Miten muuttaa ajatteluaan positiivisemmaksi?
Olen 25-vuotias ja oma elämä tuntuu merkityksettömältä. Koen olevani vain rasite yhteiskunnalle ja en näe olemassaololleni mitään hyvää syytä. Vihaan itseäni.
En ole mitään - en opiskele, en käy töissä, en ole äiti enkä edes vaimo. Tuntuu, että minut on "tuomittu" elämään köyhyydessä koko loppuikäni.
Ja minä yritän niin kovasti.. Yritän ajatella positiivisesti, mutta negatiivisuus ja pessimismi voittavat aina. Yritän kovasti syödä terveellisesti - tai edes syödä - ja liikun päivittäin. Yritän tehdä asioita, joista olen joskus nauttinut. Yritän elää tässä ja nyt huomisen murheiden tai eilisen muistojen sijaan.
Olen ollut kuntoutustuella viimeiset kaksi vuotta, mutta joka päivä sitä huomaa ajattelevansa etten minä koskaan parane masennuksesta tai syömishäiriöstä. Miten täältä pohjalta noustaan ylös?
Miten aikuisella ihmisellä voi olla syömishäiriö? Eikö ne ole teinien hömpötyksiä?!