Mä oon epäonnistunut elämässäni täysin
Onko 27v naisen elämä teidän mielestä elämisen arvoista jos asuu kotona ja oman äidin määräiltävänä. En oo aiemmin saanut apua mun mielenterveysongelmiin ja olen jäänyt liian pitkäksi aikaa kotiin.
Mä olen täysin muiden armoilla niin rahan kuin ruoan suhteen. Ei ammattia,kavereita jne. Joka paikkaan pitkä matka (bussit kulkee) mutta ei oo varaa bussikorttiin.
Mua tietenkin pidetään pellenä ja nyt olen päättänyt tehdä muutoksen. Enää en halua olla alistettuna tämän ikäisenä muiden tahtoon. Tai siis niin että en voisi mennä vapaasti ilman että pitää pyytää rahaa.
Olen epäonnistunut nämä 27vuotta täysin. Jos olisin hakenut apua ongelmiini tuskin olisin jäänyt vanhempien nurkkiin ja ottamaan yhteen äidin kanssa. Olen ärsyttävä persoona josta kukaan ei pidä. Mua pidetään kuin pikkulasta. Tai siltä se vaan tuntuu kun on täysin epäonnistunut. Meillä on suvussa perinteenä että jos äänensävy ei miellytä aletaan peilaamaan vastaamistyyliä sen mukaan. Eli jos huomaamattani olen vaikka kiukkuisen näköinen Tai kuuloinen ei vastausta tipu.
Sanotaan vain että en mä tollaseen viitsi edes vastata. En tiedä ymmärsikö tästä sekamelskasta kukaan yhtään mitään.
Ja yleensä minun ikäisilläni 27v naisilla on hieno ammatti,mies, säästöjä. Omakotitalo kivalla asuinpaikalla. Häpeän omaa epäonnistumistani ihan hirveesti.
Kommentit (13)
Sinun pitää tehdä muuta kuin loikoilla omassa huoneessa ja olla perheesi määräiltävänä. Ammattikouluihin on jatkuva haku. Muutto opiskelija-asuntoon on suht helppoa monilla paikkakunnilla.
Noista se elämä lähteen käyntiin, kun opiskelee ja muuttaa omilleen. Kelasta tietoa raha-asioihin.
Vierailija kirjoitti:
Sinun pitää tehdä muuta kuin loikoilla omassa huoneessa ja olla perheesi määräiltävänä. Ammattikouluihin on jatkuva haku. Muutto opiskelija-asuntoon on suht helppoa monilla paikkakunnilla.
Noista se elämä lähteen käyntiin, kun opiskelee ja muuttaa omilleen. Kelasta tietoa raha-asioihin.
Opiskelija-asunto ja opiskelu eivät todellakaan ole sitä mitä ap tällä hetkellä tarvitsee. Ap tarvitsee oman asunnon ja kelan tukea sekä terapiaa, joku opiskelu ja muiden tuntemattomien ihmisten keskelle joutuminen olisi tuhoisaa hänelle.
T: Mt-ongelmainen
Muuta vin kylmästi pois vaikka pelottaakin. Kyllä se siitä sitten helpottaa.
Olisiko joku etsivä nuorisotyö hyvä, ja yhteydenotto terapiakeskukseen. Ota lisäksi joku realistinen mutta sinua houkutteleva tavoite, esimerkiksi ammatin opiskelu. Vaikka merkonomin tutkintoa usein haukutaan, on siinä yleissivistävä tutkinto joka on mahdollista päästä läpi tekemällä tehtävät tunnollisesti. Älä anna kenenkään lytätä itseäsi. Yrittämällä sinnikkäästi pääset elämässä eteenpäin. Älä lannistu vastoinkäymisistä, niitäkin tulee. Esimerkiksi viiden vuoden päästä voit olla ihan eri tilanteessa kunhan teet maltillisesti säännöllisesti elämääsi edistäviä asioita.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko joku etsivä nuorisotyö hyvä, ja yhteydenotto terapiakeskukseen. Ota lisäksi joku realistinen mutta sinua houkutteleva tavoite, esimerkiksi ammatin opiskelu. Vaikka merkonomin tutkintoa usein haukutaan, on siinä yleissivistävä tutkinto joka on mahdollista päästä läpi tekemällä tehtävät tunnollisesti. Älä anna kenenkään lytätä itseäsi. Yrittämällä sinnikkäästi pääset elämässä eteenpäin. Älä lannistu vastoinkäymisistä, niitäkin tulee. Esimerkiksi viiden vuoden päästä voit olla ihan eri tilanteessa kunhan teet maltillisesti säännöllisesti elämääsi edistäviä asioita.
Niin ja et missään nimessä ole epäonnistunut! Olet nuori ja ehdit rakentaa elämäsi vielä siihen suuntaan mihin haluat. Ajattele, 30-vuotiaana voit olla jo lähellä valmistumista ja kun hoidat mieltäsi, voit hyvinkin etsiä ihmissuhteitakin. Malta vain sen verran että mieli pysyy muutoksissa mukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun pitää tehdä muuta kuin loikoilla omassa huoneessa ja olla perheesi määräiltävänä. Ammattikouluihin on jatkuva haku. Muutto opiskelija-asuntoon on suht helppoa monilla paikkakunnilla.
Noista se elämä lähteen käyntiin, kun opiskelee ja muuttaa omilleen. Kelasta tietoa raha-asioihin.
Opiskelija-asunto ja opiskelu eivät todellakaan ole sitä mitä ap tällä hetkellä tarvitsee. Ap tarvitsee oman asunnon ja kelan tukea sekä terapiaa, joku opiskelu ja muiden tuntemattomien ihmisten keskelle joutuminen olisi tuhoisaa hänelle.
T: Mt-ongelmainen
Mielenterveysongelmat voivat johtua kodista ja epäonnistumisesta, jos kyseessä masennusta. Tekeminen ja onnistuminen voivat helpottaa. Opintojen kautta pääsee opiskelijaterveyden piiriin, tapaa ihmisiä...
Kaikkeen ei ole vastauksena terapia ja lääkitys ja varsinkaan, kun ao:n diagnoosia ei tiedä kukaan. Ap:lla on jäänyt oikea elämä elämättä. Jos vaikka kotona hoetaan ettet voi etkä pysty.
Kun lähtötilanteesta ei ole enemmän tietoa, niin kysytään nyt sitten hölmönkin kuuloisia tietoja. Millaiset taidot sinulla on pärjätä arjessa? Pidätkö huolta henkilökohtaisesta hygieniasta, entä oletko koskaan siivonnut kotona? Osaatko tiskata käsin, käyttää imuria? Osaatko pestä pyykkiä? Oletko koskaan käyttänyt hellaa, uunia? Onko sinulla nettipankkitunnuksia, osaatko maksaa laskuja netissä?
Ainakin suhteesi perheeseen on vääristynyt, joten itsenäisyyttä kyllä tarvitset. Ja sen oman asunnonkin, mutta pystytkö pitämään siitä huolta normaalisti? Jotain tukitoimia tosiaan kannattaa hakea, jos mahdollista, jos nuo arjen askareet eivät suju. Niitähän voisit jo ehkä harjoitella nykyisessä kodissasi, jos vain mitenkään mahdollista. Raha-asiat pitää saada rullaamaan tukia hakemalla, mutta sekin voi tuntua hankalalta, joten sosiaalitoimistoon yhteys. Voisit ehkä saada sitä kautta jonkinlaisen tukihenkilön. Ainakin kannattaa kysyä.
Mene ensimmäiseksi lääkäriin ja kerho tilanteesi.
Voit mennä toiselle paikkakunnalle.
Nuo uskomukset epäonnistumisesta tulevat juuri noista harvoista kontakteista, koska ne ovat noin alistavia.
Kirjoitat hienosti. Selvästi tiedostat asiaa. Tajuat sen, mutta tunnetasolla se on ristiriitainen.
Ymmärrän.
Pyydä päästä keskustelemaan johonkin. Lääkäri osaa neuvoa eteenpäin.
Seurakunnilla on myös apuja.
Olennaista olisi, että pääset keskustelemaan jonkun tervepäisen kanssa.
Oletko työkykyinen?
Auttaisiko sosiaalitoimisto?
Kukahan osaisi neuvoa kokonaistilanteessa.
Omillesi sinun olisi hyvä pikkuhiljaa päästä.
Elämää voi alkaa rakentaa nyt. Ei sille menneelle mitään mahda eikä tarvitse mahtaakaan.
Tajuat sen jossain vaiheessa voimavaraksi.
Sinulla on selvästi hyvä ymmärrys tilanteestasi. Se on arvokas pääoma.
Ja vaikka kulttuurinne on sorsiva, niin siinä näyttää olevan jotain pysyvyyttä ja ennalta arvattavaa. Se on luonut turvaa. Nyt olet valmis päästämään irti siitä.
Häpeä on meillä suomalaisilla niin sisäänrakennettu, että sen kanssa saat tehdä töitä. Niin moni muukin saa ja on saanut.
Siinä et ole suomalaista kummempi, että se on siis hyvin ymmärrettävää ja sitä voi työstää.
Tilanteessasi tai sinussa ei ole hävettävää.
Etiäpäin vaan.
Suomalaiset ovat myös sisukkaita ja päämäärätietoisia ja empaattisia.
Kyllä sinua autetaan.
Oletko kertonut perheessäsi noista havainnoistasi?
Tsemppiä matkaan. Olet arvokas ja hieno.
Ole itse itsellesi armollinen ja suopea. Hyvä sinä! Halaus.
Ettei olisi joku neurologinen juttu sulla? Add/adhd tai asperger esim?
Hakeudu lääkäriin ensi töiksi.
Ja sosiaalitoimi voisi varmaan auttaa asunnon hankinnassa. Kerro että tarvitset konkreettista apua. Lääkärille kanssa. Et ole normaalitoimintalukyinen ja tarvitset tukitoimia ja mahdollisesti jotain lääkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Mene ensimmäiseksi lääkäriin ja kerho tilanteesi.
Voit mennä toiselle paikkakunnalle.
Nuo uskomukset epäonnistumisesta tulevat juuri noista harvoista kontakteista, koska ne ovat noin alistavia.
Kirjoitat hienosti. Selvästi tiedostat asiaa. Tajuat sen, mutta tunnetasolla se on ristiriitainen.
Ymmärrän.Pyydä päästä keskustelemaan johonkin. Lääkäri osaa neuvoa eteenpäin.
Seurakunnilla on myös apuja.
Olennaista olisi, että pääset keskustelemaan jonkun tervepäisen kanssa.Oletko työkykyinen?
Auttaisiko sosiaalitoimisto?
Kukahan osaisi neuvoa kokonaistilanteessa.Omillesi sinun olisi hyvä pikkuhiljaa päästä.
Elämää voi alkaa rakentaa nyt. Ei sille menneelle mitään mahda eikä tarvitse mahtaakaan.
Tajuat sen jossain vaiheessa voimavaraksi.
Sinulla on selvästi hyvä ymmärrys tilanteestasi. Se on arvokas pääoma.
Ja vaikka kulttuurinne on sorsiva, niin siinä näyttää olevan jotain pysyvyyttä ja ennalta arvattavaa. Se on luonut turvaa. Nyt olet valmis päästämään irti siitä.Häpeä on meillä suomalaisilla niin sisäänrakennettu, että sen kanssa saat tehdä töitä. Niin moni muukin saa ja on saanut.
Siinä et ole suomalaista kummempi, että se on siis hyvin ymmärrettävää ja sitä voi työstää.Tilanteessasi tai sinussa ei ole hävettävää.
Etiäpäin vaan.
Suomalaiset ovat myös sisukkaita ja päämäärätietoisia ja empaattisia.
Kyllä sinua autetaan.Oletko kertonut perheessäsi noista havainnoistasi?
Tsemppiä matkaan. Olet arvokas ja hieno.
Ole itse itsellesi armollinen ja suopea. Hyvä sinä! Halaus.
Voi että miten ihana kirjoitus ! Tuli ihan kyynel silmään.
-ei ap
Voimia ap:lle. Sä oot vielä oikeasti suhteellisen nuori, että älä katkeroidu.
Toivon sinulle sellaista päättäväisyyttä ja ihmisiä vierellesi joiiden ansiosta voit huokaista helpotuksesta kun aikaa kuluu sanotaan vaikka seuraavan 2 vuoden sisällä.
Muista olla ystävällinen ihmisille, älä katkeroidu.
Olen sinua hieman vanhempi mies, joka paini samojen ongelmien äärellä aikanaan.
Keep up the hope.
Tähän asti on ollut mitä on, älä tuijota nyt sitä, tiedän se on vaikeaa, koska syyttää kaikesta itseään.
Luultavasti perheelläsi on ollut sormensa pelissä tässä myös , normi perhe auttaa eteenpäin ja etenemään. kenties masennuksestasi osa juontaa toimintahäiriöisestä perhemallista. Nämä siis osin arvauksia kertomasi perusteella ilman tietoa.
Koita olla katsomatta taakse. Keskity yhteen asiaan kerrallaan. Ekana: miten saan asunnon? Käy Kelassa ja kysy mitä tukia voita saada, toimeentulotukia vai mitä.
Kun asunto on järjestynyt ja olet muuttanut ja saat arkea rullaamaan, niin ala pohtia mihin suunnata, terapia vai opiskelemaan ? Terapiassa käsitellään tähänastista kokemuksiasi, voimalla että siitä on hyötyä. Voi olla että opinnot tuovat sisältöä elämääsi ja pääset menneestä eroon sitä kautta. En tunne tilannettasi, niin en tiedä.
Kun olet omassa kotona,pidä huolta itsestäsi syö säännöllisesti ja terveellisesti ja käy ulkona, liiku. Itsestä huolehtiminen on se perusta jolla jaksaa sitten sen kaiken muun.
Tiedätkö 35 sinulla voi jo olla kaikki tuo mistä haaveilet , tai ainakin osa. Joillakin vain kestää pidempään. Älä lannistu!
Yritän päästä jotenkin pohjalta pois ennenkuin oikeesti ei voi tehdä mitään. Se ei vaan onnistu tällä nykyisellä paikkakunnalla koska kiusaamistaustaa on ollu. Jotenkin ajatukset jämähtäny samoihin asioihin ja epäolennaisista tulee totta kun mieli kuvittelee liikaa. Oon jääny liian kiinni menneisiin asioihin. Tiiän kyllä et pitäis olla tässä hetkessä ja yrittää päästä täältä alhaalta korkeammalle. Kohta jopa serkkuni saa ajokortin ja pääsee armeijasta pois,minä loikoilen omassa huoneessa.
No omapa on epäonnistumiseni.