Mistä on kyse?
Olen avioliitossani ollut alistettu ja nähnyt hyvin vaikeita aikoja. Nyt olen terapiassa ymmärtänyt että en ole pitänyt puoliani vaan olen antanut kohdella itseäni näin. Olen yrittänyt ymmärtää miehen sairautta ja toivonut miehen paluuta ennalleen. Nyt olen alkanut ihastumaan tai tuntemaan kiinnostusta miehiin ympärilläni, esim kaupassa. Mistä se kertoo? Olen siis edelleen avioliitossa, mutta ehdottanut eroa pahimpina miehen masennusaikoina.
Kommentit (5)
Ei ole ollut valtapeliä, eikä uhkailua vaan sovittelua että mies huomaisi että en jaksa olla aina se joka kerää palaset. Olen yrittänyt jutella että hänkin voisi olla onnellinen toisessa suhteessa. Näen uuden suhteen mahdollisuutena, mies tappiona.
Jos sulla ei ole hyvä olla nykyisessä suhteessa, niin ei siihen kuulu sen vuoksi jäädä että miehelle tulee paha mieli. Itse olet omasta elämästä ja omasta onnellisuudesta vastuussa, ei kukaan muu.
Älä ryntää uuteen suhteeseen, muuta omillesi. Sitten kun pärjäät henkiesti yksin, siihen voi bonuksena katsoa jonkun täyspäisen kumppanin joka antaa elämääsi lisää eikä ime sinua tyhjiin.
On varsin tavallista että terapian alkuvaiheessa rakastuu tai ihastuu. Se liittyy tunteiden elpymiseen terapiaprosessissa. En tarkoita tässä nyt transferenssia, eli että rakastuu terapeuttiin, joka myös myös on terapian aikana aika tavallista.
Olet ehdottanut eroa kun miehesi on ollut sairaimmillaan. Miksi et ole eronnut jo, onko ehdottaminen ollut vain tyhjää uhkailua ja valtapeliä?