Yliopistoiskuista syytetty nainen oli yksinäinen
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288693719552.html
"- Jos elämäni olisi mennyt sillä tavalla, että olisi ollut jotakin säännöllistä mielekästä tekemistä, opiskelupaikka tai ystäviä, olisin välittömästi sanonut (syytetylle miehelle), että en tässä mukana ole, nainen sanoi viestittelystään toisen syytetyn kanssa.
Hän kertoi syrjäytyneensä sosiaalisesti täysin. Ennen kuin syytetty mies vieraili hänen luonaan viime tammikuussa, niin edellisen kerran hänellä oli käynyt joku vieras kylässä seitsemän vuotta sitten lukioaikaan."
Kauheaa, tunnistin tästä itseni. Olen samanikäinen tuon naisen kanssa (24-vuotias) ja elän myös täysin yksin. Minulla ei ole yhtään ystävää eikä suhteita perheeseeni. Minunkin kohtaloni olisit käytännössä voinut olla tuo :(
Kommentit (64)
[quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 19:28"]
Oletko sinä suunnitellut myös joukkomurhaa?
[/quote]
En ole, mutta jotenkin säikähdin, kun huomasin lukevani ihan oman elämäni kuvausta tuosta. Olen kyllä yksinäisyyden takia ollut masentunut ja harkinnut itsemurhaa, mutta en toistaiseksi vielä mitenkään aidon vakavasti.
ap
[quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 19:33"]
Mietin miten elämä menee noin yksinäiseksi? Onko sinulla joskus ollut ystäviä?
[/quote]
Lapsena minulla vielä oli ystäviä, mutta sitten yläasteella minut tavallaan hylättiin pois porukasta. Sen jälkeen en ole ystävystynyt kenenkään kanssa. Tuntuu, etten osaa olla normaali ja siksi en osaa ystävystyä.
ap
"Suomalaistussukka suunnitteli joukkomurhaa"-otsikoita ja kiivasta keskustelua odotellessa.
missä ap asuu? voisit löytää helpommin jonkun joka tekisi kanssasi jonkun suunnitelman :) (ei rikollisen)
Olisitko halunnut kavereita, joiden kanssa jutella? Etkö ole aikuisenakaan oikein keksinyt jutun juurta? Kyselen, koska tunnen yhden nuoren ihmisen, joka on myös minusta hyvin yksinäinen, mutta hän väittää, ettei edes kaipaa muiden seuraa. Itsekin tunsin itseni yksinäiseksi aika kauan. Itse asiassa vasta parisuhde ja perhe-elämä karkottivat yksinäisyyden tunteeni. Minä kaipasin ihmisten seuraa, mutta turhauduin heidän kanssaan, koska en tullut juttuun. Ihmisten puheet kuulostivat joko tyhmiltä tai sitten käsittämättömiltä, kun olin nuori aikuinen. Lisäksi ujostelin. Ikään kuin olisin ollut eri planeetalta. Kirjoista sain lohtua, luin paljon.
Voi naislassukkaa. Harmi ettei naiselle voi tehdä seksuaalista palvelusta eikä parisuhdeonnea.
-Mies 29v-
[quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 19:43"]
Olisitko halunnut kavereita, joiden kanssa jutella? Etkö ole aikuisenakaan oikein keksinyt jutun juurta? Kyselen, koska tunnen yhden nuoren ihmisen, joka on myös minusta hyvin yksinäinen, mutta hän väittää, ettei edes kaipaa muiden seuraa. Itsekin tunsin itseni yksinäiseksi aika kauan. Itse asiassa vasta parisuhde ja perhe-elämä karkottivat yksinäisyyden tunteeni. Minä kaipasin ihmisten seuraa, mutta turhauduin heidän kanssaan, koska en tullut juttuun. Ihmisten puheet kuulostivat joko tyhmiltä tai sitten käsittämättömiltä, kun olin nuori aikuinen. Lisäksi ujostelin. Ikään kuin olisin ollut eri planeetalta. Kirjoista sain lohtua, luin paljon.
[/quote]
Tottakai haluaisin kavereita. Tulee aina surullinen olo varsinkin kesäisin, kun näen ihmisiä kavereidensa kanssa kaupungilla, nurmikoilla makaamassa, rannoilla. Ja minä joudun tekemään kaiken yksin. Mutta yksinäisyyteni on täysin omaa syytäni. Vaikka kaipaan juttuseuraa, niin olen kuitenkin hyvin vetäytyvä luonne. En jaksa koko aikaa olla menossa vaan viihdyn myös paljon kotona. Kaverisuhteiden ylläpitäminen tuntuisi raskaalta. Lisäksi tuntuu, etten löydä ketään minun kaltaistani. Kaikilla tuntuu olevan niin eri mielipiteet, niin erilaiset elämät etten minä vaan sovi joukkoon.
ap
[quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 19:39"]
"Suomalaistussukka suunnitteli joukkomurhaa"-otsikoita ja kiivasta keskustelua odotellessa.
[/quote]
En ole suunnittelemassa joukkomurhaa enkä ole koskaan suunnitellutkaan. Tuon naisen kohtalo vain jotenkin järkytti ja tunsin olevani niin samanlainen kokemusten perusteella. Ilmeisesti meitä yksinäisiä naisiakin on olemassa, vaikka sitä ei uskoisi. Useimmilla kuitenkin on vähintään perhettä tai edes joku kaveri.
ap
Jos opiskelet, suosittelen opiskelijajärjestötoimintaa. Siinä tutustuu vähän kuin itsestään, kun tekee asioita yhdessä toisten kanssa. Omat rajat voi kuitenkin pitää kaveeraamisen suhteen (moni muukin tarvitsee paljon yhteistä aikaa) ja siinä yhteisen tekemisen lomassa eivät korostu niinkään ne erottavat piirteet.
Netti on kyllä vihoviimeinen paikka yksinäiselle. Siellä kaikenlainen vittuilu kukoistaa, siellä kaikenlaiset häriköt pesivät ja maailmankuva vääristyy oikein kunnolla. Maailma ja ihmiset vaikuttavat pian pahemmilta kuin mitä ne oikeasti ovat.
8: Miten sinä löysit parisuhteen tuossa tilanteessa?
[quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 20:02"]
Jos opiskelet, suosittelen opiskelijajärjestötoimintaa. Siinä tutustuu vähän kuin itsestään, kun tekee asioita yhdessä toisten kanssa. Omat rajat voi kuitenkin pitää kaveeraamisen suhteen (moni muukin tarvitsee paljon yhteistä aikaa) ja siinä yhteisen tekemisen lomassa eivät korostu niinkään ne erottavat piirteet.
[/quote]
Niin totta. Välillä tuntuu että onko ihmiset tosiaan täysin pahoja pohjimmiltaan kun täällä netissä roikkuu lukemassa kaiken maailman jorinoita.
Vastaus 13:lle. Vanhanaikaisesti, tavalla, joka meille ujoille sopii. Laitoin lehteen seuranhakuilmoituksen. Nykyään kai vastaava tehdään netin kautta. Oli jotenkin helpompi tutustua ihmiseen niin päin. Tapaaminen tuli myöhemmin.
[quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 20:02"]
Jos opiskelet, suosittelen opiskelijajärjestötoimintaa. Siinä tutustuu vähän kuin itsestään, kun tekee asioita yhdessä toisten kanssa. Omat rajat voi kuitenkin pitää kaveeraamisen suhteen (moni muukin tarvitsee paljon yhteistä aikaa) ja siinä yhteisen tekemisen lomassa eivät korostu niinkään ne erottavat piirteet.
[/quote]
Niin totta. Välillä tuntuu että onko ihmiset tosiaan täysin pahoja pohjimmiltaan kun täällä netissä roikkuu lukemassa kaiken maailman jorinoita.
[quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 20:06"]
[quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 20:02"]
Jos opiskelet, suosittelen opiskelijajärjestötoimintaa. Siinä tutustuu vähän kuin itsestään, kun tekee asioita yhdessä toisten kanssa. Omat rajat voi kuitenkin pitää kaveeraamisen suhteen (moni muukin tarvitsee paljon yhteistä aikaa) ja siinä yhteisen tekemisen lomassa eivät korostu niinkään ne erottavat piirteet.
[/quote]
Niin totta. Välillä tuntuu että onko ihmiset tosiaan täysin pahoja pohjimmiltaan kun täällä netissä roikkuu lukemassa kaiken maailman jorinoita.
[/quote]
Sori, lainasin väärää tekstiä.
Onko ap ollut aina nainen, löytyykö jalkovälistä naisen tavarat ja kurkusta naisen ääni? Sillä vain, että jotain erojakin tähän otsikoihin nousseeseen voi löytyä.
Ap, missä asioissa sinulla on erilaiset mielipiteet kuin muilla? Minä olen myös yksinäinen osittain omasta tahdostani. Tai yksinäinen olen siinä mielessä, että kaipaan parisuhdetta, ystäviä minulla on kyllä pari joita tapaan vaihtelevasti. Viihdyn paljon yksin ja tarvin omaa aikaa, nyt kun 30 lähestyy alan huomata, että toisen ihmisen kaipuu on valtava. En vaan tajua mistä sen miehen voi löytää kun ei baareissa käy.
Oletteko kokeilleet jotain nettideittejä? Mun tutuista varsin moni on löytänyt kumppanin netin avulla. Varsinkin ujommille tuntuu olevan iso helpotus kun ei heti alkuun tarvitse tavata livenä.
[quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 19:47"]
Voi naislassukkaa. Harmi ettei naiselle voi tehdä seksuaalista palvelusta eikä parisuhdeonnea.
-Mies 29v-
[/quote]
Kyllä naiselle voi tehdä seksuaalisen palveluksen. Ottaa vaikka viagraa, jos ei muuten seiso.
Mietin miten elämä menee noin yksinäiseksi? Onko sinulla joskus ollut ystäviä?