Halpoja grillattavia / mökkitarjottavia?

Kiitos, kun sain valittaa!

Tänä vuonna taklaan tämän ongelman niin, että pöydällä on tarjolla koko ajan perunaa, porkkanaa, kurkkua ja näkkäriä yms. Napsikoon kaikkien lapset siitä. Ostan lidlistä mehua tai limsaa, juokoon mielin määrin. Hanasta tulee myös vettä.

Jos koskevat kysymättä muuhun, pyydän pyytämään omilta vanhemmiltaan enkä kertakaikkiaan anna. Jos haluan mansikoita, poljen 8 kilometriä hakemaan, naapurin kaksoset ei enää siis syö niitä.

Meillä käy mökillä paljon vieraita ihan kutsuttuna ja silloin mielellään laitan ruoat kaikille. Meillä ei ole tuollaisia tuttavia, jotka vaan tulis kutsumatta ja odottaisi monta päivää jotain ylläpitoa. Ja välillä vieraat kielloista huolimatta tuo niin paljon ruokaa, että pitää oikein miettiä, mihin sitä tunkis.

Vaikea kuvitella, että on ap:n kuvaamia ihmisiä olemassa.

Mulla on aina mökillä mukana, lättyaineet ja mansikkahillo. Lättyjä on mukava paistaa ulkosalla.

Ja tämä koski siis nimenomaan niitä piipahtajia ja tuttuja, jotka käyvät paljon. "Kun lapset niin tykkää."

Tietenkin on täysin eri asia, jos kutsun ihmisiä mökille, silloin tietenkin tarjoan ja laitan kaiken, eikä tarvitse tuoda mitään! Mutta jos on sovittu, että jokainen ruokkii oman pesueensa, olisi suotavaa, että aikuiset ihmiset ei ihmettelisi, miten sillä Pirkkoliisalla nyt taas on nälkä.

Vielä tuli muuten sellainen mieleen, että meidän lapsille ei ole mitenkään erikoista, että jollain muulla on jotain mitä itsenkin tekisi mieli, sellaista se elämä vaan on.

Tuolla mökillä (meillä on se nyt neljättä kesää) olen huomannut kavereiden lapsissa ihan outoja piirteitä, kovaa mankumista ja väittämistä ja vänkäämistä jos joku muu syö vaikka sitä karkkia. Ja vanhemmat ei ota vastuuta vaan ovat vähän kuin eivät huomaisi. Yritän sitten itsekin olla kuin en huomaisi, vaikka on vaikeaa kun joku huutaa vieressä HALUAVANSA mitä milloinkin.

Tarjoa kaurapuuroa ja pyydä lähtemään sen voimalla kylälle ostoksille. 

Mun mielestä tässäkin on kyse ainoastaan siitä että tavan suomalaisella ei ole taaskaan pokkaa kommunikoida suoraan ja selkeästi, vaan märmätetään selän takana. Joka on muuten tosi raukkamaista ja pahansuopaa.

Kuinka vaikeaa on ilmaista itseään kun tuollainen harmittaa?

"Hei Terttu, meistä on kamalan kivaa että käytte täällä meidän mökillä pitämässä meille seuraa, mutta meillä on todella hankalaa tuoda tänne suurta määrää ruokaa ja lapsethan tunnetusti aina tykkävät napostella kaikenlaista. Olisiko mahdollista että jatkossa toisitte hieman enemmän ruokaa mukananne ja lapsille omaa napsittavaa? Tämä helpottaisi hirveästi tätä meidän ruuanraahamista. Voidaan vaikka sopia puhelimessa hiukan ennen että mitä voisitte tuoda?"

Vai onko vaan kivempaa sitten täällä keskustelupalstalla haukkua ja arvostella perhettä, kun ei uskalla sanoa? Sitten taas ensi lauantaina hymy naamalla mielistelemässä Terttua rannalla?

Jos ei suora ja selkeä kommunikointi suju etukäteen niin sitten vaan lähetät takaisin kaupoille hankkimaan niitä syötäviä.

Mut varsinaiseen kysymykseen. Mä varaisin hätätilanteisiin purkkihernekeittoa ja voileipäkeksejä, sopii niistä kait sitten tarjota niille vieraillekin.

Lapsellista pihistelyä, menee ihan naurettavaksi touhuksi alkaa laskea jotain makkaroita, sämpylöitä ja kuinka paljon kukin on syönyt, mitä tuonut mukanaan ja kuinka paljon maksanut. Ovatko vieraanvaraisuus ja vastavuoroisuus täysin unohdettuja käsitteitä? Miksi ei voi toimia niin että jos syödään perheen A luona, silloin perhe A tarjoaa syötävät ja ensi kerralla kun syödään perheen B luona, perhe B tarjoaa vuorostaan syötävät? Miten isäntäväki kehtaa itse syödä hyvin ja tukevasti jos vierailla huonot eväät? Eikö omistaan voi jakaa ja ensi kerralla sitten toisinpäin?

27 olet ihan oikeassa! Inhoan itsessäni sitä, etten saa sanottua mitä tarvitsen, sitten jupisen itsekseni tai selän takana mikä on minustakin tosi rumaa. Tuntuu, että aina jos sanoo jostain asiasta, suututaan. En varmaan oikein osaa, ja sitten asia tulee jotenkin liian suoraan ja toinen tuntee itsensä uhatuksi ja luonnollisena reaktiona puolustautuu suuttuen. Pitäisi harjoitella etukäteen.

Lisäksi huomaan, että tuolla mökilläkin minua saattaa ärsyttää ihan älyttömät asiat. Olen antelias ja mukava ja tykkään touhuta, sitten saattaa yhtäkkiä täysin mennä hermo johonkin kaverin lapseen syömässä kysymättä lupaa minun keksejäni. Mitä jostain kekseistä! Ja tulee vaan ihan älytön kiukku mistä en tietenkään sano mitään korkeintaan käyttäydyn hetken passiivisagressiivisesti. Olen pitkään taistellut tämän luonteenpiirteen tai käytöksen kanssa ja yrittänyt esim ymmärtää, miksi näin käy. Jotain kyvyttömyyttä ilmaista itseään sen täytyy olla. Että en vaan saa käveltyä pihalle ja sanottua, että hei en tykkää jos lapset ottaa kysymättä, katsoisitko tuon perään tai että voisin vaan ystävällisesti ottaa paketin pois ja selittää, ettei omin luvin saa mennä ottamaan mitään. Yleensä tietysti toimiikin noin, sitten toisinaan vaan yhtäkkiä suuttuu jostain tuollaisesta mitättömästä.

ap

[quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 13:09"]

Lapsellista pihistelyä, menee ihan naurettavaksi touhuksi alkaa laskea jotain makkaroita, sämpylöitä ja kuinka paljon kukin on syönyt, mitä tuonut mukanaan ja kuinka paljon maksanut. Ovatko vieraanvaraisuus ja vastavuoroisuus täysin unohdettuja käsitteitä? Miksi ei voi toimia niin että jos syödään perheen A luona, silloin perhe A tarjoaa syötävät ja ensi kerralla kun syödään perheen B luona, perhe B tarjoaa vuorostaan syötävät? Miten isäntäväki kehtaa itse syödä hyvin ja tukevasti jos vierailla huonot eväät? Eikö omistaan voi jakaa ja ensi kerralla sitten toisinpäin?

[/quote]

Ongelma tulee siinä, jos A:n luona ollaan (kutsumatta) 90% yhdessäoloajasta, ja B:n luona 10%. Vähän kohtuutonta A:ta kohtaan.

Ap, tiedän että on hankalaa ja olen suomalaisissa huomannut juurikin tuon piirteen, että kun se sanominen on hankalaa (tuntuu itsestä pahalta) niin sitten helposti siihen sanomiseen latautuu sitä negatiivista tunnetta, vaikka ei haluaisi, ja sitten se kauniisti muotoiltu lausekin kuulostaa negatiiviselta. 

Ehkä sun kannattaisi nyt päättää että nyt on aika vain opetella sanomaan suoraan ja harjoittelet sen asian valmiiksi mitä sanot? Sitten ajattelet sen "oikein" päässäsi, eli oikeastaan teet palveluksen näille vieraille, koska et ole heille pinnan alla vihainen ja passiivisaggressiivinen ja he saavat mahdollisuuden korjata käytöstään. Pyrit sanomaan kauniisti ja tarkoittaen hyvää.

Jos teet noin ja silti suuttuvat, niin sitten on vastapuolessa vikaa, etkä sä sille mitään voi. Teit kuitenkin itse oikein.

Ihan itsekkäistä syistä ja mukanvuudenhalusta. "Tuokaa omat ruuat en minä jaksanut kaupassa miettiä montako makkaraa te syötte ja mistä tykkäätte otin vaan meille". Sitten en saa itse sitä makkaraani, kun annankin sen jollekin lapselle, kun en jaksanut siellä kaupassa miettiä montako se syö. Ei kovin vieraanvaraista, myönnän, mutta rehellistä. Kyseessä on ystävät, ei mitkään erikseen kutsuttu miehen työkaveriparoskunta.

En pysty ymmärtämään tollasta toimintaa... meillä aina sovitaan yhdessä ystävien kanssa mitä grillataan ja kuka tuo mitäkin. Toki ketsuppia, sinappia yms ”perustuotteita” meiltä aina löytyy. On toiminut todella hyvin. Mun mielestä tuollaisille ihmisille on hyvä sanoa suoraan. Voi olla että he eivät edes ole ajattelet toimivansa väärin.

Tee kattilallinen kaalipataa. Eivät viivy montaa päivää....

En kyllä töksäyttäsi että "tuokaa omat grillattavanne". Yhdessähän sitä voisi miettiä mitä ruuaksi laitetaan ja toinen tuo osan ruuista. Mikä tässä on niin vaikeaa?

Kyllähän tuollainen vituttaa, jos mitään ei tule koskaan takasin ja tarjoaminen on vain yksisuuntaista. Itse olen erittäinkin avokätinen, oli sitten kyse grillailuista, kavereiden tai heidän lasten tai vaimojen synttäreistä, jouluista yms. menemisistä ja tulemisista. Asetun aina ehdolle tarjoamaan suurimman osan kuluista ja varman päälle 4 pihvin sijasta ostan 10, ja polkuauton sijasta ostan kaverin muksulle sähköllä toimivan. En ole mikään kovin suurituloinen, mutta voin silti toimia näin ja rahaa jää silti säästöön ja sijoituksiin.

MUTTA

Tämä asia on myös laittanut kaveripiirini uusiksi. Ymmärrän, että kaikilla ei ole varaa toimia samoin ja ja sehän on helvetin ok, jos pitääkin laskea 1 pihvi ja 2 perunaa per henkilö. On kuitenkin ihmisiä, joilta ei koskaan saa yhtään mitään takas, ei edes kiitollisuutta. Valitettavasti useamman vuoden tämmöisiä lapsuudenystäviäkin katselleena, päätin vuosi sitten vain dumpata heidät lähipiiristäni. En tarvitse. Ja vituttaa muuten vieläkin.

Tällä hetkellä jäljellä ovat ne useat henkilöt ja perheet, joiden kanssa ei tarvitse ressata tai laskea pihvin päälle. Minä voin hyvin soittaa heille "tuotko viinit ja pihviy kaupasta" tai he voivat soittaa minulle. Homma toimii!

Zemppiä sinne ja ihan rohkeasti PITÄÄ sanoa niille kiittämättömille vanhemmille ja kersoille, että omalle mökille siitä ale aleeeee

Jos kutsun vieraita mökille niin kyllä omasta mielestäni on luonnollista, että teen ruuat samalla sitten niille vieraille. Ruoka tosin syödään meillä sovittuun ruoka-aikaan ja jos kinutaan esim. mansikoita niin sanon vaan, että mansikat syödään sitten jälkiruuaksi eikä nyt. Itse kyllä veisin joitain tuliaisia jos menisin minut kutsuttaisiin toisen mökille, mutta ajatus että veisin ja kokkaisin kaikki ruokani erikseen siellä vieraan mökillä kuulostaa kyllä hieman hassulta. 

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 13:09"]

Lapsellista pihistelyä, menee ihan naurettavaksi touhuksi alkaa laskea jotain makkaroita, sämpylöitä ja kuinka paljon kukin on syönyt, mitä tuonut mukanaan ja kuinka paljon maksanut. Ovatko vieraanvaraisuus ja vastavuoroisuus täysin unohdettuja käsitteitä? Miksi ei voi toimia niin että jos syödään perheen A luona, silloin perhe A tarjoaa syötävät ja ensi kerralla kun syödään perheen B luona, perhe B tarjoaa vuorostaan syötävät? Miten isäntäväki kehtaa itse syödä hyvin ja tukevasti jos vierailla huonot eväät? Eikö omistaan voi jakaa ja ensi kerralla sitten toisinpäin?

Ongelma tulee siinä, jos A:n luona ollaan (kutsumatta) 90% yhdessäoloajasta, ja B:n luona 10%. Vähän kohtuutonta A:ta kohtaan.

 Jos toinen ei ikinä kutsu sinua luokseen eikä koskaan viitsi järkätä mitään, niin ehkä silloin sinäkin voit olla hyvillä mielin kutsumatta B:tä luoksesi ollenkaan ja sopia tapaamisesta vaikka jossain kahvilassa, jossa kumpikin maksaa omansa. 

Jokakesäisiä ketjuja av:lla nämä. Minua vuosi vuodelta kummastuttaa enemmän, miksi ihmiset eivät PUHU keskenään. Täällä vaan ihmetellään selän takana, miten toimia siinä ja tässä tilanteessa. Tuollaisille vieraille pitää sanoa, että tuokaa kaikki ruoka, mitä aiotte syödä. Sitten jos eivät tuo, niin muistutetaan että mehän pyysimme tuomaan ja kysytään miksi ette tuoneet.

Jos tilanne on tahallista pummimista, se loppuu kun hyvät tarjoilut loppuvat. Minä olen joskus jakanut grillimakkaraa viiteen osaan samalla voivotellen että ei nyt riitä kaikille kunnolla ruokaa kun ette tuoneet mitä oli pyydetty. Ei kukaan sellaista ateriaa tule pummimaan toista kertaa.

Jos ihmiset suuttuvat kun heille sanoo suoraan käytöksestä joka vaivaa itseä niin hyvä. Eipä tarvi enää vaivaantua. Jos eivät suutu, niin he ovat oikeita ystäviä ja entistä parempia sellaisia.