Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Yliopistoiskuista syytetty nainen oli yksinäinen
26.05.2014 |
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288693719552.html
"- Jos elämäni olisi mennyt sillä tavalla, että olisi ollut jotakin säännöllistä mielekästä tekemistä, opiskelupaikka tai ystäviä, olisin välittömästi sanonut (syytetylle miehelle), että en tässä mukana ole, nainen sanoi viestittelystään toisen syytetyn kanssa.
Hän kertoi syrjäytyneensä sosiaalisesti täysin. Ennen kuin syytetty mies vieraili hänen luonaan viime tammikuussa, niin edellisen kerran hänellä oli käynyt joku vieras kylässä seitsemän vuotta sitten lukioaikaan."
Kauheaa, tunnistin tästä itseni. Olen samanikäinen tuon naisen kanssa (24-vuotias) ja elän myös täysin yksin. Minulla ei ole yhtään ystävää eikä suhteita perheeseeni. Minunkin kohtaloni olisit käytännössä voinut olla tuo :(
Kommentit (64)
AP ei kannata luovuttaa, varmasti sulle tästäkin pienestä maasta löytyy vielä samanhenkisiä ystäviä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 20:13"]
Onko ap ollut aina nainen, löytyykö jalkovälistä naisen tavarat ja kurkusta naisen ääni? Sillä vain, että jotain erojakin tähän otsikoihin nousseeseen voi löytyä.
[/quote]
Olenkohan jotenkin yksinkertainen, kun en tajua tätä viestiä? Voisitko tarkentaa, mitä oikein tarkoitat?
[quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 19:38"][quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 19:33"]
Mietin miten elämä menee noin yksinäiseksi? Onko sinulla joskus ollut ystäviä?
[/quote]
Lapsena minulla vielä oli ystäviä, mutta sitten yläasteella minut tavallaan hylättiin pois porukasta. Sen jälkeen en ole ystävystynyt kenenkään kanssa. Tuntuu, etten osaa olla normaali ja siksi en osaa ystävystyä.
ap
[/quote]
Ei sun tarvii normaali olla, ei ainakaan mun ystävät oo. Moni on omalaatuinen, vähän outo, mutta ei se haittaa. Sä ehkä näät itsessäs vaan ne huonot puolet, mutta jos suhun tutustuis, varmasti löytäis enemmän hyviä kuin huonoja puolia. Sun pitäis vaan löytää itsestäs rohkeus lähtee etsimään kavereita. Se on pelottavaa, koska pitää olla avoin ja sosiaalinen. Jos on huono itsetunto, yleensä keskittyy enemmän siihen omaan olemiseen kun toiseen. Jos tuntuu ihan mahdottomalta lähtee ihmisten pariin tutustumaan toisiin, hae apua. Esim. Punaisen Ristin paikallistoimistosta tai mielenterveysyhdistyksistä kannattaa kysellä, voit saada tukihenkilön, joka auttaa sua rentoutumaan ja vieraisiin ihmisiin tutustuminen helpottuu. Ne tyypit on oikeesti kivoja, niitten kans voi jutella tai käydä kahvilla tai ihan mitä vaan. Rohkeesti vaan yrittämään, kukaan ei voi sun puolesta aloitetta tehdä. :)
Alue: Aihe vapaa
Tässä nyt ei taida olla kyse seksin puutteesta vaan ihan yleisestä yksinäisyydestä.