Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Millä tavalla opetatte lastanne kohtelemaan erikoista lasta?
19.12.2020 |
Siis esim. luokkatoveria, jolla on esim. erikoiset kiinnostuksen kohteet ja sosiaalista taitamattomuutta?
(Tyyliin pyrkii toisten seuraan tilanteesta piittaamatta, kommentoi erikoisesti/töykeästi, ei ymmärrä sosiaalisia pelisääntöjä, pyörii oman navan ympärillä, pompottaa muita, sotkeutuu toisten asioihin, rikkoo kaiken mihin koskee, loukkaantuu äärimmäisen herkästi, tuijottaa muita puhumatta, kiusaa, haukkuu, lyö, nauraa itsekseen, hyppii ja räpyttelee tai ei ymmärrä muiden jutuista mitään tai useampia näistä vaihdellen).
Lapsella voi olla jotain neurologista epätyypillisyyttä tai ei, voi olla temperamentiltaan erilainen tai kasvatettu ”vaikeaksi” kaveriksi. Tällä ei ole kysymyksen kannalta oikeastaan väliä. Olennaista on, että lapsesi ei haluaisi olla tämän erikoisen lapsen kanssa.
Mitä neuvot tekemään?
Vältellä ei saa. Kiusaamista.
Ei voi sanoa suoraan, että älä tee noin. Kiusaamista ja nolaamista.
Yhteinen toiminta ei onnistu, sillä erikoinen lapsi ”pilaa kaiken”.
Jos lapsi on erikoisen kanssa, muut kaikkoavat.
Miten toimia?
Kommentit (55)
Sanoisin näin, että kannattaa suhtautua ystävällisesti mutta jämäkästi. Erikoiselle lapselle voi sanoa kauniisti suoraan, että miltä hänestä tuntuu epämukava kohtelu. Samoin voi kysyä, että tykkäisikö hän jos häntä kohdeltaisiin huonosti ts samalla tavalla. Siinä opitaan samalla empatiaa ja myötätuntoa.
Asioita voidaan myös puhua ja sopia aikuisten tukemana. Sillon lapsi oppii, että asioista voidaan jutella armollisessa yhteishengessä.
Ymmärtäväinen ja auttavainen suhtautuminen aikuisilta. Se tarttuu myös lapsiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harmittavaa, vaikkakin ymmärrettävää, on se, että oppilas, joka yrittää 'sietää' tällaista erilaista, yleensä joutuu sitten aina hänen parikseen, koska se on opettajalle helpoin ratkaisu.
Tuota hyvinkasvatettua kohtaan siinä ei ole mitään reilua!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaadimme usein lapsia jaksamaan koulussa sellaista aamusta iltaan sekä vuodesta toiseen, mitä itse emme töissä jaksaisi tuntiakaan: pelkoa väkivallasta, tavaroihin kajoamista, kovaa huutamista, häiriköintiä jne.
Neuvoisin tekemään samat rajat kuin itsekin tekisit töissä. Asiallinen toiminta, mutta selvä ilmaisu, että tässä menee minun rajat.
Vaadimme lapsilta myös paljon muuta sellaista, mihin itse emme pysty. Lapsia vaaditaan olemaan kilttejä muita kohtaan ja samalla me aikuiset ilkeilemme toisillemme, minkä ehtii, netin keskustelupalstoilla.
Nyt oli kyllä pölöjä kommentti. Taidat olla itekin pölöjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaadimme usein lapsia jaksamaan koulussa sellaista aamusta iltaan sekä vuodesta toiseen, mitä itse emme töissä jaksaisi tuntiakaan: pelkoa väkivallasta, tavaroihin kajoamista, kovaa huutamista, häiriköintiä jne.
Neuvoisin tekemään samat rajat kuin itsekin tekisit töissä. Asiallinen toiminta, mutta selvä ilmaisu, että tässä menee minun rajat.
Vaadimme lapsilta myös paljon muuta sellaista, mihin itse emme pysty. Lapsia vaaditaan olemaan kilttejä muita kohtaan ja samalla me aikuiset ilkeilemme toisillemme, minkä ehtii, netin keskustelupalstoilla.
Nyt oli kyllä pölöjä kommentti. Taidat olla itekin pölöjä.
MOT
Tämä ei ole helppo asia. Moni on kuvaillut, ettei aikuinen sietäisi työkaveriltaan/ naapuriltaan vastaavaa touhua hetkeäkään.
Ystävällinen ja jämäkkä omien rajojen asettaminen on hyvä vaihtoehto. Aika monenlaista voi sanoittaa, ja osa menee jopa perille.
Mutta onko kiusaamista ja ulkopuolelle jättämistä, jos sanoo
- en halua leikkiä kanssasi, koska suuttuessasi puret minua
- et voi tulla tähän leikkiin, koska et suostu noudattamaan leikin sääntöjä
-et voi tulla tähän pöytään syömään, koska on ällöttävää, kun syöt suu auki ja heittelet ruokaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoisin opelle, että pareja pitää kierrättää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaadimme usein lapsia jaksamaan koulussa sellaista aamusta iltaan sekä vuodesta toiseen, mitä itse emme töissä jaksaisi tuntiakaan: pelkoa väkivallasta, tavaroihin kajoamista, kovaa huutamista, häiriköintiä jne.
Neuvoisin tekemään samat rajat kuin itsekin tekisit töissä. Asiallinen toiminta, mutta selvä ilmaisu, että tässä menee minun rajat.
Vaadimme lapsilta myös paljon muuta sellaista, mihin itse emme pysty. Lapsia vaaditaan olemaan kilttejä muita kohtaan ja samalla me aikuiset ilkeilemme toisillemme, minkä ehtii, netin keskustelupalstoilla.
Jep. Ja usein nämä pahimmat kiusaajavanhemmat ovat niitä, jotka huutavat, miksei koulu tee mitään kiusaamisen lopettamiseksi. Kodista tuleva malli on suurin vaikuttaja siihen, onko lapsi kiusaaja vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kertonut että on eri syistä erilaisia lapsia, kaikki eivät vielä osaa hallita käytöstään. Kukaan ei saa kiusata eikä satuttaa, eikä sellaista tarvitse sallia keneltäkään. Eli erilaisuutta on siedettävä ja hyväksyttävä mutta omat rajat pitää osata vetää.
Omalla lapsella hyvä ystävä joka selvästi aspergerpiirteinen (en tiedä virallista termiä). ”Tuplasi” eskarin, on kiinnostunut valtavasti vain yhdestä asiasta, jopa pakkomielteisesti, puhuu vain siitä. On sosiaalisesti kömpelö mutta kiltti. Lapseni ei näe kaverissa mitään erikoista. En ole tietenkään sanonut mitään, ja mitäpä sitä sanomaan. Ihanaa kun lapsi ei edes näe erilaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin opelle, että pareja pitää kierrättää!
Alkaa nää viherpiipertäjien kierrätysideat mennä jo vähän liian pitkälle. Meillä kierrätetään jo bio, lasi ja metalli. Pitääkö oppilaitakin jo kierrättää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin opelle, että pareja pitää kierrättää!
Tuo helpommin sanottu kuin tehty. Lapseni luokalla on 20 oppilasta. Heistä noin 5 on tavanomaisia. Loput eivät ole ”toivottuja” ryhmätyöpareja. Osa ei osaa suomea. Osa ei osaa käyttäytyä. Osa ei osaa tehdä tehtävää. Osa ei osaa pysyä parin kanssa/ työssä.
Onnea arvontaan!
Vierailija kirjoitti:
Otit hyvän kysymyksen esille. Kaikki osaamme yleisellä tasolla sanoa, että ketään ei saa kiusata, syrjiä jne sekä että kaikki pitää ottaa mukaan. Hienoa.
Mutta kääntäkää asia omaan työelämäänne: Entä jos kolme vuotta joka ikinen työpäivä ja sen joka ikinen tunti vieressä joku erikoisempi tyyppi pitää monotonista luentoa kaikesta korostuneella äänellä. Ei ole hiljaa, ei hiljene sekä haluaa luennoida omista erityismielenkiinnon kohteistaan nonstop. Oppimisesta ei tule mitään. Hermostuu kaikesta ja joka oppitunti on vain tämän yhden olemista.
Niinpä, vaikea olisi jaksaa. Yläkoulu kestää kolme vuotta ja tiedän nuoria, jotka valitsivat lukion niin, että tämä kolmen vuoden rasitus päättyy.
Vaikea jaksaa, koska itse en ole ainakaan saanut omassa lapsuudessani mallia miten näitä tilanteita kuuluisi ratkaista. En haluaisi samoja tunnelukkoja siirtää omalle jälkikasvulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen opettanut, että mitään itselle ikävää ei muilta tarvitse sietää. Ei tönimistä, ei kiusantekoa, ei tavaroiden rikkomista. Ei edes silloin, kun toinen on ns. erikoinen. Lisäksi olen opettanut, että älä ole ystävällinen, pidä etäisyyttä, koska tyhmät ihmiset kokevat minkä tahansa normaalin kohteliaisuuden ystävyytenä ja ripustautuvat mukaan.
Lapsellani oli tällainen erityinen luokkakaveri, joka päätti, että lapseni on kaverinsa ja tunki mukaan koulumatkalle (asuu ihan eri suunnassa) ja pyrki meille sisälle. Jouduin menemään portaille ilmoittamaan, että ei käy, meille ei tule nyt kukaan käymään. Tuntia myöhemmin tämän tytön äiti soitti lapseni puhelimeen ja kertoi, että on ottanut yhteyttä rehtoriin, koska lapseni oli kiusannut hänen lastaan eikä päästänyt kotiinsa. Kerroin, että minä olen se kiusaaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin opelle, että pareja pitää kierrättää!
Tuo helpommin sanottu kuin tehty. Lapseni luokalla on 20 oppilasta. Heistä noin 5 on tavanomaisia. Loput eivät ole ”toivottuja” ryhmätyöpareja. Osa ei osaa suomea. Osa ei osaa käyttäytyä. Osa ei osaa tehdä tehtävää. Osa ei osaa pysyä parin kanssa/ työssä.
Onnea arvontaan!
Mun lapsi ihmetteli, miksi aina ryhmätöissä kumpikin saa saman arvosanan, vaikka hän tekee työt ja toinen joko kiusaa koko ajan tai muu porukka tekee omiaa, hän ainoana koulutehtävää. Eikö opettajat oikeasti halua nähdä, että pari/ryhmätyö on sitä, että etenkin näissä vihreiden toivekouluissa vain muutama tekee ja loput lusmuilee ja naureskelee. Numeroksi pitää silti saada kiitettävä, koska on tasa-arvolain vastaista, että vaaleahiuksinen suomalaispoika saisi yksin parhaat numerot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin opelle, että pareja pitää kierrättää!
Tuo helpommin sanottu kuin tehty. Lapseni luokalla on 20 oppilasta. Heistä noin 5 on tavanomaisia. Loput eivät ole ”toivottuja” ryhmätyöpareja. Osa ei osaa suomea. Osa ei osaa käyttäytyä. Osa ei osaa tehdä tehtävää. Osa ei osaa pysyä parin kanssa/ työssä.
Onnea arvontaan!
Mun lapsi ihmetteli, miksi aina ryhmätöissä kumpikin saa saman arvosanan, vaikka hän tekee työt ja toinen joko kiusaa koko ajan tai muu porukka tekee omiaa, hän ainoana koulutehtävää. Eikö opettajat oikeasti halua nähdä, että pari/ryhmätyö on sitä, että etenkin näissä vihreiden toivekouluissa vain muutama tekee ja loput lusmuilee ja naureskelee. Numeroksi pitää silti saada kiitettävä, koska on tasa-arvolain vastaista, että vaaleahiuksinen suomalaispoika saisi yksin parhaat numerot.
Meillä käytännössä kaikki saa kasin, koska se on tuotosten yhteisarvosana - kätevästi tyhmä ei enää olekaan tyhmä (tai taitamaton) vaan kasin oppilas, ja toisaalta tasapäistetään, niin se kympinkin oppilas saa sen kasin, ettei vaan nouse käsitys omista kyvyistä 🤯
Ei 8v tai 10v osaa olla ystävällinen, ymmärtäväinen ja jämäkkä.
Väistämättä tulee törmäyksiä.
(Ja erilaisten vanhemmat loukkaantuvat)
Ihmiset on erilaisia. Se kannattaa opettaa. Aikuisena tulee työelämässäkin vastaan monen moista taapertajaa. Asiallinen ja neutraali kohtaaminen on tärkeää osata.
Sanon vaan että ihmisiä on erilaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin opelle, että pareja pitää kierrättää!
Tuo helpommin sanottu kuin tehty. Lapseni luokalla on 20 oppilasta. Heistä noin 5 on tavanomaisia. Loput eivät ole ”toivottuja” ryhmätyöpareja. Osa ei osaa suomea. Osa ei osaa käyttäytyä. Osa ei osaa tehdä tehtävää. Osa ei osaa pysyä parin kanssa/ työssä.
Onnea arvontaan!
Mun lapsi ihmetteli, miksi aina ryhmätöissä kumpikin saa saman arvosanan, vaikka hän tekee työt ja toinen joko kiusaa koko ajan tai muu porukka tekee omiaa, hän ainoana koulutehtävää. Eikö opettajat oikeasti halua nähdä, että pari/ryhmätyö on sitä, että etenkin näissä vihreiden toivekouluissa vain muutama tekee ja loput lusmuilee ja naureskelee. Numeroksi pitää silti saada kiitettävä, koska on tasa-arvolain vastaista, että vaaleahiuksinen suomalaispoika saisi yksin parhaat numerot.
Minä ihmettelen tai olen ihmetellyt samantapaista vielä korkeakouluopinnoissani...
Valitettavasti.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole oma lapsi kohde eikö kiusaaja, mutta tilanne askarruttaa.
Lapseni luokalla on monta hyvin erikoista lasta, joiden kanssa pitäisi tulla kärsivällisesti toimeen koko koulupäivän ajan.
Lapsi olisi välkällä mielellään kaverinsa kanssa, mutta seuraan pyrkii porukkaa.
Ryhmätöissä lapseni homma on ylläpitää tekemistä ja tunneilmastoa ja huomioida muiden keskinäiset välit, mikä on raskasta.Tekisi mieli sanoa, että ole etäinen, mutta kohtelias, mutta sekin kai näinä päivinä lasketaan kiusaamiseksi.
Juupa juu. Onko lapsesi kenties opettaja?
Alue: Aihe vapaa
Niin kauan kun aikuiset saavat valita ystävänsä täytyy sama oikeus olla myös lapsella.
Mitä tekisit, jos vaikkapa töissä yksi tyyppi aina tulisi ja tuhoaisi työsi tai sotkisi tavarasi tai kävisi piereskelemässä naamaasi 'hauskana vitsinä' ? Olisiko ok, jos esimies vain sanoisi että sun täytyy ymmärtää, kun me jokainen ollaan lumihiutaleita sun on pakko olla tuon työkaverin ystävä ?
Apn kysymykseen, vähän vastaavassa tilanteessa olen ohjeistanut omaa lastani pysymään neutraalina, eli jos joku provosoituu 'häirikön' käytöksestä, etäännyttää itsensä siitä eikö ota puolia. Toisaalta, jos 'häirikkö' kohdistaa käytöksensä häneen, poistuisi paikalta, ilmoittaisi opettajalle, mikä oli tilanne ennenkuin se käännetään häntä vastaan (tuo kyseinen poika esim usein puri koulukavereitaan, jos ne eivät tehneet miten hän haluaa - pojan vanhempien mielestä tuo pureminen oli jotenkin ok, koska poika ei osannut ilmaista turhautumistaan muuten, ja toisten olisi vain aina pitänyt ymmärtää tämä ja tehdä miten tämä poika haluaa, jotta hän ei joutuisi puremaan..eli oma vika että tulit purruksi.
Noh, aivan sama mitä mieltä muut ovat mutta minä kyllä pyrin ohjaamaan omaa lastani välttämään tämän pojan seuraa kokonaan ja tosiaan poistumaan paikalta, jos hän tuli tyrannisoimaan.