keskenmenosta

[quote author="Vierailija" time="22.05.2014 klo 13:40"]

No se on tapatunut jo vähän aikaa sitten mutta vieläkin kamala olo.tuntuu etteo oo vieläkään selvinny.onko muita kohtalotovereita

[/quote]

Mulla tästä aikaa jo kuusi vuotta. Oli elämäni hirvein kokemus ja vuosia tuntui siltä, että joku puuttui elämästämme. Nyt ei ole sellaista oloa enää.

Ainakin jos tulee tuttuja vastaan jotka odottaa ja näkyykin niin tulee masentunu olo

Missä vaiheessa tuli? Mulla takana muutama, mutta ihan alussa olleita. Rv 9 ja 6 ja 5. Ei mitään traumoja, tuo viikon 9 meni tosin kaavintaan, kun ei tullut lääkkeilläkään pois, tapahtui viime syksynä.

Nyt odotan vauvaa viikolla 30 ja keskenmenot ovat vain paha muisto. En ajattele niitä enää ollenkaan. Olen asennoitunut, että niitä voi tulla jatkossakin, jos lapsia tehdään. Äitini sai useamman, samoin siskoni. Lääkärin mukana ovat tosi yleisiä alkuviikoilla ainakin, että en sikäli ole huolissani, että jotain suurempaa vikaa minussa olisi.

Onhan ne ikäviä ja itkettää aikansa. Mutta toisaalta niihin on yleensä ihan luonnollinen syy. Myöhemmillä viikoilla, rv 14 ja eteenpäin ne rinnastuvat jo kohtukuolemaan minun päässäni ja ovat varmasti tosi rankkoja.

Tsemiä!

[quote author="Vierailija" time="22.05.2014 klo 13:41"][quote author="Vierailija" time="22.05.2014 klo 13:40"]

No se on tapatunut jo vähän aikaa sitten mutta vieläkin kamala olo.tuntuu etteo oo vieläkään selvinny.onko muita kohtalotovereita

[/quote]

Mulla tästä aikaa jo kuusi vuotta. Oli elämäni hirvein kokemus ja vuosia tuntui siltä, että joku puuttui elämästämme. Nyt ei ole sellaista oloa enää.

[/quote]

Onko sinulla lapsia vai onko ainoa/kaikki raskaudet päättyneet keskenmenoon?

Älkää lukeko Eve Hietamiehen kirjaa Puolinainen. 

Eve sai jonkun haastettelun mukaan itse kahdeksan keskenmenoa ennen kuin sai vauvan. Osaa siis kirjoittaa raastavasta tuskasta liiankin hyvin.