Kun lapsi jää innoissaan päiväkotiin
Moni toitottaa, että ei voi meillä olla huono päiväkoti, kun lapsi kerran viihtyy siellä, viihtyy niin hyvin, että on innokkaasti menossa eikä lähtisi pois vaan viettäisi siellä mieluusti päivittäin 9 tuntia ja kaikki lomat.
TAJUATTEKO, mitä tämä tarkoittaa? Että lapsen kiintymyssuhde kotiin ja vanhempiin on silloin niin vakavasti vaurioitunut, että hän on alkanut pitää laitosympäristöä parempana kuin kotia. Että lapsi ei enää miellä kotia kodiksi vaan pitää päiväkotia, hoitajia ja kavereita ensisijaisen kiintymyksensä kohteina. Koti on vain nukkumapaikka, vanhemmat vain " niitä joiden kanssa mä elin vauvana" ja jotka nyt antavat ruokaa ja syliä ja Lintsireissuja ja muita bonareita. Lapsi siis mieltää päiväkodin normaalitilanteeksi ja kodin erityistilanteeksi.
(Tosin taitaa tämä suhtautuminen olla aina normaalia vanhempienkin keskuudessa. Lapsi hoitoon vaan kun on kiire " oikeaan" elämään sinne töihin.)
Kommentit (78)
Lapsen tempperamentti vaikuttaa myös. Toinen on arempi luonnostaan, mutta hyvä kiintymyssuhde vanhempaan mahdollistaa iloiset hoitopäivät myös aremmalle lapselle.
Minusta asia on aivan päinvastoin kuin kerroit. Kertaus: kun lapsella on hyvä kiintymyssuhde vanhempiin, hän on luottavainen myös kodin ulkopuolella ilman vanhempia, luottaminen muihinkin aikuisiin on silloin helppoa.
Minulla on itsellänikin varsin arka tämä nuorimmainen!!!!!!!!!!!
T:37/42
P.S En ymmärrä pointtiasi ollenkaan. Miksi tartuit tekstiini ja aloit vääristellä?
yli 40 kaverin joka sai jokin aika sitten ADHD -diagnoosin. Oli ihmetellyt aina kun elämä ei vain lähtenyt kulkemaan kunnolla koskaan. Oli tosi helpottunut diagnoosista.
Hän on luonteeltaan varttunut 8-kuukaudessa erittäin sosiaaliseksi.
Minä näen äitinä asian niin kuten useimmat ammattilaiset, että lapsen kehitys ei rajoitu ainoastaan kotipiiriin ja läheisiin perhesuhteisiin. Huolimatta ulkopuolisesta elämästä lapset eivät vieraudu kuvailemallasi tavalla kodistaan ja vanhemmista. Kannattais kai lukea aiheesta enemmän ennenkuin alkaa touhottaa...
toinen ujo ja toinen hyvin sosiaalinen ja luottavainen. Miten ujon kohdalla sitten päiväkodissa tuumataan? Tuumatanko, että on huonoista ja epämääräisistä kotioloista lapsi lähtöisin? Kuitenkin molemmilla lapsilla samat kotiolot ja sama perhe jne... Aika ahdistavia kommentteja saa lukea täältä.
Hus, mene pois palstalta jos et kestä keskustelua.
Vierailija:
Vierailija:
eikä niitä saa aikaan kasvatuksella tai sen puutteella, rakkaudella tai sen puutteella. Niiden " lisääntyminen" johtuu diagnosoinnista. Se on hyvä asia koska lapset saavat apua eikä heistä enää tule hiljaisiksi piiskatuja peräkammarin poikia tai kestokoheloita mattinykäsiä tai rivirikollisia vaan he saavat kunnollisen elämän. Jos jotain niin neurologisten ongelmien " lisääntyminen" on siis merkki siitä että lapsista välitetään ENEMMÄN kuin ennen.....taidan lähteä ampumaan itseni.. taas kerran...
T Dysfasiaa-SAIRASTAVAN lapsen äiti
Päiväkoti sen sijaan voi lieventää käytöshäiriöitä, kun siellä on muksuille edes jonkinlaiset rajat. Monille esim. maahanmuuttajalapsille on parempi olla pk:ssa kuin syrjäytymässä (lopullisesti) kotona.
se päiväkodissa viihtyvä lapsihan voi olla silleen kiaroon kasvanu, että se on niiiiiiiiiiiin sosiaalinen, että *nauttii* muiden lasten seurasta.
kauhea, kaueaa.
luulot pois vaan semmosilta ja pimeeseen (koti) komeroon häpeämään!!
Kotihoidossa olevat lapseni ovat erittäin sosiaalisia ja muiden lasten seurassa sekä virikkeiden parissa päivittäin. P...apuhetta, että lapsi olisi pk:ssa oman parhaansa ja mukavuutensa vuoksi. Poikkeuksena tietysti erityislapset, jotka mielestäni päiväkotiin kuuluvatkin, jos vanhempana ei satu olemaan kasvatuksen ammattilaista.
Jos lapsella olisi mahdollisuus itse valita, hän olisi varmasti kotihoidossa. Eri asia ovat tietenkin lapset, joiden kotiolot ovat niin ankeat, että siksi haluavat mieluummin päiväkotihoitoon!
heillä ilmeni käytöshäiriöitä tai oppimisvaikeuksia. Nyt tiedetään enemmänja erityislasten ongelmat on diagnosoitu ja he saavat apua.
Ei päiväkodit aiheuta dysfasiaa tai adhd- oireyhtymää.
Minä ainakin toivon kovasti, että lapsesni saisi kavereita ja viihtyisisitten kun hän aloittaa päiväkdissa. Nyt on vielä kotihoidossa.
Vierailija:
Ei päiväkodit aiheuta dysfasiaa tai adhd- oireyhtymää.
Molemmat ovat saaneet olla nyt 2 kk kotona ja " innokkaampi" tarhalainen on välillä kysellyt että pääsiskö jo tarhaan... (meidän lähellä ei valitettavasti asu ikätovereita)
Ennen en ole tätä ketjua avannut, kun luulin tätä otsikon perusteella vähän toisenlaiseksi. Nyt tajusinkin, että joku kirjoitti minun ajatukseni tänne.
Olisi kiintoisaa kuulla tosiaan teoria siihen että perheessä on kaksi eritavoin päivähoitoon suuntautuvaa lasta...
Joillakin ne on elämän reaaliteetit hukassa.
Kuin tyhmää porukkaa täällä oikein pesii???
Mikään päiväkoti ei aiheuta lapsessa tunne-elämän häiriöitä, kyllä se lähinnä vanhemmissa on vika!
Normaalia lasta ei päiväkoti vahingoita, se on totuus. Niitä epänormaaleja kyllä voikin.
Vierailija:
Jos lapsella olisi mahdollisuus itse valita, hän olisi varmasti kotihoidossa. Eri asia ovat tietenkin lapset, joiden kotiolot ovat niin ankeat, että siksi haluavat mieluummin päiväkotihoitoon!
ja tunne-elämän häiriöinä? Vanhemmat ovat useimmissa tapauksissa olleet täysin terveitä, hyvin koulutettuja ja työssäkäyviä. Terveisin LTO, joka on nähnyt aika paljon uransa aikana
Alan epäillä (ja samalla kenties toivoa) että ap yksinään tehtailee näitä " samaa mieltä" -vastauksia.
Vierailija:
Luin tekstisi uudestaan.Kappaleet 1, 4 ja 5. Miksi syyllistät arkojen lasten äitejä? Laitatko ystävällisesti jotain faktaa syytöstesi perään.
Arka ja ujo lapsi ei ole kasvatuksen (tai huonojen kotiolojen, kuten annat ymmärtää) tulos.
Pyytäisin perehtymään kunnolla ujouden ja arkuuden etiologiaan.
t.37
aran äiti, ei 37.