Miksi naiset tyytyvät miehiin jotka eivät rakasta??
Täällä on taas ollu jos jonkinmoista aloitusta siitä että miten mies arvostelee, rähjää, alentaa, vaatii, vittuilee yms yms. Mikä teitä vaivaa? Onko taustalla joku isäsuhde ongelma?
Rakastunut mies muistaa teille tärkeät päivät, hakeutuu teidän seuraanne ja nauttii siitä, kehuu, on ylpeä ja MUKAVA.
Jos tekee jotain muuta niin joko ei rakasta tai on tunnevammainen luuseri. Molemmissa tapauksissa VAIHTOON!
...että näin.
Kommentit (21)
[quote author="Vierailija" time="19.05.2014 klo 22:46"]Määrittele rakkaus.
[/quote]
Tossa aloituksessahan se on alustavasti määritelty. Tai ainakin miten sen tulisi käyttäytymisessä näkyä.
Minun mieheni pitäisi tajuta lähteä, koska minä en rakasta. Nalkutan ja muutenkin olen kylmä häntä kohtaa. Mutta ei. Tuo ei tajua lähteä mihinkään. Selittää kuinka paljon rakastaa ja näyttääkin sen kaikilla mahdollisilla tavoilla.
Minä en vain osaa rakastaa ja arvostaa häntä.
Tai miksi mies tyytyy naiseen, jota ei rakasta.
[quote author="Vierailija" time="19.05.2014 klo 22:52"]Tai miksi mies tyytyy naiseen, jota ei rakasta.
[/quote]
Aloita oma ketju, mua kiinnosti nyt naisten näkökulma tähän. Miesten toki yhtä tärkeä, mutta se on eri keskustelu kuin tämä.
[quote author="Vierailija" time="19.05.2014 klo 22:42"]
Rakastunut mies muistaa teille tärkeät päivät, hakeutuu teidän seuraanne ja nauttii siitä, kehuu, on ylpeä ja MUKAVA.
[/quote]
Niin... mulla oli mies joka käyttäytyi juuri noin. Mutta pani koko suhteen ajan muita. Ei miehet rakasta kuin itseään.
[quote author="Vierailija" time="19.05.2014 klo 22:51"]Minun mieheni pitäisi tajuta lähteä, koska minä en rakasta. Nalkutan ja muutenkin olen kylmä häntä kohtaa. Mutta ei. Tuo ei tajua lähteä mihinkään. Selittää kuinka paljon rakastaa ja näyttääkin sen kaikilla mahdollisilla tavoilla.
Minä en vain osaa rakastaa ja arvostaa häntä.
[/quote]
Tee sinä se ratkaisu! Miksi rääkätä itseään sekä toista? Ei kai mies jätä jos rakastaa, odottaa vaan että tilanne muuttuu.
No jaa... Minä en ole tyytynyt, ja olen vielä nelikymppisenäkin vanhapiika. Kyllä tässä on monta kertaa miettinyt, että olikohan sen oikean odottamisessa mitään järjen hiventäkään, ja että olisi ehkä pitänyt ottaa vaan joku kunnon mies, jota nyt ei välttämättä rakasta, mutta jonka kanssa pystyy elämään.
Naisen pitäisi ottaa mies joka rakastaa häntä, ja opetella rakastamaan sitä miestä. Se on onnen salaisuus että mies rakastaa enemmän.
[quote author="Vierailija" time="19.05.2014 klo 23:03"][quote author="Vierailija" time="19.05.2014 klo 22:42"]
Rakastunut mies muistaa teille tärkeät päivät, hakeutuu teidän seuraanne ja nauttii siitä, kehuu, on ylpeä ja MUKAVA.
[/quote]
Niin... mulla oli mies joka käyttäytyi juuri noin. Mutta pani koko suhteen ajan muita. Ei miehet rakasta kuin itseään.
[/quote]
Sama täällä, tai ei se vissiin muita pannut, mutta heti kun imeliltä rakkaudentunnustuksiltaan ehti, niin juoksi nettiin haukkumaan mua ja lirkuttelemaan muille.
[quote author="Vierailija" time="19.05.2014 klo 23:03"][quote author="Vierailija" time="19.05.2014 klo 22:42"]
Rakastunut mies muistaa teille tärkeät päivät, hakeutuu teidän seuraanne ja nauttii siitä, kehuu, on ylpeä ja MUKAVA.
[/quote]
Niin... mulla oli mies joka käyttäytyi juuri noin. Mutta pani koko suhteen ajan muita. Ei miehet rakasta kuin itseään.
[/quote]
Sama täällä, tai ei se vissiin muita pannut, mutta heti kun imeliltä rakkaudentunnustuksiltaan ehti, niin juoksi nettiin haukkumaan mua ja lirkuttelemaan muille.
Heidän ongelmansa on se että eivät ole törmänneet minuun.
[quote author="Vierailija" time="19.05.2014 klo 22:42"]
Täällä on taas ollu jos jonkinmoista aloitusta siitä että miten mies arvostelee, rähjää, alentaa, vaatii, vittuilee yms yms. Mikä teitä vaivaa? Onko taustalla joku isäsuhde ongelma?
Rakastunut mies muistaa teille tärkeät päivät, hakeutuu teidän seuraanne ja nauttii siitä, kehuu, on ylpeä ja MUKAVA.
Jos tekee jotain muuta niin joko ei rakasta tai on tunnevammainen luuseri. Molemmissa tapauksissa VAIHTOON!
...että näin.
[/quote]
En ole ikinä löytänyt tällaista miestä. Niin että mistä mä hänet tähän revin? Enkä tunne mitään sellaisen kanssa, jos jossain tapaisinkin. Oma mieheni kai rakastaa minua, eikä lyö, mutta ei ole myöskään kuvailemasi kaltainen. Olen hänen kanssaan mukavuussyistä, en suuresta rakkaudesta. Rakkautta tunnen nimenomaan tunnevammaiseen luuseriin, jonka tapasin mutta joka ei vammojensa takia (en selitä tässä sen tarkemmin) ole kanssani.
Minulle rakkaus minun puoleltani ihan tavalliseen kunnon mieheen on ihan selvästi mahdottomuus.
Tärkeintä on itse rakastaa, ei se, mitä toinen tuntee. Kunhan itse voi tuntea hänen rakastavan (varmaan jonkinlainen edellytys suhteen syntymiselle) vaikkei se olisikaan totta. Koska toisen pääkopan sisään ei pääse.
Mun hyvä isä opetti että mitä mies tekee ja mitä se ei tee kun rakastaa. Isällä ja äitillä on onnellinen avioliitto, hyvä malli mulle. Mulle oli siksi tärkein vaatimus miehelle että mies rakastaa mua, eikä se että mä rakastan. Eli mulle oli tärkeämpää saada rakkautta mieheltä kuin rakastaa itse häntä, kun pidin itseäni niin tärkeänä prinsessana. No se on toiminut. :) Mun mies rakastaa mua ja kohtelee aina hyvin, ei ole ikinä loukannut mua näinä vuosina. On helppo kunnioittaa ja intohinoisesti rakastaa hyvää miestä, ja meillä on ihanaa yhdessä, niinkuin mun vanhemmillakin.
Moni nainen tekee virheen ja tyytyy huonoon mieheen jota rakastaa oudolla tavalla ja luulee rakkaudellaan "parantavansa" miehen ongelmistaan ja saada hänet muutumaan hyväksi... ei se toimi. :( Naiset, rakastakaa itseänne ja odottaa miestä joka rakastaa just sua ja kohtelee sen mukaisesti! :)
Rakkaus on toinen toisensa kunnioittamista ja arvostamista. Katsotaan samaan suuntaan. Läheisyyttä, yhdessäoloa, halimista, jne. Intohimoa, tunteiden paloa, aatosta jaloa
Eivät kai naiset tyydy mieheen joka ei rakasta, ennemminkin tyytyvät loppujen lopuksi mieheen jota ei itse rakasta mutta joka rakastaa sinua.
Kuten tässä tuli hienoja kommentteja edellisiltä, on raastavaa rakastua miehiin joiden kanssa elämä on helvetin ja taivaan vuoristorataa, draamaa puolin ja toisin. Mutta omalta kohdaltani siihen tuli stoppi ja varmaan ihan siitä että oma ajattelutapani, itsetuntoni ja elämänhallintani muuttui parempaan. Harmi, että meni vaan sen vaikeimman kautta.
Luulenpa, että siinä on syynä pelko, että ei saa ketään muuta.
Itse en sellaisessa suhteessa olisi, mutta en kyllä ole löytänyt ketään joka kiinnostaisi minua ja tunne olisi molemminpuolinen.
Yritin alkaa vain olemaan kun mies "rakasti", mutta ei siitä mitään tullut.
Kyllä tarvitaan vetovoimaa kummaltakin.
Rakkaudeksi kuitenkin kutsutaan monesti riippuvuutta. Tällöin toinen tekee "rakastamalleen" ihmiselle pahoja tekoja ja samalla väittää rakastavansa.
[quote author="Vierailija" time="19.05.2014 klo 23:21"]
Mun hyvä isä opetti että mitä mies tekee ja mitä se ei tee kun rakastaa. Isällä ja äitillä on onnellinen avioliitto, hyvä malli mulle. Mulle oli siksi tärkein vaatimus miehelle että mies rakastaa mua, eikä se että mä rakastan. Eli mulle oli tärkeämpää saada rakkautta mieheltä kuin rakastaa itse häntä, kun pidin itseäni niin tärkeänä prinsessana. No se on toiminut. :) Mun mies rakastaa mua ja kohtelee aina hyvin, ei ole ikinä loukannut mua näinä vuosina. On helppo kunnioittaa ja intohinoisesti rakastaa hyvää miestä, ja meillä on ihanaa yhdessä, niinkuin mun vanhemmillakin.
Moni nainen tekee virheen ja tyytyy huonoon mieheen jota rakastaa oudolla tavalla ja luulee rakkaudellaan "parantavansa" miehen ongelmistaan ja saada hänet muutumaan hyväksi... ei se toimi. :( Naiset, rakastakaa itseänne ja odottaa miestä joka rakastaa just sua ja kohtelee sen mukaisesti! :)
[/quote]
Mutta et säkään pysty rakastamaan elämän kolhimaa miestä. Hyvät ne seurustelee sinun tapauksessasi keskenään. Kivat sulle.
[quote author="Vierailija" time="19.05.2014 klo 22:46"]
Määrittele rakkaus.
[/quote]
Klisee!
Asiaa kannattaa lähestyä...mikä ei ole rakkautta. Ja ap. muistaa ne erilaiset arvomaailmat ja kunnioitus on ansaittava! Itseään arvostava ja kunnioittava nainen vetää myös puoleensa hyviä tyyppejä!
Määrittele rakkaus.