Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Muita 3-kymppisiä opiskelijoita?
Kommentit (24)
yksi amk-tutkinto on mutta haluaisin vaihtaa alaa ja haaveilen yliopisto-opinnoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja VARSINKAAN sä lisurintekijä et kuulu joukkoon! Tarkoitukseni oli muodotaa luuseriklubi!
t. ap
Vierailija:
Ja VARSINKAAN sä lisurintekijä et kuulu joukkoon! Tarkoitukseni oli muodotaa luuseriklubi!
t. ap
t. lisurintekijä
En ole vielä pyrkinyt, mutta ehkä ensi vuonna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
viimeiset 12 vuotta, eikä loppua näy. Taidan päästä klubiin? :)
Tosin lapsia olen sitten väsännyt liudan, mutta nyt riitti se ja meitsi maisteriksi!
olen 34 vuotta ja eka korkeakoulututkinto kesken. Välillä olen ollut töissä ja äitinä kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 31 ja ei ole aiempaa tutkintoa.
Ihan kohtuullisia töitä olen saanut, mutta ei mitään uraa, sillä vihaan toimistotöitä. Haaveena olisi nyt kotiäiti-aikana saada luetuksi ammatti ihan täysin toiselta alalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sekä AMK- että yliopisto-opinnot puolitiessä...Syksyllä jatkuu opinnot...
No okei, on mulla tuoreehko kanditutkinto, mutta opiskelen sekä amk:ssa että yliopistossa ja nyt amk yli puolessavälissä. En ole ollut pitkiä aikoja töissä eli olen opiskellut sitä ja tätä koko tämän ajan, mitä nyt vuoden-pari ollut enemmän töissä kuin opiskellut.
Pahinta on se, etten koe nykyistäkään opiskelualaani omaksi. Se vähän ahdistaa. Työkokemuksenikin on aivan eri alalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ne lukiosta tulleet ekan vuoden opiskelijat... ainakin näin kolmekymppisen silmin katsottuna... :)
Joskus vähän päälle parikymppiset näyttävät väsyneille ja rasittuneille, ikäistään vanhemmille. Biletystä, töitä ja opiskelua samaan aikaan ei välttämättä ole pelkkää nautintoa.
Vähänkö ne on muuten lapsen näköisiä
ne lukiosta tulleet ekan vuoden opiskelijat... ainakin näin kolmekymppisen silmin katsottuna... :)
Vähänkö kommenttisi kuulosti typerältä... ainakin näin kaksvitosena valmistuvan mielestä.
Olen aloittanut yliopisto-opintoni yhden välivuoden jälkeen ja olen olen valmistumassa kuudessa vuodessa. Opintojeni aikana ystäväpiirini on kuulunut kaikenikäisiä opiskelijoita, joiden elämäntilanteet muodostavat aika laajan kirjon. Ei minua haittaa, jos joku aloittaa yliopisto-opinnot keski-iässä tai vaikka eläkkeellä. Itsensä sivistäminen on iästä riippumatta aina hienoa.
Niillä lapsennäköisillä opiskelijoilla voi olla vähemmän elämänkokemusta, mutta he ovat juuri lukiosta valmistuneina yleensä melko hyvässä terässä, mitä tulee opiskeluun. Älykkyys ja lahjakkuus ilmenevät myös usein melko nuorella iällä, joten niitä kannattaa alkaa työstää varhain. Olen ihan kiitollinen, että professorini piti minua täysinäisenä jäsenenä akateemisessa yhteisössä ja pyysi tutkimusavustajaksi kahden opiskeluvuoden jälkeen.
Jotkut 18-vuotiaat näyttää tosi lapsilta. Monta täysi-ikäistä olen pitänyt 14-vuotiaina. Ei se kuitenkaan tarkoita, että olisin epäillyt heidän älyllistä kapasiteettiaan tai kykyjään opiskella tms. Relaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ne lukiosta tulleet ekan vuoden opiskelijat... ainakin näin kolmekymppisen silmin katsottuna... :)
Vähänkö ne on muuten lapsen näköisiä
ne lukiosta tulleet ekan vuoden opiskelijat... ainakin näin kolmekymppisen silmin katsottuna... :)
Vähänkö kommenttisi kuulosti typerältä... ainakin näin kaksvitosena valmistuvan mielestä.
Olen aloittanut yliopisto-opintoni yhden välivuoden jälkeen ja olen olen valmistumassa kuudessa vuodessa. Opintojeni aikana ystäväpiirini on kuulunut kaikenikäisiä opiskelijoita, joiden elämäntilanteet muodostavat aika laajan kirjon. Ei minua haittaa, jos joku aloittaa yliopisto-opinnot keski-iässä tai vaikka eläkkeellä. Itsensä sivistäminen on iästä riippumatta aina hienoa.
Niillä lapsennäköisillä opiskelijoilla voi olla vähemmän elämänkokemusta, mutta he ovat juuri lukiosta valmistuneina yleensä melko hyvässä terässä, mitä tulee opiskeluun. Älykkyys ja lahjakkuus ilmenevät myös usein melko nuorella iällä, joten niitä kannattaa alkaa työstää varhain. Olen ihan kiitollinen, että professorini piti minua täysinäisenä jäsenenä akateemisessa yhteisössä ja pyysi tutkimusavustajaksi kahden opiskeluvuoden jälkeen.
Sama pätee varmaan graduun. Opinnoissa menossa seitsemäs vuosi, ikää ei ole vielä ihan tuota kolmeakymmentä. Kovasti yritän valmistua ennen kuin 30-vuotisjuhlia viettelen.
Miten teidän puolisto/perhe suhtautuu pitkittyneisiin opintoihin? Suoraan sanottuna itse uskoin aina valmistuvani tavoiteajassa, mutta niin ei sitten tapahtunutkaan ja kolautti vähän itsetuntoa vaikka taustalla on uupumusta ja muita onlgemia. Mies tukee, mutta samalla tuntuu "epäreilulta" hänen kannaltaan että hän on ollut jo vuosikausia työelämässä kun minä olen vain opiskelija ja päivät on aika vapaita.
Perheeni taas on suorittajakeskeistä ja aika kovia kritisoimaan opintojeni kestoa. Pakko vain yrittää olla välittämättä, aikuisiahan tässä ollaan ja parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Yritän olla pitämättä itseäni luuserina, koska teen elämässä kuitenkin kaikenlaista ja olen olut töissä opintojen ohella. Kaikki ajallaan, kenties?
Ei se ole mielestäni haukkumista että näyttää nuorelle. Kaikki tietävät että ovat teräviä!
Vähänkö ne on muuten lapsen näköisiä
ne lukiosta tulleet ekan vuoden opiskelijat... ainakin näin kolmekymppisen silmin katsottuna... :)
Vähänkö kommenttisi kuulosti typerältä... ainakin näin kaksvitosena valmistuvan mielestä.
Olen aloittanut yliopisto-opintoni yhden välivuoden jälkeen ja olen olen valmistumassa kuudessa vuodessa. Opintojeni aikana ystäväpiirini on kuulunut kaikenikäisiä opiskelijoita, joiden elämäntilanteet muodostavat aika laajan kirjon. Ei minua haittaa, jos joku aloittaa yliopisto-opinnot keski-iässä tai vaikka eläkkeellä. Itsensä sivistäminen on iästä riippumatta aina hienoa.
Niillä lapsennäköisillä opiskelijoilla voi olla vähemmän elämänkokemusta, mutta he ovat juuri lukiosta valmistuneina yleensä melko hyvässä terässä, mitä tulee opiskeluun. Älykkyys ja lahjakkuus ilmenevät myös usein melko nuorella iällä, joten niitä kannattaa alkaa työstää varhain. Olen ihan kiitollinen, että professorini piti minua täysinäisenä jäsenenä akateemisessa yhteisössä ja pyysi tutkimusavustajaksi kahden opiskeluvuoden jälkeen.
32 vee, tutkinnon suoritus vaiheessa sekä amk:ssa että yliopistolla. Tarkoitus olisi vielä joskus saada jonkunlaiset paperit kouraan!
Alue: Aihe vapaa
t. äskeinen