Lue keskustelun säännöt.
Uusi ammatti syrjäseudulla asuvalle naiselle
28.12.2020 |
Ideoita otetaan vastaan mitä voisi syrjäseudulla asuva naisihminen opiskella (ja myös työllistyä opiskelun jälkeen).
Kommentit (94)
Kaikki menee huonommaksi, paitsi herrojen edut ja voitot.
-Maailman varmin ammatti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä sinua kiinnostaa tai mikä toisaalta ei? Miten tuo syrjäseutu liittyy asiaan?
No ei näistä täällä olevista vaihtoehdoista juuri mikään, mutta sillä ei varsinaisesti ole väliä.
Kunhan sellainen työ, että yhtä työtä tekemällä tulee toimeen
ApKysy kunnasta onko teidän kylällä tarvetta perhepäivähoitajalle? Sitä voi tehdä muutaman vuoden ilman sitä kurssia ja suoritat kurssin samalla. Ei tarvitse viedä omia lapsia hoitoon.
Ei ole tarvetta, tämän olen jo selvittänyt. Tietysti yksityinen pph voisi olla sinänsä vaihtoehto, mutta tili ei olisi kovin kaksinen kun omia lapsia on 3kpl, eli yhden vieraan saisi ottaa hoitoon (jos edes sitä kun nuorimmaiseni on vielä niin pieni)
Ap
Olisi aika olennainen asia tietää pohjakoulutuksesi, mahdollisuutesi kouluttautua, oppimiskykysi, kiinnostuksen kohteesi jne. On kaksi eri asiaa miettiä sinulle esimerkiksi toimeentulomahdollisuuksia kirjanpitäjänä, viestintäkoordinaattorina, tutkijana ym ammateissa, joita voi tehdä etänä, kuin lähteä miettimään jotain ammattitutkinnolla tehtävää työtä kuten lähihoitaja, tai jopa ilman ammattitutkintoa kuten perhepäivähoitaja (vai vaaditaanko siihen nykyisin tutkinto?).
Kovin oma-aloitteinen et ilmeisesti ainakaan ole, joten se ei lupaa hyvää opiskelutaitojen kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Maataloulomittaja. Niistä ainakin meillä pulaa.
Monilla syrjäseuduilla ei ole enää karjatiloja, joten ei ole töitäkään.
Lomittajien palkat ja työehdot ovat myös surkeinta, mitä löytyy, työt levällään joten työmatkat pitkät, tuntipslkka jokin vuosi sitten alkoi seiskalla.
Vierailija kirjoitti:
Joo. Kannattaa miettiä, onko järkeä lähteä pienipalkkaiseen, raskaaseen työhön, etenkin kun lapset pieniä. Kuluja on yllättävän paljon. Pitää olla toimiva auto, sen huollot, renkaat, bensat, lasten päivähoito, mahdolliset työvaatteet, yms. Että onko se palkka mitä jää, riittävä korvaus siitä, että näet lapsia vaan 2h iltaisin. Kyllä te yhden palkalla pärjäätte+tuet. Näillä spekseillä, mitä annoit, ja mitä on kommentoitu, voit opiskella ihan mitä haluat, työllistymismahdollisuudet on niin huonot joka tapauksessa.
Tämä.
Lasten hoitoajat venyy väistämättä siihen 10h/päivä, jos hoitopaikka ei ihan naapurissa ole. Jos vielä olet viikot yksin lasten kanssa, eli työpäivän lisäksi sitten kaikki kotihommat siihen päälle (niitä on kuitenkin) niin kannattaa laskea onko työssäkäynnistä kodin ulkopuolella mitään hyötyä.
Eri asia sitten kun lapset koululaisia ja kulkevat jo itse. Päiväkoti-ikäisten kanssa tuo kombo on raskas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ammattialoittaja-hullu, jolle mikään tarjottu vaihtoehto ei kelpaa. Eikö olisi jotakin chatti-keskusteluja, joihin pääsisit mukaan, niin olisi seuraa?
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maataloulomittaja. Niistä ainakin meillä pulaa.
Monilla syrjäseuduilla ei ole enää karjatiloja, joten ei ole töitäkään.
Lomittajien palkat ja työehdot ovat myös surkeinta, mitä löytyy, työt levällään joten työmatkat pitkät, tuntipslkka jokin vuosi sitten alkoi seiskalla.
Asun itse syrjäseudulla ja täällä on jatkuvasti pulaa lomittajia varsinkin kesäaikaan, kun vakkaraiden pitäisi pitää lomansa. Koko ajan kutsutaan lomalta töihin, kun ei sijaisia löydy.
Joillain alueilla on todella vahva maatalous. T. Itä-Savosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maataloulomittaja. Niistä ainakin meillä pulaa.
Monilla syrjäseuduilla ei ole enää karjatiloja, joten ei ole töitäkään.
Lomittajien palkat ja työehdot ovat myös surkeinta, mitä löytyy, työt levällään joten työmatkat pitkät, tuntipslkka jokin vuosi sitten alkoi seiskalla.
Ja monilla syrjäseuduilla on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maataloulomittaja. Niistä ainakin meillä pulaa.
En ole ap, mutta asun syrjässä ja täällä seudulla on tasan yksi maitotila eikä muita kuin hevosia joillakin.
Pitäisi ajaa reilusti yli 50km jotta navettaan pääsee eli vaikuttaa paljon missä päin Suomea syrjässä asuu.
Olen muuten ollut nuorena lomittajana ja tykkäsin työstäni.Asun pääkaupunkiseudulla ja ajan töihin yli 60 km suunta. Jotenkin hassua, että syrjäseudulla sen työpaikan pitäisi olla ihan kävelymatkan päässä.
Syrjäseudulla työmatka yleensä työpaikka on aina ylib30km päässä. Itse oken asunut aina maalla ja työmatkat ovat olleet aina 30-50km/suunta.
Ap:lla on asenneongelma.
Mutta toki on vähän huono juttu, jos osa-aiksinen työ kympin tai alle tuntipalkalla 50km päässä vaatii toisen auton ostoa.
Tähän niitä muutaman satasen kotteroita tarvitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne alat, joilla 80-100 pros. Etätyö on mahdollista, vaativat ainakin uran alussa jotain näkyvyyttä, toimistolla oloa, seminaareja, työmatkoja. Näin ainakin oman 25 v työkokemukseni perusteella. Ehkä sitten kun lapset koulussa? Tai voisiko puoliso ottaa vuorotteluvapaata, että saisit urasi alkuun? Tai aloitatko nyt ihan alusta, mikä on pohjakoulutus ja aiempi työkokemus?
Ilmeisesti saat vielä kotihoidontukea? Kun se päättyy voit toki saada työttömyyskorvausta mutta ehdot on nykyään kovat. Töitä pitää hakea ahkerasti ja työssäkäyntialue on 80km mutta voi olla pidempikin koska työmatkaan saa päivässä kulua kolme tuntia. Eli voivat edellyttää jopa 100km työmatkaa. Työkkärille ei ikävä kyllä riitä syyksi se inhimillinen peruste että lasten hoitopäivistä tulee kohtuuttoman pitkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maataloulomittaja. Niistä ainakin meillä pulaa.
En ole ap, mutta asun syrjässä ja täällä seudulla on tasan yksi maitotila eikä muita kuin hevosia joillakin.
Pitäisi ajaa reilusti yli 50km jotta navettaan pääsee eli vaikuttaa paljon missä päin Suomea syrjässä asuu.
Olen muuten ollut nuorena lomittajana ja tykkäsin työstäni.Asun pääkaupunkiseudulla ja ajan töihin yli 60 km suunta. Jotenkin hassua, että syrjäseudulla sen työpaikan pitäisi olla ihan kävelymatkan päässä.
Syrjäseudulla työmatka yleensä työpaikka on aina ylib30km päässä. Itse oken asunut aina maalla ja työmatkat ovat olleet aina 30-50km/suunta.
Ap:lla on asenneongelma.
Mutta toki on vähän huono juttu, jos osa-aiksinen työ kympin tai alle tuntipalkalla 50km päässä vaatii toisen auton ostoa.
Tähän niitä muutaman satasen kotteroita tarvitaan.
Miksi minulla on asenneongelma? Siksi että olen nuorena työllä selkäni rikkonut, vai siksi kun en halua pitää lapsia hoidossa 10-12 tuntia päivässä?
Tottakai minulla on auto, lähin kauppa ja terveyskeskus yms on 30km päässä ja niissä on pakko käydä melkein viikoittain.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo. Kannattaa miettiä, onko järkeä lähteä pienipalkkaiseen, raskaaseen työhön, etenkin kun lapset pieniä. Kuluja on yllättävän paljon. Pitää olla toimiva auto, sen huollot, renkaat, bensat, lasten päivähoito, mahdolliset työvaatteet, yms. Että onko se palkka mitä jää, riittävä korvaus siitä, että näet lapsia vaan 2h iltaisin. Kyllä te yhden palkalla pärjäätte+tuet. Näillä spekseillä, mitä annoit, ja mitä on kommentoitu, voit opiskella ihan mitä haluat, työllistymismahdollisuudet on niin huonot joka tapauksessa.
Tämä.
Lasten hoitoajat venyy väistämättä siihen 10h/päivä, jos hoitopaikka ei ihan naapurissa ole. Jos vielä olet viikot yksin lasten kanssa, eli työpäivän lisäksi sitten kaikki kotihommat siihen päälle (niitä on kuitenkin) niin kannattaa laskea onko työssäkäynnistä kodin ulkopuolella mitään hyötyä.
Eri asia sitten kun lapset koululaisia ja kulkevat jo itse. Päiväkoti-ikäisten kanssa tuo kombo on raskas.
Vaimolleni kävi vähän noin, toki oli sairastamistakin mukana.
Ei pikein päässyt työelämään ennen äitiysputkea, teki osa-aikaista työtä läheisellä varastolla, nyt viiden kympin lähestyessä voisi "mennä" töihin.
Mihinkään ei kelpaa, nuoremmat ja toisaalta vanhat ja kkokeneemmatajavat ohi. Osa-aikaista duunia 10€/h palkalla sentään löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kolmen lapsen päivähoitomaksutkin on jo sitä luokkaa että ihan pienellä palkalla ei kannata lähteä töihin varsinkaan 100km päähän. Työkkäri ei ikävä kyllä kysele mitä selkäsi kestää vaan vaatii että sitä pitää lähteä testaamaan kokeilemalla eri töitä. Voivat edellyttää työkokeiluja jolloin maksat siitä pienestä työttömyyskorvauksesta lasten päivähoitomaksut.
Jos selällesi ja ammattitaidollesi sopivaa työtä ei löydy sopivalta etäisyydeltä niin eihän tuossa ole muuta vaihtoehtoa kuin tulla toimeen miehen palkalla tai muuttaa sieltä syrjäseudulta pois.
No jos on selän loukannut niin, ettei mitään käytännön työtä voi tehdä....
On ammatit vähän hakusessa.
Puhelinmyyjä tai haastattelija.
Paskahommaa toki, mutta asettamasi reunaehdot tuntuvat mahdottomilta.
Elämä on valintoja. Tuokin on valinta, ettei halua lapsille pitkiä hoitopäiviä. Mun vanhemmat valitsi noin, asua syrjäseudulla työttömänä mieluummin kuin hakeutua kauemmas töihin. Sairauttakin oli. Itse valitsin toisin, en koe, että minulla oli edes ollut tuollaista valinnanvaraa, ei ollut esim. Perittyä tai puolison perimää tai ostamaa taloa, johon alkaa perhettä tekemään. Minun ammattivalikoimaa on rajanneet terveysseikat ja raha, mutta avoimin mielin eteenpäin, vaikka kivun ja harmituksen kyyneleet silmissä. (Harmituksen, kun en voinut opiskella haluamaani alaa.)
Ihmettelen, miksi teidän pitää asua siellä syrjäkylällä, jos mieskin on töissä satojen kilometrien päässä? Toki jos siihen on ihan oikea peruste niin sitten on, mutta aika hankala on tilanteesi. Jotain siivoojan töitäkin on ehdotettu, mutta sitä ei selkävikaisena tehdä, kuten ei ehkä pph:n hommiakaan, jos siinä on monta pientä nosteltavaa.
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maataloulomittaja. Niistä ainakin meillä pulaa.
Monilla syrjäseuduilla ei ole enää karjatiloja, joten ei ole töitäkään.
Lomittajien palkat ja työehdot ovat myös surkeinta, mitä löytyy, työt levällään joten työmatkat pitkät, tuntipslkka jokin vuosi sitten alkoi seiskalla.
Asun itse syrjäseudulla ja täällä on jatkuvasti pulaa lomittajia varsinkin kesäaikaan, kun vakkaraiden pitäisi pitää lomansa. Koko ajan kutsutaan lomalta töihin, kun ei sijaisia löydy.
Joillain alueilla on todella vahva maatalous. T. Itä-Savosta.
Tarkoitat: vahva karjatalous. Monin paikoin on vahva kasvinviljelypojhjainen maatalous, navetat ovat tyhjiä. Lomittajia ei siten tarvita.
Renkejä jonkin verran.
Mutta ap on selkävaivainen, joten se siitä.
Kannattaa lähteä yhdessä työkkärin kanssa selvittämään mitä työtä selkäsi kestää. Työkkärissähän on ns. vajaakuntoisten puoli jossa moniammatillisesti selvitetään työ- ja opiskelumahdollisuuksia. Eli saat työttömyyskorvausta tuolta ajalta.
Kysy kunnasta onko teidän kylällä tarvetta perhepäivähoitajalle? Sitä voi tehdä muutaman vuoden ilman sitä kurssia ja suoritat kurssin samalla. Ei tarvitse viedä omia lapsia hoitoon.