Lue keskustelun säännöt.
Joskus tulee haikea tunne kun olet katsonut oikein hyvän tv-sarjan viimeisen jakson, mikä sarja aiheutti sinulle tämän olon?
Ja oliko tämän sarjan loppu sellainen kuin toivoit?
Kommentit (1001)
Aika on meidän
Skam
Downton abbey
Velvet
Kotikatu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Babylon Berlin, joka kauden viimeinen jakso jättää haikean olon, että taas pitää odottaa uutta kautta.
Mikä siinä sarjassa sinua kiehtoo? Katsoin ekalta kaudelta useamman jakson, koska ajattelin että sarja ehkä paranee edetessään, mutten jostain syystä tykännyt yhtään, vaikka sarjaa onkin kovasti kehuttu.
Peyton Place ja hiukan myös se kilpailevan kanavan sarja, jonka nimeä en muista.
MCleodin tyttäret. Samanniminen kirjakin oli, mutta oli eri aihe ja paikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
House Of Cards. Paras sarja mitä on tehty tällä vuosituhannella.
En koskaan telkkarista sarjaa nähnyt, mutta luin kolme kirjaa ja hankin kaikki amerikkalaisversion DVD-videot. Alkuperäinen oli kai Englannista, mutta niitä julkaisuja en ole löytänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tohtori Ben Casey. En muista sarjan nimeä, mutta myös se englanniksi laulettu iskelmä jäi korvamadoksi.
Auf Wiedersehen, Pet. Olisi ajankohtainen nykyisessäkin maailmantilanteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Six feet under (mullan alla) & Dahmer.
Vierailija kirjoitti:
Mare of Easttown
Oli kyllä loistava, ainoa negatiivinen puoli oli Zabelin nopea poistuminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen nepsy, ja aloitan aina katsomaan uudestaan alusta :D
Vierailija kirjoitti:
Olen nepsy, ja aloitan aina katsomaan uudestaan alusta :D
Tarviiko sitä nepsy olla? Katson samoja sarjoja aina uudestaan ja uudestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Auf Wiedersehen, Pet. Olisi ajankohtainen nykyisessäkin maailmantilanteessa.
Nyt siihen saisi brexit-byrokratiankin mukaan, siitä epäilemättä saisi revittyä paljon erilaista brittihuumoria.
Vierailija kirjoitti:
Tohtori Ben Casey. En muista sarjan nimeä, mutta myös se englanniksi laulettu iskelmä jäi korvamadoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen nepsy, ja aloitan aina katsomaan uudestaan alusta :D
Tarviiko sitä nepsy olla? Katson samoja sarjoja aina uudestaan ja uudestaan.
Ei, ei tarvitse olla.
Mutta minä olen. Ja sanoinpa sen nyt tuossa kun samojen ohjelmien katsominen on tyypillistä monille nepsyille. Toki sitä voi neurotyypillinenkin tehdä.
90-luvulla tuli hyvä sarja englantilaisista rakennusmiehistä,joiden piti mennä hommiin Saksaan.Nimeä en muista,mutta tunnusmusiikki oli Bay city rollersin Bye bye baby.. Olis kiva nähdä uudestaan.
Vierailija kirjoitti:
90-luvulla tuli hyvä sarja englantilaisista rakennusmiehistä,joiden piti mennä hommiin Saksaan.Nimeä en muista,mutta tunnusmusiikki oli Bay city rollersin Bye bye baby.. Olis kiva nähdä uudestaan.
Se oli tuo juuri äsken keskusteltu Auf Wiedersehen, Pet eli Näkemiin vaan, muru.
Grand hotel. Oliskohan Areenassa vielä. Espanjalaista draamaa uskomattomimmillaan. Loppui kauniisti.
Johtuu pitkälti taloudellisista seikoista eli kun tehdään sarjaa, määrittelee katsojaluvut kausien määrän, harva yhtiö ns.kultakaivostaan haluaa keskeyttää vain hienon lopetuksen takia.
Ja koska sarjaa tavallaan joutuu venyttämään niin päähenkilöille täytyy jotain dramaattistakin tapahtua ja se tapahtuu usein kauden viimeisessä jaksossa, että katsojat palaisivat seuraavallekin kaudelle, se taas tekee sen, että jos käsikirjoittajilla on ollut visio lopetuksesta niin se menee romukoppaan kausien aikana tehtyjen isojen muutoksien takia ja ne paukut näyttävään loppuun on jo käsikirjoittajilta käytetty koska usean kauden venytys tappaa hyvänkin käsikirjoittajan luovuuden, Lost on hyvä esimerkki tuosta.
Jos yhtiöillä olisi rohkeutta palkata viimeiselle kaudelle ihan uusia käsikirjoittajia vanhojen seuraksi tuomaan uusia ajatuksia niin monen sarjan lopetukset olisivat parempia, mutta valtaosan suosituista sarjoista käsikirjoittajien sopimukset estää uusien käsikirjoittajien palkkaamisen, kun sarja nousee isoon suosioon, nousee käsikirjoittajien palkat ja vaatimuksetkin, oman työnsä turvaamiseksi sopimukset muuttuu usein niin, että samat käsikirjoittajat jatkaa loppuun asti, yhtiö ei voi oikein mitään kun niiden ns.pääkäsikirjoittajien työllä sarja on noussut suosioon ja rahasammoksi, jos käsikirjoittajat lähtee on todella iso vaara, että sarjan suosiokin loppuu ja rahantulo loppuu.
Siksi varsinkin monet minisarjat tai vain yhdeksi kaudeksi päätetyt sarjat on käsikirjoituksiltaan alusta loppuun hyviä kun käsikirjoittajilla on koko tarina selvä jo aloittaessa.
Yllättävän monissa sarjoissa, varsinkin jos on hyvin monta jaksoa kaudessa, on eri käsikirjoittajat lähes joka jaksolle kuten myös ohjaajat eli he tekevät ne usein laimeat täytejaksot jotka ei vie päätarinaa lainkaan eteenpäin tai jos vie niin hyvin vähän, sarjan päälinjaa kirjoittaa yksi tai kaksi käsikirjoittajaa jotka vastaa myös niistä täytejaksoista, että ne palvelee päätarinaa tai ei ainakaan haittaa sitä.
Näkyy hyvin alku- tai lopputeksteistä ettei ohjaajat ja käsikirjoittajat ole samoja joka jaksossa, mutta sen päätarinan kirjoittaja(t) ja tuottajat näkyy joka jaksossa.
Ei sellaista fakiiria olekaan joka käsikirjoittaisi johonkin sarjaan vaikkapa noin 20 jaksoa kaudessa kaikkine vuorosanoineen yms, eikä tietysti ole yhtä ohjaajaakaan joka kaikki pystyisi ohjaamaan, joka jakso on todella iso projekti suunnitteluineen kaikkineen ja niiden budjetit lasketaan miljoonissa, isoissa sarjoissa ja vähän pienimmissäkin käytetään yhteen jaksoon hitokseen rahaa, tärkeimmissä jaksoissa käytetään paljon miljoonia ja heikommissakin jaksoissa yllättävän paljon rahaa.
Esimerkiksi Frendit maksoi viimeisellä kaudellaan 10 miljoonaa jaksolta, noin puolet toki meni näyttelijöille, mutta kuitenkin, varsinkin kun ulkokuvauksia ei käytännössä ollut.
Breaking bad maksoi jaksolta 3-4 miljoonaan kuten myös Lost.
Stranger Things 30 miljoonaa jaksolta.
Bridgerton 7 miljoonaa jaksolta.
Ei noita kovin moni suomalainen leffakaan ylitä.