Loukkaantuisitko tästä miehellesi?
Vietetään aina joulut erillään, koska hänellä on sukulaiset toisella paikkakunnalla. Ymmärrän tilanteen, vaikkakin se tuntuu ikävältä, että joudumme olemaan joulut erillään.
Loukkaannuin tänään miehelle, kun meidän on pitänyt laittaa tänne kuusi jo monta päivää, että voitaisiin viettää joulua hieman yhdessäkin. Jouduin siivoamaan taas yksin ja mies ei eväänsä letkauta. Puhelimella vaan on. Jotenkin loukkaa ja tulee sellainen olo, ettei toinen yhtään välitä panostaa yhteiseen aikaan.
Nyt mietin olenko kohtuuton miestä kohtaan vai onko olla syytä loukkaantunut?
Kommentit (20)
Oletko kysynyt mieheltä haluaako hän viettää joulua yhteisesti?
Mitä hän lupasi tehdä silloin, kun keskustelitte joulun vietosta keskenänne (ennen kuin lähdette varsinaiseksi jouluksi eri suuntiin)?
Vierailija kirjoitti:
En valitsisi miestä joka ei halua viettää joulua kanssani, se siis on ihan kynnyskysymys. Nämä asiat kuuluu keskustella jo ihan suhteen alkuvaiheessa.
Sukujoulut eivät ole mun juttu lainkaan. Kummankaan suvun.
Vähän samalla linjalla edellisen kanssa.
No jos olette sopineet viettävänne joulun erillään, en ymmärrä miksi yrität pakottaa häntä yhteiseen jouluun
Kuulostaa vätykseltä. Ei ota vastuuta vaan menee joka joulu sukunsa passattavaksi kuin pikkupoika. Miksi ette ole jouluna yhdessä? Joka toinen joulu toisen suvun luona, tai jopa ihan omassa kodissa joskus.
Niin pikkumainen en ole, että loukkaantuisin siitä, että muualla joulun viettävä mies ei halua osallistua minun jouluvalmisteluihini. Eri asia, jos on sanonut osallistuvansa ja haluavansa viettää myös yhteistä joulua.
Vierailija kirjoitti:
En valitsisi miestä joka ei halua viettää joulua kanssani, se siis on ihan kynnyskysymys. Nämä asiat kuuluu keskustella jo ihan suhteen alkuvaiheessa.
Sukujoulut eivät ole mun juttu lainkaan. Kummankaan suvun.
Minä en olisi valinnut miestä, jolla ei ole kykyä joustaa tilanteen mukaan. Me olemme viettäneet ensimmäiset joulumme erikseen, koska molemmilla oli läheisiä, jotka tarvitsivat meitä enemmän kuin me toisiamme. Jos mieheni olisi sanonut, että minun pitää valita joko yksin elävä äitini tai hänet, olisin valinnut äitini. Ja uskon, että hän olisi tehnyt samoin, jos minä olisin alkanut vaatia, että hänen on oltava nimenomaan jouluna minun kanssani vaikka hänen 80+ sukulaisensa tarvitsee häntä paljon enemmän.
Ei joulun viettäminen ole mikään velvollisuus. Jossain voisi olla sellainen jouluinen parantola, mihin kaikki hullut menisivät kahdeksi kuukaudeksi, osa kolmeksi.
Erilliset osoitteet ja erilliset joulut. Siinäpä teille oiva ratkaisu. Ei tarvitse kenenkään loukkaantua.
Etkö sinä ole tervetullut sinne sukujouluun?
Vierailija kirjoitti:
Etkö sinä ole tervetullut sinne sukujouluun?
Erikoisia kommetteja.
Kerroin itse edellä (9) kuinka me vietimme suhteemme ensimmäiset 5-6 joulua erikseen iäkkäiden sukulaistemme takia. Nyt minun läheiseni on kuollut eikä enää siis kaipaa minua joulun viettoon (ja olen todella hyvilläni siitä, että olin hänen kanssaan silloin, kun hän minua tarvitsi). Silti ei tulisi pieneen mieleenikään lähteä miehen sukulaisille jouluksi! Se olisi minulle vihoviimeinen tapa viettää joulua.
Tämän joulun vietämme kaksin kotona. Olen moneen kertaan sanonut miehelleni, että jos hän mieluummin viettää perinteisen sukujoulun omien iäkkäiden läheistensä kanssa niin se on ok, mikäli hän kokee sen turvalliseksi. Hän ei halua. Mutta ilman koronaakaan minua ei saisi mikään mahti maailmassa hänen sukulaisilleen joulun viettoon. Olen paljon mieluummin jopa yksin kotona, tai jos olisi normivuosi niin lähtisin nyt varmaan viettämään omaa jouluani ulkomaille.
Vierailija kirjoitti:
Oletko kysynyt mieheltä haluaako hän viettää joulua yhteisesti?
Olemme puhuneet, että vietetään erillään, koska heillä on tapana viettää joulu perheen kesken. Ja tämä on siis minulle ok. Mies haluaa itsekin viettää perheensä kanssa joulut vielä, kun ei ole lapsia jne.
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko kysynyt mieheltä haluaako hän viettää joulua yhteisesti?
Olemme puhuneet, että vietetään erillään, koska heillä on tapana viettää joulu perheen kesken. Ja tämä on siis minulle ok. Mies haluaa itsekin viettää perheensä kanssa joulut vielä, kun ei ole lapsia jne.
-Ap
Miksi sitten loukkaannut, kun hän ei osallistu sinun joulujärjestelyihisi?
Mies on puhunut, että haluaa viettää ennen joulua ns. yhteisen joulumme, kun joudutaan jouluaatto olemaan erillään. Puhunut jo kuukauden tästä. Siksi loukkaannuin, kun nyt ei olekaan intoa.
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En valitsisi miestä joka ei halua viettää joulua kanssani, se siis on ihan kynnyskysymys. Nämä asiat kuuluu keskustella jo ihan suhteen alkuvaiheessa.
Sukujoulut eivät ole mun juttu lainkaan. Kummankaan suvun.Minä en olisi valinnut miestä, jolla ei ole kykyä joustaa tilanteen mukaan. Me olemme viettäneet ensimmäiset joulumme erikseen, koska molemmilla oli läheisiä, jotka tarvitsivat meitä enemmän kuin me toisiamme. Jos mieheni olisi sanonut, että minun pitää valita joko yksin elävä äitini tai hänet, olisin valinnut äitini. Ja uskon, että hän olisi tehnyt samoin, jos minä olisin alkanut vaatia, että hänen on oltava nimenomaan jouluna minun kanssani vaikka hänen 80+ sukulaisensa tarvitsee häntä paljon enemmän.
Kukaan ei "tarvitse" ketään jouluna. Kyse on vain tottumuksesta. Joulu kestää 3 päivää ja kaupat ovat auki. Jos pärjää ilman seuraa ne 363 muuta päivää on turha selittää että tarvitsee jonkun luokseen just jouluna.
Vierailija kirjoitti:
Mies on puhunut, että haluaa viettää ennen joulua ns. yhteisen joulumme, kun joudutaan jouluaatto olemaan erillään. Puhunut jo kuukauden tästä. Siksi loukkaannuin, kun nyt ei olekaan intoa.
-Ap
Eli ei ole niin innostunut susta. Kannattaisko tehdä johtopäätökset.. itse en innostu tyypistä joka ei ole saanut esiliinannauhoja katkaistua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En valitsisi miestä joka ei halua viettää joulua kanssani, se siis on ihan kynnyskysymys. Nämä asiat kuuluu keskustella jo ihan suhteen alkuvaiheessa.
Sukujoulut eivät ole mun juttu lainkaan. Kummankaan suvun.Minä en olisi valinnut miestä, jolla ei ole kykyä joustaa tilanteen mukaan. Me olemme viettäneet ensimmäiset joulumme erikseen, koska molemmilla oli läheisiä, jotka tarvitsivat meitä enemmän kuin me toisiamme. Jos mieheni olisi sanonut, että minun pitää valita joko yksin elävä äitini tai hänet, olisin valinnut äitini. Ja uskon, että hän olisi tehnyt samoin, jos minä olisin alkanut vaatia, että hänen on oltava nimenomaan jouluna minun kanssani vaikka hänen 80+ sukulaisensa tarvitsee häntä paljon enemmän.
Kukaan ei "tarvitse" ketään jouluna. Kyse on vain tottumuksesta. Joulu kestää 3 päivää ja kaupat ovat auki. Jos pärjää ilman seuraa ne 363 muuta päivää on turha selittää että tarvitsee jonkun luokseen just jouluna.
Toivotaan siis, että saat joskus tulevaisuudessa, kun et itse enää kykene sen paremmin käymään kaupoissa kuin vierailuilla, viettää yksin myös joulunpyhät. Onneksi televisiosta tulee ohjelmaa ja kotihoito voi etukäteen täyttää jääkaapin.
Loukkaantuisin varmaankin, koska pitäisin tuota merkkinä, ettei mies välitä eikä halua tehdä juttuja, jotka ovat minulle tärkeitä. Tai en ylipäätään viihtyisi suhteessa, jossa joudun itse olemaan päällepäsmärinä ja tekemään kaiken yksin, koska toista ei kiinnosta yhtään mikään tai toinen ei vain jaksa.
Tällä palstalla tulee kyllä aina vähätteleviä ja ivaavia kommentteja, jos joku haluaisi puolisolta osallistumista, läsnäoloa ja huomioimista. Mitään ei saisi pyytää, ja on ilmeisesti ihan normaalia, ettei kumppania kiinnosta mikään eikä ainakaan tarvitse tehdä mitään vain siksi, että toiselle tulisi siitä hyvä mieli. Että ei kannata kysellä täältä neuvoja, kun ne on aina tuollaisia.
En valitsisi miestä joka ei halua viettää joulua kanssani, se siis on ihan kynnyskysymys. Nämä asiat kuuluu keskustella jo ihan suhteen alkuvaiheessa.
Sukujoulut eivät ole mun juttu lainkaan. Kummankaan suvun.