Peruskoulun uusi opetussuunnitelma

[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 22:04"]

[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 21:59"]Peruskoulu lahjakkaille liian helppo.

[/quote]

Ei tämä minusta kuulosta provolta, myös lahjakkaat tarvitsevat haasteita ja kokemusta että tekemällä töitä onnistuu. Eriyttäminen on vieläkin juhlapuheiden tasolla, harvat resurssit menevät alaspäin eriyttämiseen.

[/quote]

Samaa mieltä. Yksi lapsistani on lahjakas ja tarvitsisi eriytystä ylöspäin. Mutta ope ei suostu ja nyt sitten kärsii lapsen häiriökäyttäytymisestä. Huono käytös ilmeisesti johtuu siitä, että tylsistyy tunneilla kun osaa kaiken. Mutta open mielestä on niiiin hankalaa ja ison työn takana eriyttää lapseni opetusta. Vielä en ole kehdannut sanoa opelle suoria sanoja. Pitäisikö?

Kyllä se teknologiakasvatus on syytä pitää mielessä, että saadaan osaavia kansalaisia. Lisäksi se teknologia jo itsessään motivoi!

Ruotsi tosiaan alkaa jo alakoulussa kaikilla. Samoin yhteiskuntaoppi. Sitten siellä on vieläkin esim yläkoulun puolella kolme tuntia jaossa, josta vielä ei ole ohjeistusta, mutta mennee todnäk valinnaisaineisiin. Musiikkia seiskalla nykyisen yhden tunnin sijaan kaksi tuntia, mutta käsitöitä kolmen tunnin sijaan kaksi. Siksipä ne uudet opsit kirjoitetaankin että saadaan asiat toimimaankin uudella tavalla, esim oppiainerajat ylittävä yhteistyö ja nykyistä laadukkaampi ja monimuotoisempi uuden teknologian hyödyntäminen.

Tiesittehän että jokainen koulutuksen järjestäjä on velvoitettu huomioimaan myös lasten ja nuorten vanhemmat uusia opseja kirjoitettaessa. Miten huomiointi tapahtuu, se on vapaasti päätettävissä ja selviää vain kyselemällä.

[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 22:14"][quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 22:04"]

[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 21:59"]Peruskoulu lahjakkaille liian helppo.

[/quote]

Ei tämä minusta kuulosta provolta, myös lahjakkaat tarvitsevat haasteita ja kokemusta että tekemällä töitä onnistuu. Eriyttäminen on vieläkin juhlapuheiden tasolla, harvat resurssit menevät alaspäin eriyttämiseen.

[/quote]

Samaa mieltä. Yksi lapsistani on lahjakas ja tarvitsisi eriytystä ylöspäin. Mutta ope ei suostu ja nyt sitten kärsii lapsen häiriökäyttäytymisestä. Huono käytös ilmeisesti johtuu siitä, että tylsistyy tunneilla kun osaa kaiken. Mutta open mielestä on niiiin hankalaa ja ison työn takana eriyttää lapseni opetusta. Vielä en ole kehdannut sanoa opelle suoria sanoja. Pitäisikö?

[/quote]

Ei ne suorat sanat auta mitään, omasta kokemuksesta myös omat vanhemmat voivat eriyttää ja lisätä haastetta lapselle, kirjasto on oiva apu. Yläkouluun ja lukioon lapsi sitten meni kaksikieliselle luokalle, mikä lisäsi haastetta opiskeluun eikä voi vähätellä uusien luokkakavereiden merkitystä asenneilmapiiriin. Vanhassa koulussa oli ' noloa' menestyä koulussa.

Toisaalta minusta tylsistyminen ei ole hyväksyttävä syy huonolle käytökselle, opettajalle kannattaa antaa taustatukea ja auktoriteettia kotikasvatuksessa vaikkei itse olisikaan aina samaa mieltä opettajan kanssa. Se oma lapsi kärsii eniten jos vedät maton opettajan jalkojen alta.

19

Juuri näin, ehdottoman oikeaan osuva analyysi lyhyesti.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 22:01"]Peruskoulusta ollaan tekemässä mediateemaista puuhapuistoa, jossa ei saa kellään olla tylsää. Jee, integroidut historian ja kuviksen oppitunnit, pädien käyttöönotto ja kaikesta tylsästä (mm. opiskelusta luopuminen) sen tekevätkin. Onnea vaan päättäjille, saatte seurata PISA-tulosten romahdusta jatkossakin <3

En ehkä noin radikaalisti mielipidettäni ilmaisisi, mutta turhan usein ops-työssä vilisee sana teknologiakasvatus  Aurinkolahden yläasteella on teknologia painotus, soveltuvuuskokeella, tietotekniikka, fysiikka, kuvataide, tekninen käsityö ja tekstiilikäaityö. Lapseni kävi sen ja meni sen takia kun siellä on tietotekniikka ja fysiikka. 

Oikeus tutkia oppilaan laukkuja... Tuon oikeuden voisi siirtää kauppoihin, opettajat voisivat tutkia kaupassa olevan repun joka on myynnissä.

Kasvatuspotaska (Kasvatuskeskustelu) Opettajat liioittelevat ongelmia, esim: 2 min myöhästyminen johtaa siihen että oppilas saa kasvatuspotaska rangaistuksen joka kestää max: 2 tuntia.

Viikkotuntimäärät tulevat täyteen, ei oppitunteja voi loputtomasti lisätä. Uusia oppitunteja lisättäessä ns. kaksois/kolmoistunnit poistuvat. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä: Peruskouluissa on 2 tai 3 tuntia musiikkia/kotitaloutta/liikuntaa tai muita oppitunteja viikossa niin... Oppituntien viikkotuntimäärä tippuu 1 oppituntiin viikossa. Äidinkielen oppitunteja on n: 4-5 tuntia viikossa, viikkotuntimäärät äidinkielen osalta tippuu 1-2 oppituntiin viikossa.

Ajatelkaapa, miten hemmetissä opettaja käytännössä huolehtii esim.21 oppilaan yläkoululaisen luokassa jokaisen yksilöllisestä opettamisesta? Jokaiselle oma hops ja kaikki keinot käyttöön, että kukaan ei saa pudota kelkasta? Ei onnistu. Opetussuunnitekmaan on lisätty erittäin kunnianhimoisia tavoitteit oppiaineissa ja sisältöä valtavasti. Miten tämä yksilöllisen oppimisen ja itseohjautuvuuden saa ympättyä kasvaviin tavoitteisiin? Kaikki perustaidot pitäisi oppia ja koko uusi ilmiöpohjaisuus, laaja-alaisuus, tietotekniikan käyttö, verkostoituminen jne siihen yhdistettynä. Täysin yliutopistinen on koko ops ja järkyttävän laaja peruskoulussa. Ainoa uudistus olisi tarvittu siihen, että oppilaille olisi tullut jakotunteja ja resursseja jakaa tasoryhmiin yläkouluissa. Heikoimmat eivät pysy millään konstilla lahjakkaiden kelkassa! Eikä tarvitsekaan. Tähän perusongelmaan ops ei tuo mitään ratkaisua, ko teeskennellään, että kaikille pitää opettaa kaikki sisältö. t. yläkoulun ope

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 21:59"]

Peruskoulu lahjakkaille liian helppo.

Ja lahjattomille liian vaikea!

 

Tasokurssit takaisin kiitos

Monikulttuurisuutta ja pakkoruotsia. Ei mennyt hyvään suuntaan.

Tiedättekö, jos sanon ihan suoraan, mitä koulumaailma tarvitsisi tänä päivänä?

Tasoryhmät.

Esimerkki: Matematiikka. Jos yläkoulussa on vaikkapa kolme 7. luokkaa, A, B ja C. Näille ryhmille pidetään syyskuussa tasokoe, jonka perusteella oppilaat laitetaan parhausjärjestykseen. Sitten tehdään uusi jako kolmeen. Hyvät, keskitaso, ja heikot. Otetaan kolme matematiikan opettajaa, joista yksi aloittaa lahjakkaiden ja hyvien oppilaiden ryhmän kanssa etenemisen nopeaan tahtiin ja laajasti asioita käsitellen. Toinen aloittaa keskitason oppilaiden kanssa sen opetuksen mukaisen asioiden läpikäynnin, mitä tehdään normaalistikin 7. luokkalaisten kanssa. Kolmas opettaja ottaa heikoimman kolmanneksen ja alkaa käymään uudelleen alusta peruskoulun alakoulun asioita niin, että pikkuhiljaa päästään niihin lähtökohtiin, joissa oppilaiden pitäisi olla, että päästään yläkoulun oppimäärään kiinni, esimerkiksi joululomaan mennessä.

Tämä vaatisi lukujärjestystä laativalta apulaisrehtorilta sellaisen ihmeteon, että kolmen matematiikan opettajan tunnit laitettaisiin aina samaan aikaan päivästä ja kolmen opetusryhmän lukujärjestyksiin laitettaisiin kaikkiin matematiikkaa samoille kohdille. Ei vaadi mitään muuta.

Mihin tällä päästäisiin?

Lahjakkaat oppilaat saisivat sellaista opetusta kuin he ansaitsevat, voisivat suorittaa peruskoulun matematiikan vaikkapa yhdessä vuodessa ja ottaa sen jälkeen lukion kirjat käteen. Tämä ei ole utopiaa, päinvastoin monilla oppilailla on todella hyvät valmiudet omaksua myös haastavia matemaattisia käsitteitä. Nämä oppilaat ovat tulevaisuudessa niitä, jotka luovat niitä paljon kaivattuja innovaatiota ja työpaikkoja myös sille suorittavalle porukalle.

Keskiverto oppilaat saisivat sellaista opetusta, jota tänä päivänä kaikki saavat, eli ymmärtäisivät matematiikan luonteen tieteenä ja osaisivat soveltaa sitä, vaikka eivät sitä koskaan jatkossa käyttäisi. Heidän ei tarvitsisi kehittää työssään mitään uutta, ainoastaan kyky omaksua uusia tapoja tehdä asioita, juuri niitä soveltamisen taitoja.

Heikot saisivat edetä niin hitaasti kuin tarvitsee, että saisivat edes ne perustaidot, millä elämässä pärjää, ts. ymmärtäisivät prosenttilaskut, hallitsisivat murtoluvut ja saisivat perustaidot esimerkiksi geometriaan. Nämä ihmiset eivät ehkä luo uusia työpaikkoja, mutta ainakin heillä on mahdollisuus tarttua työhön kun sellaista tarjotaan. Yhteiskunta tarvitsee myös simppelien työtehtävien tekijöitä. Perustaidothan on mahdollista kaikkien hallita, kun niiden oppimista ei hoputeta.

Paljonko lisää maksaisi tällainen käytäntö? Ei pennin jeesusta. Tasan saman verran kuin mitä nykyinenkin meininki. Kysynpä vaan, miksi tämä käytäntö ei löydy uudesta opsista saati perusopetuslaista? Onko demareita paikalla? Miksi kouluissa leikitään ipadeilla ja kuvitellaan, että tämä on sitä todellista elämää, jossa lapset elävät, ja sillä lailla pääsevät myös tulevaisuudessa parhaisiin tuloksiin?

Sinä päivänä kun alettiin vannoa integraation nimeen ja tasoryhmät poistuivat kouluista, lähdettiin tälle nykyiselle tielle, jossa yritetään hokkuspokkus-tempuilla saada oppilaat taas kiinnostumaan koulun käynnistä. Tänäänkin aika moni oppilas mankui, että voidaanko vaan lähteä ulos keräämään pokemoneja? Uusi opetussuunnitelmahan luo tälle täydelliset puitteet. Oppilas itse toimii aktiivisena tavoitteiden asettajana ja tekee omat viisaat valintansa oppimenetelmien suhteen. Päästään ulos tunkkaisesta luokkahuoneesta, jossa kukaan ei voi oppia mitään. Ja Suomi lähtee nousuun.

Terv. yläkoulun opettaja