Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kaksimiljoonainen Manauksen kaupunki Brasiliassa näyttää, mitä tapahtuu, kun koronavirus pääsee mellastamaan lähes rajoituksetta
19.12.2020 |
Hesarissa on tänään hyvä tiedeosaston juttu siitä, mitä tapahtuisi, jos koronavirusta ei rajoitettaisi. Kopioin tekstin tänne keskustelua varten, kun on paljon ihmisiä, jotka eivät ymmärrä rajoitusten merkitystä ja vaikutusta. Ja jotkut haaveilevat "luonnollisesta laumaimmuniteetista".
Teksti on kahdessa osassa, kun ei mahdu yhteen postaukseen:
OSA 1
Kaksimiljoonainen Manauksen kaupunki Brasiliassa näyttää, mitä tapahtuu, kun koronavirus pääsee mellastamaan lähes rajoituksetta
Tartunnat jatkuvat, vaikka laumasuojan kynnys ylittyi teoriassa jo kesällä.
KAHDEN miljoonan asukkaan kaupunki Manaus Brasiliassa on näyttänyt, miten koronavirusepidemia voi käyttäytyä, kun virus pääsee leviämään koko väestöön.
Periaatteessa epidemian pitäisi hiipua, kun valtaosa ihmisistä on saanut tartunnan ja saavuttanut sen myötä immuniteetin virukselle. Silloin virus ei tahdo enää löytää alttiita ihmisiä, joissa lisääntyä, ja taudin leviäminen pysähtyy. Pysähtymisen aiheuttavaa immuunien määrää kutsutaan laumasuojan kynnykseksi.
Koronaviruksen kohdalla kynnyksen on laskettu ylittyvän, kun runsaat 60 prosenttia on saavuttanut immuniteetin. Tämä raja ylittyi Manauksessa jo kesällä, mutta Science-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan virus jatkaa kiertoaan.
”Kuudenkymmenenkuuden prosentin luku asettaa teoreettisen kynnyksen laumaimmuniteetille, mutta tartuntatapaukset Manauksessa yhä kasvavat”, tutkimuksen päätekijä, São Paulon yliopiston tartuntatautitutkija Ester Sabino sanoi The Scientist -lehdessä.
ENSIMMÄINEN tautitapaus todettiin kaupungissa 13. maaliskuuta. Parissa kolmessa kuukaudessa virus ehti tarttua valtaosaan kaupunkilaisista. Silloin 66 prosenttia asukkaista oli tutkimuksen mukaan jo kohdannut viruksen.
Tartunnat eivät kuitenkaan pysähtyneet kesäkuussa.
Lokakuuhun mennessä peräti 76 prosenttia Manauksen asukkaista oli tutkimuksen mukaan saanut tartunnan. Toisin sanoen taudin oli kaupungissa sairastanut 1,6 miljoonaa ihmistä.
”TÄMÄ tutkimusraportti osoittaa, mitä tapahtuu, kun virus voi mellastaa vapaasti läpi koko populaation tiheässä asutuksessa”, kommentoi Helsingin yliopiston eläimistä ihmisiin siirtyvien virustautien professori Olli Vapalahti tuoreessa Valtioneuvoston tutkimuskatsauksessa.
Jos sama olisi tapahtunut Helsingissä, lähestulkoon puoli miljoonaa helsinkiläistä olisi jo saanut tartunnan. Nyt Helsingissä on laboratoriotestien varmistettu vajaat kymmenentuhatta tapausta. Todellinen määrä on suurempi, koska kaikki tartunnat eivät ole tiedossa.
Tutkijat perustavat arvionsa tartuntojen määrästä Manauksen asukkaiden verestä tutkittuihin vasta-aineisiin. Verenluovuttajilta on saatu noin tuhat näytettä joka kuukausi. Aineiston perusteella tutkijat ovat arvioineet vasta-aineiden esiintyvyyttä kaupungin koko väestössä.
Kommentit (12)
No miten moni on kuollut tai saanut vakavia vaurioita taudista? Sehän se kiinnostaa eikä tartuntojen määrä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, miten tartunnan saaneille kävi vai kävikö mitenkään?
Muu ei kiinnosta.
No Espanjassa, jossa hoidon taso on kuitenkin selvästi parempi kuin tuolla, on uuden vasta-aineista tehdyn tutkimuksen mukaan kuollut 1 %. Eli tuossa on huomioitu myös niiden tartunnat, jotka eivät ole käyneet testeissä. YKSI PROSENTTI kuollut, se on paljon.
Vakavia vaurioitahan on sitten tullut vielä paljon isommalle osalle, siihen en osaa heittää prosenttilukua.
Toivottavasti tämä juttu auttaa ymmärtämään rajoitusten välttämättömyyttä!
Ja sitä, että rokotuskin pitää antaa tosi isolle osalle väestöä, että laumasuoja saavutetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan Ap:tä veetuttaisi, jos aloitus poistettaisiin. En jaksanut lukea noin paljon tekstiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinulle, joka haluat ymmärtää, miksi koronan rajoitustoimet ovat välttämättömiä. Tai haluat osata perustella asian jollekin. Lue tämä!
Vierailija kirjoitti:
Niin, miten tartunnan saaneille kävi vai kävikö mitenkään?
Muu ei kiinnosta.
Nyt väkiluku on 400.000
Sisältö jatkuu mainoksen alla
0,28% sairastuneista kuollut, joten ei korona mikään kauhean tappava tauti ole. Kun mukaan lasketaan oireettomat koronan saaneet, mutta ei varsinaisesti sairastuneet on kuollleiden osuus paljon pienempi.
Off topic mutta eiköhän se on Manausin kaupunki eikä Manauksen. Kun ei se mikään suomenkielinen sana ole.
Alue: Aihe vapaa
OSA 2
AIEMMIN syksyllä ryhmä arvioi, että laumaimmuniteetin saavuttaminen olisi hidastanut epidemiaa ja estänyt epidemian uudet leimahdukset. Myös toinen tutkimusryhmä päätyi tuolloin samanlaiseen päätelmään.
Nyt Sabino ja kumppanit kuitenkin arvioivat, että virus oli levinnyt kolmeen neljäsosaan väestöstä. Edelleen tulee uusia tartuntoja, joulukuussa kaupungissa on yhä ollut 200–400 tartunnan päiviä.
Nyt tutkijat ennustavat, että epidemia saavuttaa Manauksessa lopullisen kokonsa, kun 89–94 prosenttia on saanut tartunnan.
”Laumaimmuniteetti ei ole mikään seinä”, Olli Vapalahti sanoo. Virus voi edelleen levitä, jos tartunnasta saatu immuniteetti ei ole täydellinen.
”Ei tiedetä, esiintyykö virusta jo sairastaneissa vai tuleeko siitä steriili immuniteetti ja miten pitkäksi aikaa. Tästäkin riippuu, miten jatkokierto tapahtuu.”
SABINON ryhmä nostaa esiin mahdollisuuden, että immuniteetti voi ajan mittaan heikentyä, jolloin tartunnan voi saada uudestaan. Uudelleen sairastumisista on toistaiseksi yksittäisiä havaintoja maailmalta.
Immuniteetin kestosta tartunnan jälkeen ei ole vielä selvyyttä. Monissa tutkimuksissa virusta torjuvia vasta-aineita on löydetty useita kuukausia tartunnan jälkeen.
Väestöön voi Vapalahden mukaan jäädä myös alttiiden ihmisten taskuja, joissa virus pääsee kiertämään. Esimerkiksi tuhkarokko on väestön laajasta rokottamisesta huolimatta leimahdellut alueilla, joilla rokotuksia ei ole otettu.
MANAUKSESSA koronatautiin on kuollut yli 3 200 ihmistä. Pahimpaan aikaan huhti–toukokuussa kaupungin haudankaivajat työskentelivät yötä päivää, kun vainajia tuli yli sadan päivävauhtia. Ruumiita jouduttiin hautaamaan joukkohautoihin.
Ikärakenteeltaan vanhemmassa väestössä kuolleisuusluvut olisivat vielä synkempiä. Manauksessa infektiokuolleisuus on selvästi pienempi kuin monissa muissa paikoissa, 0,28 prosenttia.
Manauksen väestö on suhteellisen nuorta. São Paulossa, missä ikärakenne on vanhempi, infektiokuolleisuus on tutkimuksen mukaan lähes kolminkertainen. Siellä tartunnan saaneista on kuollut 0,78 prosenttia.
Osuus on Vapalahden mukaan samankaltainen kuin monin paikoin Euroopassa, esimerkiksi Espanjassa. Sielläkin kuolleisuutta kasvattaa väestön korkea keski-ikä.
Jos Euroopassa pyrittäisiin kasvattamaan laumasuojaa tartunnoilla, seuraukset voisivat siis olla pahemmat kuin Manauksessa.
”Ikäjakaumasta ja sairaanhoidon tasosta ja kuormittumisesta riippuen tulos voi olla ruma”, Vapalahti sanoo.
TUTKIJAT eivät selvittäneet, miksi virus pääsi valloilleen Manauksessa. He arvelevat, että syitä voisivat olla ahdas asuminen, sosioekonominen tilanne, puutteet puhtaan veden saatavuudessa ja veneissä tapahtuneet tartunnat. Ihmiset matkustavat paljon täysissä jokilaivoissa ja nukkuvat niissä vieri vieressä riippumatoissa.
Vapalahti muistuttaa, että Manaus ei silti ole mitään takamaata vaan teollisuuskaupunki, jonne on investoitu paljon rahaa. Hän on käynyt siellä aikoinaan tutustumassa paikallisiin virologeihin.
”Siellä on elektroniikkatehtaita, ooppera ja kaikkea muuta. Onhan sielläkin köyhälistöä ja slummeja, mutta se on ainoa kunnon city Amazonin alueella.”
TOIMITTAJA: MIKKO PUTTONEN, Helsingin Sanomat TIEDE