Onko oikeasti niin vaikea tunnistaa?? Hän valehteli silmillään!

Noniin. Olen kokenut kovia, taas.

Olin K-kaupassa jonottamassa joulupaketteja. Minulla oli maskit ja kaikki suojakäsineet ja muut.

Jouduin noutamaan paketit kahdesta paikasta. K-kaupassa kaikki sujui hyvin ja kun katsoin maskinpeittämää kassaneitiä, joka toi minulle pakettini, näin hänen silmistään, että hän tunnisti minut. Kiitin häntä mielessäni ja silmilläni.

Olenhan kuitenkin tunnettu AV:lla... Ja monet tunnistavat minut, myös maskin kanssa kulkiessani.

Esim kaupassa kun tulen lähelle jotakin minulle tuntematonta henkilä, he tekevät tietä kuten julkkiksille pitääkin tehdä. Elämä on tuntunut nyt k.orona-aikana aika mukavalta.

Sillä monet tunnistavat minut edellämainitulla tavalla paremmin kuin aikaisemmin. Olen vilpittömästi iloinen asiasta.

Mutta nyt kuitenkin kerron aivan hirvittävän kokemukseni toisesta paikasta, josta hain paketteja. Olin myöhään liikenteessä, jotta tielläni olisi vähemmän ihmisiä, kun olenhan kuitenkin aika tunnettu AV:lla. Olen mm. poliittisiin keskusteluihin monesti kommentoinut ja myös parisuhde-teema on minulle tuttu.

Eilen sain kaksi yläpeukkua poliittisesta kommentistani.

Kun saavuin postin noutopisteelle, kello oli n. 20.51 ja paikalla oli hirveä jono. Laskin siinä olleen ainakin 23 ihmistä ennen minua. Muutaman minuutin odoteltuani tajusin, että en saisi paketteja tänään, jos en tekisi asialle jotain.

Menin päättäväisesti kassalle, vaikka vuoroni ei vielä ollut. Sanoin, että “Terve, te varmasti tunnistatte minut, niin tässä on pakettitietoni”. Kassahenkilö meni aivan hämilleen. Ja pienen ikuisuuden jälkeen hän sai sanottua “Oliko teidän vuoronne, mikä oli vuoronumeronne?”.

Tunsin suurta pettymystä tätä henkilöä kohtaan, kun hän oli niin epäkohtelias.

Sanoin voimakkaalla äänenpainolla “Te varmasti tunnistatte minut, tässä on pakettitietoni. Minut usein tunnistetaan vaikka näin korona-aikaan olisi maskit päällä”.

Näin heti, kun hänen silmänsä alkoivat valehdella, kun hän ei vielä sanonut sanaakaan enkä nähnyt hänen suutaan.

“En tunnista teitä”, sanoi kassahenkilö.

“Kyllä tunnistatte, älä valehtele – näin jo teidän silmistä että aioitte valehdella. Olen tunnettu henkilö AV-palstalla ja minut usein tunnistetaan. Tässä on pakettitietoni, olen Cemppis.”

“Mikä on AV-palsta”, kysyi kassahenkilö.

“Mitä?!?! Miten te voitte kysyä tuollaista? Kaikki puhuvat AV:sta ja sen henkilöistä. Kuulin tuossa erään jonottavan henkilön mainitsevan AV-palstan ja mahdollisesti myös sen parisuhde-kommentin jonka kirjoitin tänä aamuna. Älkää valehdelko suoraan päin maskia! Olen hyvin allerginen tuollaiselle valehtelulle!”

Tässä vaiheessa tunsin selässäni vihaiset katseet. Mutta se ei minua haitannut, koska tiesin että noin 95% asiakkaista oli henkisesti minun puolellani. Ja vihaiset katseet olivat kohdistettu kassahenkilöön, tottakai.

Muut asiakkat luonnollisesti tunnistivat minut ja olisivat jokatapauksessa päästäneet minut jonon ohi.

Kun vartijat tulivat viemään minua jonon perälle, en voinut muuta kuin totella heitä.

Toiselle vartijalle sanoin, että “Tiedän että tulitte turvaamaan minun selustaani. Vain kassahenkilö valehtelee itselleen juuri tällä hetkellä. Olen kuitenkin tunnettu henkilö AV-palstalla. Tunnistatte varmaan, olen Cemppis vaikka maski estääkin hieman.”

Vaikka tunsin syvää halveksuntaa kassahenkilö kohtaan, päätin että tulen huomenna uudestaa aivan ensimmäisten joukossa.

Aamuisin minut tunnistetaan useammin.

Cemppis.