Masennuslääkkeitä käyttävät: Miltä teistä tuntuu keskustelu

No, toisilla toimii, toisilla ei. Olen iloinen niiden puolesta joilla auttavat. Itse yritän uuri päästä sitalopraamista eroon. Aivan järkyttävät vieroitusoireet. Mutta sivuvaikutukset olivat vielä kauheammat ja pahenivat koko ajan. Söin aluksi 20 mg, josta sitten nostettiin 30:een ja 40:een. Oireet kuitenkin siis vain voimistuivat, uusina tuli muistikatkoksia, kauheaa ahdistusta, sähköiskuja päässä, nukahtelua, outoja unia, vatsa meni sekaisin, kädet tärisivät, hikoilua. Aloin sitten purkamaan lääkitystä vähän kerrassaan lääkärin kanssa juteltuani. Nyt olen ekaa päivää vain puolikkaalla ja huimaus on voimakasta, samoin sähkö virtaa päässä. Tuntuu ihan toispuoleiselta olo. Mutta yritän vaan tsempata. 

Kaiken kaikkiaan lääkkeet saivat minut voimaan huonommin kuin itse masennus. Lääkäri nyt arveleekin, että kyse on kilpirauhasen vajaatoiminnasta, jota siis on ennenkin epäilty. Olen käynyt jo kaksissa verikokeissa, uudet pian. 

Eli eivät ne mielialalääkkeet kaikille sovi, ja eivät paranna ketään. Ne tappavat seksuaalisen halun, ja latistavat tunne-elämän. En pysty edes itkemään.

On helppo sanoa, että kokeilkaa ensin terapiaa. Tiedättekö, miten monmutkaista terapian aloittaminen käytännössä on? Ei masentuneella ole voimia kuukausia kestävään terapianaloitusrumbaan. Ja sitten kun terapia lopulta alkaa,menee vielä pitkään, että tutustutaan puolin ja toisin ja tuloksia alkaa näkyä. Terapia ei siis todellakaa ole mitään "kokeilua",vaan pitkäaikainen sitoumus. Minusta on erittäin hyvä, että potilas saa lääkityksen ENSIN ja sitten vasta aloittaa terapiaprosessin. Moni ammattilainen on sanonut hyvin, että lääke antaa usein potilaalle voimia auttaa itse itseään. Jos on riittävän paha olla, ei pysty käymään edes siellä terapiassa.

Joillakin toimii, kun tarvitaan kemiallista korjausta, kun elimistö ei oikein toimi ilman niitä, toisilla ongelmiin saa apua terapiasta ja hoitamalla ne syyt pois.

Jotenkin minua ihmetyttää, jos on ollut esim. rajuja ongelmia lapsuudessa, vanhemmat laiminlyöneet, väkivaltaa jms, että siihen auttaisi lääkkeet? Oireita se lääke voi poistaa, muttei paranna.

Minusta on surullista, että yhteiskunnalla on varaa maksaa lääkefirmoille, mutta ei ole varaa hoitaa noita sairaita esim. terapialla. Omituista priorisointia.

Päättäjät ei hyödy yhtään siitä, että hoidetaan terapialla, mutta hyötyvät kun lääkefirma tuottaa miljoonia. Jos pelkästään valtion kassaan tulee vero rahaa lääkkeiden myynnistä, ei tule kuin menoja terapiasta.

Apteekkaritkin on yleensä kunnan verolistoilla korkealla.

24, kerropa minulle että mikä sitten parantaa?

Lääkkeiden turvin voin hoitaa edes arkiaskareet ilman, että todellisuudentajuni pettää ja jään vaan istumaan lattialle loppupäiväksi.

t. lapsuudessa kärsitty helvetti

Terapia ei ole ihmekeino kaikkeen. Osalle on sanottu suoraan, että heidän traumansa ovat sitä luokkaa, että on eduksi olla uppoutumatta niihin liikaa.

Terapia on lisäksi erittäin raskas prosessi niin henkisesti kuin rahallisestikin: monella ei ole varaa kustantaa sitä itse, ei välttämättä edes Kelan tukemana. Kela ei suinkaan lähde tukemaan esim. ikityöttömän aiheellistakin terapiaa, vaan vaatii että tämä ihminen on vielä kuntoutettavissa yhteiskuntaan. Miettikääpä sitä: avun saavat vain paremmassa tilassa olevat, oikeasti kärsivät jäävät tässäkin ilman.  Ihmiset on arvotettu sen mukaan, maksavatko he vielä joskus veroja muustakin kuin Kelan etuuksista...heidän mielenterveytensä ei tule paranemaan ilman kunnollista hoitoa, joten noidankehä on valmis. Mutta mitäpä siitä.

Yleensä ihmiset on tyytyväisiä, kun saavat lääkkeen. Eli jotain konkreettista, ei jotain terapiaa.

On olut tutkimuskin, annettiin oikeaa lääkettä ja plaseboa, molemmat auttoivat yhtä "hyvin", tai huonosti. Se kuitenkin oli ihan totta, ettei ne masennuslääkkeet todellakaan monia auta.

Jos menee lääkäriin, syystä tai toisesta, ei haluta kuulla ettei ole sairas tai ettei saa lääkettä. Luulisi olevan mukava jos ei ole sairas??!

En ole  24, mutta vastaan silti. Sitäpä ei riedä kukaan. Kysy lääkäriltäsi parantavatko mielialalääkkeet, ja hän vastaa rehellisesti että eivät. Toisilla auttaa terapia, toisilla meditaatio, toisilla ei mikään. Joillakin aika parantaa. 

Mä olisin työkyvytön ja/tai kuollut ilman masennuslääkkeitä. Ne EIVÄT ole mitään huumaavia saati huumeita, kuten joku tuossa kirjoitti, mutta korjaavat aivoissa ne ongelmat, joita jotkut ovat niiden puutteessa yrittäneet lääkitä itse esim. huumeilla.Myös minä.

Sain ekat serotoniinia korjaavat masennuslääkkeet yli 30vuotiaana, ja sopivat mulle heti loistavasti. Olin ekaa kertaa elämässäni NORMAALI, ilman mitään paniikkia ja sairaalla tavalla heittelevinä mielialoja, oli turvallinen olo. Mulla ei ole koskaan ollut mitään sivuvaikutuksia, ei edes lihomista. Masennus on palannut yli 10v aikana pari kertaa, molemmista selvitty annosta väliaikaisesti nostamalla ja mahd. tukilääkkeillä (kuten lievä rauhoittava).  Musta on törkeää yleistää että ne ovat hyödyttömiä, mulla ja monella muulla ne ovat pelastaneet elämän. En lopeta lääkitystä koskaan, elän tyytyväisenä ja selväpäisenä lääkkeiden kanssa, enkä koskaan halua palata siihen olotilaan, mikä mulla oli ekat 30v. Kaikissa lääkkeisssä voi olla sivuvaikutuksia, se ei ole mikään peruste pitää lääkettä huonona tai turhana.

The difference between the effect of a placebo and the effect of an antidepressant is minimal for most people.

Lesley Stahl: So you're saying if they took a sugar pill, they'd have the same effect?

Irving Kirsch: They'd have almost as large an effect and whatever difference there would be would be clinically insignificant.

http://www.cbsnews.com/news/treating-depression-is-there-a-placebo-effect/

Jos on jo kerran mieli häiriintynyt, on helppoa saada apua kalkkitabletilla, kun luulee saavansa pilleristä apua.

Auttaa kalkkitbl moneen muuhunkin, mutta nyt puhutaan mielialasta.

Lääkärin/terapian apu on enimmän sitä, että joku välittää, kuuntelee ja "auttaa", eli siitä tulee apua.

[quote author="Vierailija" time="06.06.2014 klo 18:12"]

The difference between the effect of a placebo and the effect of an antidepressant is minimal for most people.

Lesley Stahl: So you're saying if they took a sugar pill, they'd have the same effect?

Irving Kirsch: They'd have almost as large an effect and whatever difference there would be would be clinically insignificant.

http://www.cbsnews.com/news/treating-depression-is-there-a-placebo-effect/

[/quote]

Katselkaa ja kunnelkaa, saatatte yllättyä!!!

Harva haluaa kuulla, että lääke ei olekkaan syy siihen, että on "parantunut".

Ei se ole kivaa.....

Minulla toimivat, nousin sieltä syvimmistä vesistä taas tavalliseksi tallaajaksi. Lääkkeiden käytön aikana tunteet olivat tasaisen harmaata. Sitten kun lopetin lääkärin ohjeiden mukaan lääkkeet niin tunteet tasaantuivat, on taas iloisia ja surullisia hetkiä.

Minusta ok kamaa. Mutta jos en olisi osannut käsitellä asioita itsekseni päässäni selväksi niin pelkillä lääkkeillä olisi vain taudista tullut krooninen. Eli imo toimivat niille jotka saavat terapiaa, voivat puhua muille tai osaavat käsitellä tunteitaan.

[quote author="Vierailija" time="06.06.2014 klo 18:02"]

24, kerropa minulle että mikä sitten parantaa?

Lääkkeiden turvin voin hoitaa edes arkiaskareet ilman, että todellisuudentajuni pettää ja jään vaan istumaan lattialle loppupäiväksi.

t. lapsuudessa kärsitty helvetti

[/quote]

Ehkä olisit voinut käyttää kalkkitbl. Voisi olla ihan samanlainen apu.

Ongelma on nyt siinä, että ei voi verrata esim. jenkkien lääkkeidenkäyttöä suomalaisiin. Miksi? Siksi, koska vaikka Suomessakin määrätään melko helposti lääkitys masennukseen, USA:ssa se on paljon, paljon yleisempää ja niitä syödään oikeasti turhaan tai liian suurilla annostuksilla. Suomessa määrätään yleensä mietoja valmisteita ja pikkuannoksilla.

Tässäkin ketjussa on tuotu esiin monia eri lääkkeitä, ei vain masennukseen käytettäviä. On totta, että lääkärit eivät ihan tarkkaan osaa aina sanoa, mikä missäkin lääkkeessä oikeastaan toimii- mutta en ikinä lähtisi väittämään että esim. rauhoittavien (ja ne muuten eivät ole huumeita) tilalle tulisi ottaa plasebo. Se olisi typerää ja jopa hengenvaarallista.

Pakko kommentoida sille alkupään kirjoittajalle, joka totesi että "testit on helppo oppia tekemään niin, että niistä saa täydet pisteet". Jep, niin on. Eikä tarvitse edes harjoitella, kun lääkärien käyttämässä BDI-testissä on pisteet näkyvillä - ja ne menevät ihan järjestyksessä, eka vaihtoehto on aina nolla ja vika kolme pistettä...

Lääkärit käyttävät noita testejä lähinnä keskustelun pohjana ja ehkä hieman suuntaa-antavina, mutta varsinainen masennus tai sen voimakkuus diagnosoidaan ihan muilla kysymyksillä.

Ja BDI-testistä täydet pisteet tarkoittaisi kyllä aika lähelle suljettua osastoa... Itsellä ollut suurimmillaan ehkä jotain 54/63 ja kyllä siinä vaiheessa osastoa mietitään jo tosi vahvasti.

[quote author="Vierailija" time="06.06.2014 klo 18:02"]

Lääkkeiden turvin voin hoitaa edes arkiaskareet ilman, että todellisuudentajuni pettää ja jään vaan istumaan lattialle loppupäiväksi.

t. lapsuudessa kärsitty helvetti

[/quote]

Lääkkeiden lisäksi sisäistä parantumista esim. lapsuuden traumoihin voi antaa täysin turvallinen ja hyväksyvä rakkaus :) http://www.fathersloveletter.com/Finnish/#4

Jos lääkkeiden määräämistä vähennettäisiin lääkefirmojen tuottamat miljardit vähenisivät. Samanlaista kusetusta kuin lääkebusines on jokavuotiset infulenssarokotukset ympäri maailmaa.

Jos kaikki tutkimukset tuotaisiin avoimesti julki mitä lääkkeistä ja rokotteista tehdään monelta häipyisi myyntilupa, mutta kun tutkimusten rahoittajana on usein lääketehdas vain heitä miellyttävät tutkimukset julkaistaan. Tutkijat jotka saavat epäedullisia tutkimustuloksia vaiennetaan, rahalla tai muutoin.

Uskokaa tai älkää lääkkeet ja rokotteet on suurin puhallus ikinä. Sitten antibioottien ei juuri ole keksitty mitään mullistavaa. Lääketehtaat laittaa kuitenkin markkinointiin miljoonia joka maassa saadakseen meidät uskomaan käänteentekeviin pillerihinsä ja injektioihinsa.