Lue keskustelun säännöt.
Kuinka jaksatte kuunnella normoihmisten puheenaiheita?
Kommentit (43)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä ihmisten kanssa pitää ensin osata keskustella small talkia, ennen kuin voi siirtyä niin "oikeisiin" puheenaiheisiin. Harvaa kiinnostaa kiinnostaa jutella syvällisiä jonkun ventovieraan kanssa, josta ei tiedä yhtään mitään. Tosin, joskus harvoin keskustelu voi toki olla todella laadukasta vieraankin ihmisen kanssa jos kemiat oikeasti iskee yhteen, mutta se on aika harvinaista.
Tässä kontekstissa normo tarkoittaa kaikkea, mitä ikuinen lautapoika ei ole.
En jaksakaan, eikä mun tarviikaan.
Heikosti. Kykenen siihen kyllä, kiitos asiakaspalvelutyön, jossa väkisinkin oppi small talkia... Mutta kahvitauot ovat kamalinta paskaa, kun pitäisi jotain työkavereiden lasten kuulumisia kuunnella, tai kuka nyt mistäkin aikoo ostaa asunnon tai millainen auto on ja missä käy jumpassa... Yök. Ja kun näistä ihmisistä haisee se, että siinä oikeasti on työn lisäksi koko elämän sisältö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksakaan. En siis juttele. Olen huomannut, ettei muiden asiat kiinnosta minua. Olen perheellinen mies, ja oman perheen kuulumiset kyllä kiinnostaa. Ollaan vähän niinkuin yhtä. Joskus harvoin tapaa ihmisen, jonka kanssa viihtyy. Jos puheenaiheet on töissä tapahtunutta, lasten kuulumisia, tai jotain ostin sitä ja tätä, niin ei kiinnosta yhtään. Mutta jos keskustellaan yleisistä asioisra, ja heitetään hyvää läppää, ja yhteisistä kiinnostuksen aiheista, voin kuunnella. Harvassa on nämä keskustelut. Mitä vanhemmaksi tulen, niin sitä vähemmän kiinnostaa muiden asiat, ja sitä vähemmän kiinnostaa jakaa omia. Kateus on yksi syy, miksi en puhu omista asioista. Ei olla rikkaita, mutta muuten menee hyvin. Se riittää kadehtijoille. Kel onni on se onnen kätkeklön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka itse olen aina ollut porukasta poikkeava, olisi todella huolestuttavaa ettei tähän ikään mennessä olisi tottunut normoihin. Pakkohan se on tottua, ellei ole niin rikas, että voi muuttaa johonkin syrjään erakoksi. Olen jopa työpaikalla tottunut vetämään roolia, esitän siis normaalia. En voisi kertoa oikeita ajatuksiani koska minua pidettäisiin pelottavana.
Vapaa ajalla en juttele ihmisten kanssa ollenkaan enkä edes halua tutustua ihmisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka itse olen aina ollut porukasta poikkeava, olisi todella huolestuttavaa ettei tähän ikään mennessä olisi tottunut normoihin. Pakkohan se on tottua, ellei ole niin rikas, että voi muuttaa johonkin syrjään erakoksi. Olen jopa työpaikalla tottunut vetämään roolia, esitän siis normaalia. En voisi kertoa oikeita ajatuksiani koska minua pidettäisiin pelottavana.
Vapaa ajalla en juttele ihmisten kanssa ollenkaan enkä edes halua tutustua ihmisiin.
Rooli päällä elämää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan samalla tavalla kuin sitä jaksaa kuunnella niiden uniikkien lumihiutaleiden puheita, jotka on aina samanlaisia. Mä en jaksa tajuta miten joku reppureissu Aasiaan on aina niiden mielestä joku maailman uniikein juttu, joka erottaa ne tavallisista pulliaisista. Siihen vähän jotain toisilta kulttuureilta varastettua liibalaabaa meditaatiosta ja valaistumisesta, ja siinä meillä on uniikki lumihiutale, joka elää sitä omaa elämäänsä toisin kuin se perus-Mirkku, joka on hankkinut lapsia vaan, koska yhteiskunta pakottaa..
Aniharva y lilaudan edgyjonneistakaan on oikeasti mitään muuta kuin "normo". Esittää olevansa niinkuin kaikki muutkin ja sitten kihisee netissä surkeata nihilismiänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aniharva y lilaudan edgyjonneistakaan on oikeasti mitään muuta kuin "normo". Esittää olevansa niinkuin kaikki muutkin ja sitten kihisee netissä surkeata nihilismiänsä.
Mikä pakkomielle sulla on Ylikseen? Jankutat samaa litaniaa aina, kun joku mainitsee sanan normo.
Ai kamala. Muistuu mieleen aika, jolloin kuvittelin olevani jotenkin spesiaalilla ja hienolla tavalla erilainen kuin lähes kaikki muut. Omassa pienessä piirissämme tuimme toistemme käsityksiä itsestämme ja "niistä muista", kunnes tajusin olevani loppujen lopuksi ihan tavallinen ihminen ja käyttäytyväni kuin ylimielinen kusipää. Onneksi ymmärsin. Normous kunniaan.
Vierailija kirjoitti:
Ai kamala. Muistuu mieleen aika, jolloin kuvittelin olevani jotenkin spesiaalilla ja hienolla tavalla erilainen kuin lähes kaikki muut. Omassa pienessä piirissämme tuimme toistemme käsityksiä itsestämme ja "niistä muista", kunnes tajusin olevani loppujen lopuksi ihan tavallinen ihminen ja käyttäytyväni kuin ylimielinen kusipää. Onneksi ymmärsin. Normous kunniaan.
Babylon sai sinut
Koska se reppureissu avartaa oikeasti maailmankuvaa. Reissaajat palaa vähän erilaisena takaisin. Ei sellainen tajua joka käy vain kodin ja työpaikan väliä. Siksi kirjoittaa sellaisia. Hänen maailma on koti ja työpaikka.
Vierailija kirjoitti:
Koska se reppureissu avartaa oikeasti maailmankuvaa. Reissaajat palaa vähän erilaisena takaisin. Ei sellainen tajua joka käy vain kodin ja työpaikan väliä. Siksi kirjoittaa sellaisia. Hänen maailma on koti ja työpaikka.
Miten se avartaa?
Itse voin kyllä puhua niitä näitä, mitä vaan, mutta jotkut ihmiset eivät kykene puhumaan mitään muuta kuin turhaa liipalaapaa ja tylsistyvät jos aihe on vähääkään syvällinen. Niitä en jaksa.