Johannan, 32, mies halusi hänen harrastavan seksiä muiden kanssa

Vierailija kirjoitti:

Täällä yksi, joka vilpittömästi kokee sen viime aikoina paljon parjatun sarjamonogamian omaksi jutukseen o/

Haluan aidosti olla yhden miehen nainen silloin kun olen parisuhteessa. Ei vain ole silloin silmiä eikä korvia muille miehille niin että edes huomaisin heitä. En myöskään ole tuntenut ikinä halua touhuta kenenkään muun kuin sen kulloisenkin oman kumppanin kanssa. Saan suurimmat kiksit parisuhdeseksistä, kun mukana on romanttisia tunteita. Pelkästä seksistä ilman tunteita en ole innostunut ikinä. Toisaalta sitten jos jossakin vaiheessa alkaa tuntua että suhde ei kertakaikkiaan enää toimi eikä sitä ole sellaiseksi mahdollista korjata, niin en koe huonoa omatuntoa jos nostan kytkintä. En ole sarjasuhteilija siinä mielessä että mulla tarvitsisi aina olla joku; viihdyn hyvin itseksenikin ja välillä saattaa mennä pitkiäkin aikoja sinkkuna. Mutta sitten jos matkalle osuu joku joka "kolahtaa", niin mikäs sen mukavampaa kuin antaa tunteiden viedä.

Musta on hyvä että erilaisista parisuhdemuodoista puhutaan nykyään enemmän ja että niiltä häivytetään kaikenlaista negatiivista stigmaa ja häpeää. Ei se ole keltään pois, jos aikuiset ihmiset löytää itselleen toimivan mallin olla ja elää. Viime aikoina se keskustelu on joissakin yhteyksissä tosin tuntunut saavan vähän sellaisia piirteitä, että ihan kuin _kukaan_ (sarja)monogamisti ei voisi olla onnellinen suhteessaan, tai ihan kuin _kaikki_ (sarja)monogamistit haluaisi todellisuudessa seksiä muidenkin kanssa, mutta eivät vaan kehtaa tunnustaa. Sellainen kyseenalaistaminen loukkaa ihan yhtä paljon kuin voisin kuvitella erinäisten kommenttien loukkaavan esim. avo- tai polysuhteessa eläviäkin. En oikein näe että miksi kenenkään tarvitsisi ruveta kierittelemään toisia tervassa ja höyhenissä, vaikka käsitykset ideaalista parisuhteesta poikkeaisikin.

teet itsekäs mielipiteistäs omia sääntöjä...ei keneltäkään pois muka. onha se kaikilta lähimmäisiltä aikuisilta tai lapsilta. ei luoja näin tarkoittanut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä miehen kanssa avoin suhde ja juurikin noista syistä, joita jutussa mainittu. Paitsi että miellä saa olla muutakin kuin seksiä. On lisännyt avoimuutta ja luottamusta suhteessa, enkä ihan heti olisi valmis palaamaan perinteiseen suhdemuotoon.

Tätäkin nyt toki jotkut miinustelee, koska kaikilla pitäisi selkeästi olla samat säännöt ja epäteilua, jos ei kunnioiteta Niitä Oikeita Parisuhteen Sääntöjä. :D En oo ikinä tajunnut, mitä se haittaa, jos muut toimii eri tavalla kuin itse, kun se toiminta on kaikille siinä mukana oleville täysin ok eikä mitään tehdä kenenkään selän takana. Silti aina löytyy joku naapurin Pirkko, joka ei millään lailla liity kuvioon, mutta pahoittaa silti mielensä asiasta. :D

Avoinsuhde-evankelistoille tyypillisesti ymmärrät asiat väärin. Ei ihmisiä yleisesti ottaen kiinnosta, jos joku haluaa elää avoimessa suhteessa. Mutta se mikä ihmisiä risoo on teikäläisille tyypillinen tuomitseminen ja "tietäminen" mikä on ihmisille parasta. Tuossa aloituksen jutussakin taas sormi pystyssä opastettiin pohtimaan asioita. Toinen mainio esimerkki on se vihreä toimittaja, joka on kuluneen vuoden kiertänyt jokaisessa lehdessä, joka on suostunut siitä jutun tekemään, kertomassa miten epäluonnollista, väärin, haitallista ja milteipä mahdotonta yksiavioisuus onkaan. Olette koko ajan vaatimassa, että "monogamianormi" pitää räjäyttää tajuamatta, että kun yksi normi katoaa, niin tilalle tulee toinen. Oletko sitten yhtä kiihkeästi vaatimassa polygamianormin purkua? Arvatenkaan et ole, koska sittenhän kaikki elävät sen Oikean Tavan™ mukaan, eikö niin?

Kivaa yleistystä. Mutta kiitos kuitenkin kommentista, selkeytti asioita! Mä en henk. koht. ole vaatimassa keneltäkään muulta yhtään mitään ja mun puolesta kaikki niin haluavat saavat elää monogamisessa suhteessa ihan rauhassa. Mua aina hämmentää tämä, miten asioita koetaan kovin syyllistävinä, vaikka en usko, että tuota aloituksen juttuakaan on sellaiseksi tarkoitettu. Monogamia on ihan hyvä suhdemuoto sellaisille ihmisille, jotka sen kokevat omakseen, ei sitä varmaan kukaan kiellä. Ajatus tässä lähinnä on se, että herätellään ihmisiä, että monogamia ei ole ainoa mahdollinen suhdemuoto ja muitakin vaihtoehtoja on tarjolla. Jos sitten haluaa _valita_ sen monogamian, niin eihän siinä ole mitään pahaa ja on ihan yhtä ok kuin minkä tahansa muun suhdemuodon valitseminenkin. Että ei paheksuta toisten valintoja suhdemuodoista riippumatta, sitä tässä lähinnä haen.

P.s. olen sama tyyppi, jolle vastasit. Joku muu anonyymi vastaili sulle ensin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä miehen kanssa avoin suhde ja juurikin noista syistä, joita jutussa mainittu. Paitsi että miellä saa olla muutakin kuin seksiä. On lisännyt avoimuutta ja luottamusta suhteessa, enkä ihan heti olisi valmis palaamaan perinteiseen suhdemuotoon.

Tätäkin nyt toki jotkut miinustelee, koska kaikilla pitäisi selkeästi olla samat säännöt ja epäteilua, jos ei kunnioiteta Niitä Oikeita Parisuhteen Sääntöjä. :D En oo ikinä tajunnut, mitä se haittaa, jos muut toimii eri tavalla kuin itse, kun se toiminta on kaikille siinä mukana oleville täysin ok eikä mitään tehdä kenenkään selän takana. Silti aina löytyy joku naapurin Pirkko, joka ei millään lailla liity kuvioon, mutta pahoittaa silti mielensä asiasta. :D

Avoinsuhde-evankelistoille tyypillisesti ymmärrät asiat väärin. Ei ihmisiä yleisesti ottaen kiinnosta, jos joku haluaa elää avoimessa suhteessa. Mutta se mikä ihmisiä risoo on teikäläisille tyypillinen tuomitseminen ja "tietäminen" mikä on ihmisille parasta. Tuossa aloituksen jutussakin taas sormi pystyssä opastettiin pohtimaan asioita. Toinen mainio esimerkki on se vihreä toimittaja, joka on kuluneen vuoden kiertänyt jokaisessa lehdessä, joka on suostunut siitä jutun tekemään, kertomassa miten epäluonnollista, väärin, haitallista ja milteipä mahdotonta yksiavioisuus onkaan. Olette koko ajan vaatimassa, että "monogamianormi" pitää räjäyttää tajuamatta, että kun yksi normi katoaa, niin tilalle tulee toinen. Oletko sitten yhtä kiihkeästi vaatimassa polygamianormin purkua? Arvatenkaan et ole, koska sittenhän kaikki elävät sen Oikean Tavan™ mukaan, eikö niin?

Kivaa yleistystä. Mutta kiitos kuitenkin kommentista, selkeytti asioita! Mä en henk. koht. ole vaatimassa keneltäkään muulta yhtään mitään ja mun puolesta kaikki niin haluavat saavat elää monogamisessa suhteessa ihan rauhassa. Mua aina hämmentää tämä, miten asioita koetaan kovin syyllistävinä, vaikka en usko, että tuota aloituksen juttuakaan on sellaiseksi tarkoitettu. Monogamia on ihan hyvä suhdemuoto sellaisille ihmisille, jotka sen kokevat omakseen, ei sitä varmaan kukaan kiellä. Ajatus tässä lähinnä on se, että herätellään ihmisiä, että monogamia ei ole ainoa mahdollinen suhdemuoto ja muitakin vaihtoehtoja on tarjolla. Jos sitten haluaa _valita_ sen monogamian, niin eihän siinä ole mitään pahaa ja on ihan yhtä ok kuin minkä tahansa muun suhdemuodon valitseminenkin. Että ei paheksuta toisten valintoja suhdemuodoista riippumatta, sitä tässä lähinnä haen.

P.s. olen sama tyyppi, jolle vastasit. Joku muu anonyymi vastaili sulle ensin.

Lisään vielä, että mä en ainakaan syyllistänyt ketään. Kerroin, että meillä on avoin suhde ja meillä se toimii ja ihmettelin, miksi jotkut kokevat tämän miinustamisen arvoiseksi asiaksi. Ymmärtäisin tämän, jos olisin kirjoittanut että monogamia on väärin ja kaikkien tulisi elää avoimessa suhteessa. Niin en kuitenkaan missään nimessä sanonut enkä ole sitä mieltä. Tulee fiilis, että nämä miinustelijat kokevat meidän valinnan vääräksi.

18 lisää vielä, että omalla kohdalla lisääntynyt puhe avoimista suhteista ja polyamoriasta on kyllä vaikuttanut omaankin ajatteluun, vaikka miten rakastankin olla yhden miehen nainen kerrallaan. Se on myös laittanut hyvällä tavalla tutkimaan mun omia kipupisteitä parisuhteessa. Tämänkin takia on mun mielestä hirmu hyvä, että erilaisista elämäntavoista keskustellaan nykyään avoimemmin. Ei sen tarvitse välttämättä vaikuttaa omaan käyttäytymiseen.

Ensin kun joku hehkutti avointa suhdetta, niin olin että wtf, eihän tuo nyt ole mikään oikea parisuhde. Mutta sitten luin niitä perusteluja, ja onhan se nyt valtavan kaunista että haluaa antaa kumppanilleen mahdollisuuden nauttia seksistä monipuolisesti. Sellainen vaatii varmasti myös kanttia, tervettä itsetuntoa ja kuten moni on täällä sanonutkin, niin äärimmäisen sujuvaa ja avointa kommunikointia.

Jos olisin hyvässä parisuhteessa jossa mies haluaisi kokeilla välillä muita tai kokeilla jotakin sellaista mitä en itse pystyisi jostakin syystä tarjoamaan, niin en oikein tiedä millä perusteella haluaisin sen häneltä kieltää. Mulle rakastaminen on ensisijaisesti sitä että haluaa sen toisen olevan onnellinen, ja jos kumppanin onni lisääntyy sillä että pääsee välillä vieraisiin niin totta kai sen haluaisi mahdollistaa. Tai ainakin haluaisin haluta mahdollistaa. Mulle ongelma olisi ehkä siinä, että koen parisuhdeseksin olevan aika intiimiä ja erityistä, ja pelkäisin että se erityisyys kuolee jos painellaan muitakin. Lisäksi luulen, että kammoksuisin ajatusta esim. suihinotosta, jos tiedän että se kulli on vastikään uinut jonkun toisen sisällä. Tuntuisi varmaan myös jossakin määrin pahalta tietää, että joku toinen on juuri hyväillyt miehen ihoa, ovat hikoilleet kiihkoissaan toisiaan vasten jne. En osaa selittää miksi nuo tuntuisi pahalta, kun en osaa olla yhtään mustasukkainen miehen aiemmista kumppaneista ja partnereista (jotka ovat olleet kuvioissa ennen meidän välistä suhdetta). En myöskään haluaisi rajoittaa, kahlita tai yrittää omistaa ketään. Joku siinä ajatuksessa vaan silti tökkii.

Noistakin voisin varmaan silti ehkä päästä yli pienellä ajatustyöllä. Sen sijaan mulle olisi luultavasti mahdoton paikka, jos mies haluaisi mun harrastavan seksiä jonkun toisen kanssa.

Onko teidän avoimessa suhteessa elävien parisuhdeseksi muuttunut sen jälkeen, kun kuvioon on tullut muita partnereita? Onko seksi oman kumppanin kanssa erilaista tunnetasolla tai muuten? Ihan vain uteliaisuudesta kysyn.

kauas on vieraannuttu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä yksi, joka vilpittömästi kokee sen viime aikoina paljon parjatun sarjamonogamian omaksi jutukseen o/

Haluan aidosti olla yhden miehen nainen silloin kun olen parisuhteessa. Ei vain ole silloin silmiä eikä korvia muille miehille niin että edes huomaisin heitä. En myöskään ole tuntenut ikinä halua touhuta kenenkään muun kuin sen kulloisenkin oman kumppanin kanssa. Saan suurimmat kiksit parisuhdeseksistä, kun mukana on romanttisia tunteita. Pelkästä seksistä ilman tunteita en ole innostunut ikinä. Toisaalta sitten jos jossakin vaiheessa alkaa tuntua että suhde ei kertakaikkiaan enää toimi eikä sitä ole sellaiseksi mahdollista korjata, niin en koe huonoa omatuntoa jos nostan kytkintä. En ole sarjasuhteilija siinä mielessä että mulla tarvitsisi aina olla joku; viihdyn hyvin itseksenikin ja välillä saattaa mennä pitkiäkin aikoja sinkkuna. Mutta sitten jos matkalle osuu joku joka "kolahtaa", niin mikäs sen mukavampaa kuin antaa tunteiden viedä.

Musta on hyvä että erilaisista parisuhdemuodoista puhutaan nykyään enemmän ja että niiltä häivytetään kaikenlaista negatiivista stigmaa ja häpeää. Ei se ole keltään pois, jos aikuiset ihmiset löytää itselleen toimivan mallin olla ja elää. Viime aikoina se keskustelu on joissakin yhteyksissä tosin tuntunut saavan vähän sellaisia piirteitä, että ihan kuin _kukaan_ (sarja)monogamisti ei voisi olla onnellinen suhteessaan, tai ihan kuin _kaikki_ (sarja)monogamistit haluaisi todellisuudessa seksiä muidenkin kanssa, mutta eivät vaan kehtaa tunnustaa. Sellainen kyseenalaistaminen loukkaa ihan yhtä paljon kuin voisin kuvitella erinäisten kommenttien loukkaavan esim. avo- tai polysuhteessa eläviäkin. En oikein näe että miksi kenenkään tarvitsisi ruveta kierittelemään toisia tervassa ja höyhenissä, vaikka käsitykset ideaalista parisuhteesta poikkeaisikin.

teet itsekäs mielipiteistäs omia sääntöjä...ei keneltäkään pois muka. onha se kaikilta lähimmäisiltä aikuisilta tai lapsilta. ei luoja näin tarkoittanut

Millä tavalla se olisi pois lähimmiltä aikuisilta? Lapsipointin ymmärrän, mutta jos niitä ei ole?

Luojan tarkoituksiin vetoaminen on myös vähän kyseenalaista. Mistäs sinä ne tiedät? Tai miksi meidän tulisi elää sellaisten tarkoitusperien mukaan? Jos vetoat raamattuun, niin siellä on monta muutakin seikkaa joita ei nykypäivänä enää noudateta, koska se ei ole tarkoituksenmukaista. Miksi siis parisuhdemalli tulisi kuitenkin edelleen ottaa sieltä?

Eihän tuossa rinnastettu tanssimista suoraan seksiin, vaan sen jonkun muun kuin oman puolison kanssa lähellä olemiseen, huomion saantiin ja kanssakäymiseen sellaisella tavalla, joka ilman sitä musiikkia ja tanssimista olisi vähintäänkin epäilyttävää toimintaa. Sellaista toimintaa ei moni varmaankaan katsoisi hyvällä, ellei siihen sitten olisi lupa kumppaniltaan ja myöskin hänen hyväksyntänsä asialle.

Mustasukkaisuushan kumpuaa monesti ihmisen omasta epävarmuudesta, huonosta itsetunnosta/-luottamuksesta ja peloista. Ja se valitettavasti sairastuttaa jatkuvasti parisuhteita.

Ja toinen, mikä sairastuttaa parisuhteita, on toisen itsestäänselvyytenä pitäminen. Silloin ihmiset eivät vaan jaksa panostaa toiseen arjen tasolla, koska hän pysyy siinä ilman mitään kommervenkkejäkin, niin sen sijaan voidaan vaan selata somea ja tuijottaa telkkaria, koska se on niin paljon kivempaa ja vaivattomampaa.

Noh, kukin tallaa tavallaan. Tsemppiä kaikille.

Vierailija kirjoitti:

Noistakin voisin varmaan silti ehkä päästä yli pienellä ajatustyöllä.

Miksi ihmeessä siitä pitäisi päästä yli? Jos ajatus tuntuu vastenmieliseltä, niin miksi pitäisi alkaa tekemään töitä sen eteen että se ei tuntuisi? Eihän missään muussakaan asiassa sitä vaadita. Et sinä pääsiäisen aikaan näe juttuja, joissa maanitellaan ihmisiä vaan rohkeasti maistelemaan mämmiä, vaikkei se maistuisikaan.

Vierailija kirjoitti:

Olen kuitenkin sitä mieltä että suurin osa ihmisistä olisi onnellisempia jos turha mustasukkaisuus yritettäisiin tietoisesti heittää pois. Antaisimme kumppanin nauttia, mutta silti olisimme sen yhden mielitietyn kumppanin tuki ja turva. Se kuulostaa ja tuntuu paljon paremmalta kuin suhde jossa kytätään, epäillään,vihataan.

Ei odotus uskollisuudesta tarkoita mustasukkaisuutta tai kyttäämistä, epäilyä ja vihaamista. Minä en kyttää puolisoni menemisiä ja ystäviä tai ystävien sukupuolta. Mutta olen sitä mieltä, että parisuhteessa kun ollaan niin seksi on vain ja ainoastaan meidän välillä. Tämä asia on keskusteltu ja selvä molemmille. Jos toinen sitten joskus haluaakin hypätä toiseen sänkyyn, niin sekin on mahdollista, mutta se sitten tarkoittaa tämän suhteen loppua. Tämäkin asia on puhuttu ja molemmille selvä.