Onko sinulla sama koulutustaso puolisosi kanssa?

Minä olen väitellyt, mies on maisteri. Tapasimme töissä.

Vierailija kirjoitti:

Minä opiskelen yliopistossa ja mies valmistuu juuri AMK insinööriksi. Ei mulla ole jostain syystä synkannut ei-korkeakoulutettujen kanssa. En siis pidä koulutusta esteenä suhteelle, ei vain ole jutut kohdanneet. Enkä kyllä ole hirveästi tavannut muita kuin amkilaisia tai yliopistolaisia kun sosiaaliset ympyrät vain ovat sellaiset. Koko sukuni on korkeakoulutettua niin kai siinä on sitten perheen kulttuuri muodostunut tietynlaiseksi niin hakeudun kaltaisteni seuraan helpommin.

No ammattikorkeakoululaiset eivät eroa amiksista koulutuksen suhteen. Meillä minä akateeminen, mies amis. Eikä ole merkitystä, koska molemmat seuraavat mm. ajan ilmiöitä. Koulutukseni sisällöstä ei puhuta koskaan, ja päin vastoin.

On, mieheni on kuitenkin todella älykäs, tietää politiikasta ja historiasta melkein kaiken. Minä taas tavallinen tallukka. Ollaan oltu yhdessä 36 vuotta, olemme nyt 53 vuotiaita.

Minulla on korkeakoulututkinto ja mies on lentäjä.

Mulla amk-tutkinto. Mies jätti oman amk-tutkintonsa kesken, toisen asteen tutkinto siis vain valmis. Eipä tuo näytä miehen alalla haittaavan, kun taito ja kiinnostus ratkaisee, ei paperit, ainakaan vielä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä opiskelen yliopistossa ja mies valmistuu juuri AMK insinööriksi. Ei mulla ole jostain syystä synkannut ei-korkeakoulutettujen kanssa. En siis pidä koulutusta esteenä suhteelle, ei vain ole jutut kohdanneet. Enkä kyllä ole hirveästi tavannut muita kuin amkilaisia tai yliopistolaisia kun sosiaaliset ympyrät vain ovat sellaiset. Koko sukuni on korkeakoulutettua niin kai siinä on sitten perheen kulttuuri muodostunut tietynlaiseksi niin hakeudun kaltaisteni seuraan helpommin.

No ammattikorkeakoululaiset eivät eroa amiksista koulutuksen suhteen. Meillä minä akateeminen, mies amis. Eikä ole merkitystä, koska molemmat seuraavat mm. ajan ilmiöitä. Koulutukseni sisällöstä ei puhuta koskaan, ja päin vastoin.

Mitä päin vastoin? Siis kuitenkin puhutaan? 

Minä amistollo. Naisella yliopistokoulutus. Hyvin tullaan toimeen.

Exän kanssa oltiin molemmat maistereita, nykyinen on ylioppilas kotimaastaan ja pari vuotta yliopistoa ennen kuin meni töihin.. on harmittanut kesken jättäminen mutta ei ehkä tän ikäisenä kannata jatkaa. 

Minä olen FM ja opiskelin lisäksi amk-tutkinnon. Nyt olen työssä, jossa hyödynnän molempia tutkintojani. Puolisoni on tohtori ja työskentelee tutkijatohtorina projektissa.

Emme me ole koskaan saaneet enempää palkkaa kuin amiksen käyneet. Pikemminkin päinvastoin. Nyt on toki hyvä tilanne siten, että molemmilla on tällä hetkellä töitä.

Minä tupla maisteri puoliso ammattikoulun käynyt, välillä tuntuu että ajatukset ei oikein kohtaa.

Minulla on kaksi korkeakoulututkintoa ja toimin virkamiehenä. Miehellä taas kaksi ammattiopistotason koulutusta ja hän tienaa 2 kertaa enemmän kuin minä. 😊. Miehellä loistava yleissivistys ja osaa useampaa kieltä.

Mies DI ja alansa töissä, minä FM ja duunarihommissa kun oma ala ei työllistä, eli sama koulutustaso mutta ei ole samantasoiset työt. Hyvin menee.

Maistereita molemmat, minä VTM, puoliso FM.

Uskomatonta että näin paljon korkeasti koulutettuja ja palstan älyllinen taso olla ihan paska. No toisaalta kymmenistä tuhansista käyttäjistä tähän vastaa toki maisterit hanakammin.

Tilastotietona, että Suomessa pariudutaan noin yleisesti ottaen erittäin uskollisesti oman sosiaaliekonomisen aseman sisällä. Aivan siis poikkeuksellisen tarkkaan.

Vierailija kirjoitti:

Uskomatonta että näin paljon korkeasti koulutettuja ja palstan älyllinen taso olla ihan paska. No toisaalta kymmenistä tuhansista käyttäjistä tähän vastaa toki maisterit hanakammin.

Me maisterit käydään täällä vain viihteellä. :)

Ei ole. Olen itse DI ja mieheltä jäi insinööriopinnot kesken.

Minä FM, mies DI. Myös molempien vanhemmilla ja kaikilla sisaruksilla puolisoineen ylemmät korkeakoulututkinnot. Ei kynnyskysymys, mutta näin tämä mennyt. Ystäväpiirimme samaa sarjaa myös.

Kumpikin meistä on FM, mies it-alalla ja minä viestintäalalla.

Molemmat AMK, kyseessä sattuma. Viimeksi lukiossa ajattelin, että koulutuksella olisi väliä kumppanin valinnassa. Syynä oli peruskouluaikainen koulukiusaaminen ja omat stereotypiat, monet "kiusaajahäiriköt " meni amikseen. Nopeasti se luulo poistui, kun nuorena aikuisena tapasin 2 poikaystäväehdokasta: nuori kokkiopiskelija oli kiva ja ihana, ja yliopistossa opiskeleva mies olikin ikävä luonteeltaan. Tärkeintä on, että on mukavaa yhdessä.