkkariksi.

Minä olen käynyt lukion (huonolla menestyksellä) ja sitten 1,5-vuotisen aikuislinjan amiksen. Olen duunari (palkka 50 000 €/vuodessa). Lasten isä oli duunari ilman koulutusta (palkka 65 000 €/vuodessa). Hän ei ole enää elossa, joten hän ei tule vaikuttamaan lastemme ajatuksiin enää, eli kaikki on minun varassa. Kieltämättä hiemän jännittää millaista jälkeä saan aikaiseks

i. Sillai hyvällä mallilla asiat on, että lapset ovat vasta kuolutaipaletta aloittamassa ja tiedostan asian.

Mua ei kotona osattu muuten kannustaa ja neuvoa eteenpäin kuin sanomalla, että kannattaa opiskella. Kyllä mulla on asenne, että kansalaisopiston olkipukkikurssi tai kynttiläpaja on parempi kuin kotona Facen päivitys ja salkkareiden katselu. Mutta se, että saisin lapset oikeasti opiskelemaan jotain hienoa ja erikoista ja korkeataajuista, niin se vähän srtessaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fixed mindset perustuu osin ihan faktoille. Esimerkiksi omaan älykkyyteensä ei pysty vaikuttamaan.

Sinä rasisti!

Sinulla taisi osua ja upota. Mutta kyseessä on ihan fakta. Palikanpyörittelyälykkyyttä et pysty hankkimaan lisää, jos sitä sinulta puuttuu. Mutta älykkyyden merkitystä myös yliarvioidaan; hyvän elämän, vaurautta ja onnea voi hankkia ilmankin sitä. Voit satsata vaikka itsehillintään, ahkeruuteen ja kauniiseen käytökseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noille fixed-jutuille on varmasti suomenkieliset vastineetkin olemassa. Minäkin olen maisteri, mutta en saa noista selvää, vieraita termejä.

Fixed mindset tarkoittaa sulkeutunutta ajattelutapaa, jossa ihminen tuppaa ajattelemaan että asiat ovat niin kuin ovat, eikä siihen pysty vaikuttamaan omaa toimintatapaa muuttamalla - itse asiassa sitä ei edes kuulu muuttaa, koska se on ”oikea”.

Growth mindset taas tarkoittaa ”kehityssuuntautunutta ajattelutapaa”, jossa mietitään, miten omaa toimintaa, ajattelua jne kannattaisi muuttaa, mitä taitoja hankkia, missä tehdä töisä, jotta myös muut ollsuhteet muuttuisivat.

Nämä ovat ihan kelpo psykologiaa, ja kuvaavat joidenkin ihmisten ajattelutapoja, mutta niitä kyllä käytetään selfhelp tyyppisessä kirjallisuudessa aika lailla väärinkin. Ne ovat aika pohjaltaan hirveän konservatiivista ajattela, jossa yksilö syyllistetään yhteiskunnan ongelmista: jos kaikki pystyisivät vaihtqmaan growth mindsettiin niin kaikki olisivat onnistujia ja menestyjiä eikä olisi köyhiä eikä sairaita. Tämä on aika puolinainen näkemys. Oikeasti menestykseen tarvitaan sekä ihmisen omaa yritteliäisyyttä että oikeat olosuhteet .

Itse en kuulu aapeen kysymyksen kohderyhmään, minulla on itselläni tohtorikououtus. Lapseni sen sijaan on kåynyt ammattikoulun (ja kyllä, pidän sitä kouluttautumisena - ammattiin, johon hän halusi). Mutta en oikein näe, että miksi matwlammin kououtetun pitöisi kkea jotwin syyllisyttä siitä, että on matwlammin koulutettu, vaikka se vaikuttaisi siihenkin, että lapset ovat myös. Ei matalampi koulutus ole mikään synti eikö paha teko. Itse matalammin kouluttautunut ihminen on todennäköisesti tyytyväinen omaan koulutukseensa. Se on hänen mieleetään ollut hänelle hyvä, parempi kuin muut vaihtoehdot. Miksi hän silloin olettaisi, että hänen lapsensa ei ajattelisi samoin? Miksi hän haluaisi lapselleen jotwin muuta kuin sitä, mikä itsellekin on ollut paras?

Onnistuminen on suhteellista ja vaatii sen, että on myös epäonnistujia. Kaikki eivät voi olla onnistujia tai käsite menettää merkityksensä.

Mieti vaikka nopanheittoa: Jos nopasta saa satunnaisesti luvun 1-6 ja kuutosta pidetään parhaana niin silloin kuutosen heittäneet kokevat olevansa onnekkaita siinä missä ykkösen heittäjät epäonnekkaita. Jos noppaa taas muutettaisiin siten että kaikki saisivat aina kuutosen niin ei kuutosen heittäjät kokisi enää olevansa onnekkaita, koska se ei olisi enää silloin onnekasta vaan perusoletus.

Yhteiskunnan rakenne on samanlainen - kaikki eivät voi olla menestyjiä (sosioekonomisesti ajateltuna). Jonkun menestyminen on aina joltakulta toiselta pois. Ei ole myöskään mahdollista että jokaisesta työstä maksettaisiin saman verran, koska työt eivät ole yhtä vaativia eikä kukaan tekisi vaativampia töitä jos niistä ei tienaisi yhtään enempää kuin helpommista töistä tai saisi enempää arvostusta. Jokaisen paikka yhteiskunnassa on silti yhtä tärkeä osa kokonaisuutta ja menestyjien pitäisi mielestäni olla kiitollisia paikastaan menestyjinä eikä halveksua vähemmän menestyneitä, jotka sen oman menestyneen paikan mahdollistavat.

Lapseni opiskee yliopistossa vaikken olekaan itse akateemisesti koulutettu.

Ap, koulutuksen puute ei automaattisesti tarkoita sivistyksen puutetta. Kannustuksen puute on sivistyksen puutetta. Ap:n kaltaisen lappusilmän on varmasti vaikea tajuta sitä.

Vanhempani ovat tavallisia duunareita eivätkä kumpikaan käyneet oppikoulua. Silti minä päädyin opiskelemaan Yliopistoon. En koskaan valmistunut, mutta päädyin silti johtajaksi.

Lapseni saavat kouluttautua just tasan siihen ammattiin mikä heitä kiinnostaa. Toisesta näyttäisi tulevan lääkäri ja toisesta insinööri.

Vierailija kirjoitti:

Gesswho kirjoitti:

Mitä hyötyy on kouluttautua,tiedän muutaman ihan nuorenaik. jotka 2kertaakin insinöörejä ja vielä jotain muuta.Mitä hyötyy jos työpaikka pitää ulkomailta etsiä?? Suomu taantuu hyvää vauhtia,jos tänne osata luoda työtä innovaatioita,lukeminen turhaa..Koulutustaso ei aina ole älykkyyttä,niin nähty.Eikä luo rikkautta.Ennen tienasivat huonosti.Ne lukeneet hienohelmat jotka nyt eläkkeellä,palkka oli huono..kituuttavat huonoilla eläkkeillään.Naapurin inssikin tekee töitä vajaa 70v sanoo ei tuu toimeen leski..vau onko se ahneutta,itaruutta..

 

No, koulussa ehkä oppisi edes kirjoittamaan lukukelpoista tekstiä.

>Lankeaa päivänselvään baittiin

Huutista 60äö keha-rille

Vierailija kirjoitti:

Gesswho kirjoitti:

Mitä hyötyy on kouluttautua,tiedän muutaman ihan nuorenaik. jotka 2kertaakin insinöörejä ja vielä jotain muuta.Mitä hyötyy jos työpaikka pitää ulkomailta etsiä?? Suomu taantuu hyvää vauhtia,jos tänne osata luoda työtä innovaatioita,lukeminen turhaa..Koulutustaso ei aina ole älykkyyttä,niin nähty.Eikä luo rikkautta.Ennen tienasivat huonosti.Ne lukeneet hienohelmat jotka nyt eläkkeellä,palkka oli huono..kituuttavat huonoilla eläkkeillään.Naapurin inssikin tekee töitä vajaa 70v sanoo ei tuu toimeen leski..vau onko se ahneutta,itaruutta..

 

No, koulussa ehkä oppisi edes kirjoittamaan lukukelpoista tekstiä.

Taas huomaa, ettei lukutoukilla ole paljoa maalaisjärkeä kun noin ilmiselvään lankeaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noille fixed-jutuille on varmasti suomenkieliset vastineetkin olemassa. Minäkin olen maisteri, mutta en saa noista selvää, vieraita termejä.

Fixed mindset tarkoittaa sulkeutunutta ajattelutapaa, jossa ihminen tuppaa ajattelemaan että asiat ovat niin kuin ovat, eikä siihen pysty vaikuttamaan omaa toimintatapaa muuttamalla - itse asiassa sitä ei edes kuulu muuttaa, koska se on oikea.

Growth mindset taas tarkoittaa kehityssuuntautunutta ajattelutapaa, jossa mietitään, miten omaa toimintaa, ajattelua jne kannattaisi muuttaa, mitä taitoja hankkia, missä tehdä töisä, jotta myös muut ollsuhteet muuttuisivat.

Nämä ovat ihan kelpo psykologiaa, ja kuvaavat joidenkin ihmisten ajattelutapoja, mutta niitä kyllä käytetään selfhelp tyyppisessä kirjallisuudessa aika lailla väärinkin. Ne ovat aika pohjaltaan hirveän k

Menestys ei ole sama kuin suuri palkka.