Lue keskustelun säännöt.
Haluan uskoa Jeesukseen mutta en uskalla tunnustaa sitä läheisilleni
26.12.2020 |
He ovat ateisteja ja naureskelevat kaikelle uskon asioille, eikä minusta ole sitä uhmaamaan! Saanko anteeksi Jumalalta jos en tunnusta häntä julkisesti, mutta hiljaa mielessäni uskon? Teenkö syntiä jos en kerro uskostani muille? Auttakaa.
Kommentit (9)
Ei Jumalaa tarvitse hävetä. Alkukirjon aikaan monet kieltäytyivät henkensä uhallakin häpeämästä. En tarkoita, että sinun täytyisi marttyyrina kuolla, mutta älä häpeäkään sillä monet ovat pitäytyneet Jumalassa paljon pahemmankin edessä kuin ateisti-sukulaisesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus on tullut puheeksi miehen perheen kanssa, jotka eivät usko. Olen sanonut, että minä uskon, eivätkä he ole mitään pahaa sanoneet. Sitä voi sanoa, jos puheeksi tulee, ilman että tyrkyttää. Jos haluavat keskustella asiasta, niin juttele reippaasti.
Ei kannata etukäteen murehtia mitä muut ajattelee tai mitä voi tapahtua, luottaa vaan Jumalaan.
Voit rukoilla Jumalalta apua uskosta puhumiseen, viisautta valita sanat oikein ja rohkeutta siihen.
Jeesuksellekin naurettiin ja
hän sanoi, et meitäkin tullaan pilkkaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voit kerätä rohkeutta ja rukoilla jonkin aikaa, ennenkuin kerrot heille. Raamatussa kehotetaan kertomaan uskostaan, mutta älä ota tästä painetta.
Rukoile Jumalaa, että hän johdattaisi tilanteen. Voit kertoa vaikka yhdelle kerrallaan. Voi olla heillekin parempi, että kerrot olleesi uskossa jo jonkin aikaa, etteivät he huolestu sinun ns. hurahtaneen jotenkin.
Tuo "hurahtaa"- sana on aika hassu eikä vastaa todellisuutta, mutta ateistit ja ei-uskovat käyttävät sitä. Uskovalle usko on maailman luonnollisin ja ihanin asia, se on rauhaa Jumalan kanssa Jeesuksen sovitustyön kautta.
Ap. Kerro sitten kun tuntuu sopivalta ja on hyvä hetki. Jumala näkee kaiken ja ymmärtää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo tiedän tunteen, olen itsekin uskovainen ja välillä on vaikea todistaa uskostaan. Sen voi tehdä pienillä tavoilla, ja pikkuhiljaa tulee rohkeutta lisää. Esim. jos puhutaan uskosta ja kuka uskoo tms, sanot lyhyesti "no itse asiassa mä uskon Jumalaan" ja se oli jo todistus. Jos joku vaikuttaa kiinnostuneelta, kerrot sit enempi.
Mutta kyllä itsellekin on tullut tilanteita että olen ollut hiljaa vaikka olis ollut selvä tilaisuus todistaa...
Tärkeintä on et uskot ja edes joskus jotenkin kerrot siitä.
Siunausta! ❤
Läheiseni ovat uskontovastaisia ja joudun naurun ja pilkan alaiseksi jos alan puhumaan tosissani Jeesuksesta.